Arkkitehti Pave Mikkosen unelmakohde on aina se, joka on tekeillä. Nyt se on kesällä Hailuodossa valmistuva pieni huvila, joka kohoaa arvokkaaseen pihapiiriin ja on asukkailleen tärkeä. Hän on puhunut heidän kanssaan arvoista ja nähnyt, miten he arvostavat suunnittelua ja lopputulosta.

Mikkonen lainaa sveitsiläistä arkkitehtiä Mario Bottaa, joka sanoi, että on turha kysyä asiakkaalta, mitä hän haluaa, jos hän ei tiedä vaihtoehtoja.

– Suunnittelijan tehtävä ja vastuu on tuoda vaihtoehtoja.

Mikkonen ei anna edes tarjousta ennen kuin on tavannut asiakkaansa. Hänestä rakentaminen on aina vaikeaa, koska arkkitehtuurissa kaikki talot ovat prototyyppejä. Jokaisessa on eri asiat ratkaistavina.

– Lähdemme mukaan, jos voimme olla aidosti läsnä koko prosessin ajan. Rakennustaide arvostellaan, kun se on valmista ja kaikki yksityiskohdat on hiottu.

Yksityiskohtien suunnittelu voi ulottua kiinto- ja irtokalusteista veitsiin, haarukoihin ja lakanoihin asti.

Mikkonen huomauttaa, että talot kantavat arkkitehdin nimeä jopa satoja vuosia eteenpäin.

– Ei ole mahdollista, että antaisin pelkät piirustukset, sanoisin heipparallaa, ja detaljit päättäisi kirvesmies tai asiakas itse.

Mikkonen kertoo ulkomailla asuvasta asiakkaastaan, joka tuli tontille vasta, kun hänelle suunniteltu vapaa-ajankoti oli valmis.

– Hän soitti ja sanoi, että talo on aivan mahtava ja ettei hän olisi voinut kuvitella sen olevan niin hieno.

Tuollaiset puhelut ovat yksi syy siihen, että Pave-arkkitehdit suunnittelee pientaloja, vaikka leipä tulee isoista projekteista.

– Yksittäinen ihminen on helpompi saada hymyilemään kuin iso konserni. Hotelli ei ole henkilökohtainen asia. Yksityisasiakkaat ovat aidosti iloisia ja onnellisia, ja se on meille palkitsevaa.

Mikkonen kuvaa, että hänen toimistonsa on kuin mittatilauspukuja tekevä räätäli. Vaikka kynänjälki ja laatutaso ovat tunnistettavat, talot eivät ole arkkitehdin monumentteja vaan tehty asukkaita kuunnellen.

– Rakentaminen on kallista. Arkkitehdin täytyy pitää budjetista kiinni. Me myös autamme asiakasta lupaprosessin lisäksi yhteistyöverkostojemme kautta.

Mikkonen sanoo, että pientalorakentaminen on muuttumassa, kun millenniaalit alkavat rakentaa.

– Tähän asti on ollut vasara ja nauloja -mentaliteetti, jonka mukaan pitää rakentaa itse oma talo. Nyt taloja tehdään yhä enemmän ammattilaisten johdolla.

Yksi syy on byrokratia, joka lisääntyy koko ajan. Siksi kokonaan itse rakentavia on nykyään vähän.

Mikkosen mukaan myös omakotiasumisen käsite on murroksessa: kerrostaloasunto voi muistuttaa omakotitaloa terasseineen ja patioineen. Tässä muutoksessa hän haluaa olla mukana.

Suunnittelufilosofiamme on vanhanaikainen: suosimme mielellämme ratkaisuja, jotka ovat olleet käytössä satoja vuosia, sanoo arkkitehti Maria Klemetti Laine.

Se tarkoittaa ensinnäkin periaatetta sijoittaa rakennukset tontille ilmansuuntien mukaan niin, ettei niitä tarvitse jäähdyttää ja lämmittää turhanpäiten. Toiseksi, talo elää vuodenaikojen mukaan, eli ydinkerros pidetään lämpimänä aina, ja sen lisäksi on puolilämpimiä tai kylmiä tiloja, jotka ovat käytössä keväästä syksyyn. Se on energiatehokasta ja antaa samalla vivahteita asumiseen.

Rakenteissa voidaan käyttää rossipohjaa.

– Talolla pitää olla hyvät kengät ja hyvä hattu, jossa on lieri, jotta kosteus ei pääse rakenteisiin ylä- eikä alakautta.

Nemo-arkkitehdit tekee paljon töitä materiaalien parissa. Sen suunnittelufilosofiaan sopivat kivi ja puu.

Klemetti Lainetta kiinnostaa myös, miten uusinta tietoa ja vanhaa kokemusta voi yhdistää. Siitä esimerkki on massiivisavi, jonka käyttö laajalti unohtui 1900-luvulla. Koko lattiarakenteen voi korvata savella sekä hiekka- ja kivimurskeella, jotka juntataan tiiviisti. Kuivuessaan materiaali on betonin kaltainen, mutta siitä puuttuu sementti, eikä sen valmistus kuluta runsaasti energiaa, toisin kuin betonin.

– Savi sitoo ilmasta epäpuhtauksia ja toimii lattialämmityksen kanssa erinomaisesti. Jos esimerkiksi lattialämmitys pettää, savi menee kastuessaan mönjäksi ja kertoo oitis, että jossain on vika.

Ensimmäinen savilattia on jo tulossa uuteen rakennuskohteeseen, vaikka asiakkaan ensireaktio ehdotukseen olikin puhdas ihmetys.

Klemetti Laine sanoo, että talojen koot mietitään nykyään tarkasti eikä suunnitella ja rakenneta enempää kuin on pakko. Tilojen muunneltavuus on tärkeää, sillä useimmat hänen asiakkaansa ovat perheitä ja haluavat asua talossaan loppuelämänsä.

– Ihmiset toivovat myös, että kotona voi viettää aikaa yhdessä. Jotkut tykkäävät kokkailla, ja keittiölle ja ruokailulle annetaan arvokkain paikka. Toisille olohuone on kodin sydän.

Klemetti Laineesta on kiinnostavaa suunnitella talo jo olemassa olevaan runkoon. Tällä hetkellä hänen toimistossaan tehdään kotia kuvanveistäjän ateljeesta ja valimosta. Toisessa kohteessa rakennetaan taloa tontille, jolla on entuudestaan vanha talo ja puutarha.

– Nyt tunnistetaan vanhojen rakenteiden ja rakennusosien arvo. Yritämme käyttää uusissa taloissa vanhoja osia. Ja on mukavaa, että kiertotalousajattelu tulee asiakkailta.

Ne ovat myös Klemetti Laineen unelmakohteita.

– Ajattelen aina, että täysin vapaat kädet eivät ole palkitseva lähtökohta. On mielekkäämpää ratkaista asioita, jos on olemassa kehykset ja historia, kuten vanha runko tai miljöö.

Nyt halutaan luonnonläheisiä ja ekologisia taloja, sanoo arkkitehti Teemu Pirinen.

Tarve päästä lähelle luontoa näkyy materiaaleissa ja suhteessa ympäristöön. Pirisen mukaan rakentajien unelmamateriaali on tällä hetkellä CLT (cross-laminated timber).

– Puu tulee sisätilaan asti, ja se on ilmeeltään ehjä ja kaunis, Pirinen kuvaa.

Lisäksi CLT-talon kasaaminen tontilla on nopeaa. Vesikatto saadaan päälle äkkiä ja rakenteet suojaan, joten kyseessä on turvallinen tapa rakentaa.

Myös pihapiiriin nuori sukupolvi suhtautuu eri lailla kuin vanhempansa.

– Vanhempieni sukupolvi halusi hoidetun nurmen ja pihakiveykset. Minun sukupolveni haluaa takaisin luontoon: ei nurmikoita vaan metsänpohjaa ja männikköä ja ehkä puurakenteisen, hieman maanpinnan yläpuolella olevan terassin. Ei tarvitse ajaa nurmikkoa eikä kitkeä kukkapenkkien reunoja.

Yksityisyys ja oma rauha ovat kuitenkin tärkeitä nuorillekin.

– Meiltä voidaan tilata talo, jonka ikkunasta ei näy naapuriin. Rakennus sovitetaan tontille niin, että saa olla rauhassa.

Valmistalossa tämä ei välttämättä onnistu. Pirinen sanoo, että pakettitalon ostamalla voi saada pohjaratkaisultaan kohtuullisen hyvän ja tilallisesti tyydyttävän kodin kilpailukykyiseen hintaan. Se on hyvä ja varma valinta. Jos kuitenkin haluaa jotain täysin itseä ja omaa elämäntyyliä varten suunniteltua, kannattaa työ tilata arkkitehdiltä.

Arkkitehti pystyy auttamaan myös kulukurissa ilman, että asiakkaan toiveet murenevat. Halutun estetiikan voi saavuttaa monin tavoin. Esimerkkinä Pirinen mainitsee juuri CLT:n, joka on kallistunut puun hinnan noustua. Arkkitehtitoimisto voi ehdottaa rankarunkoista, puulevyllä verhoiltua taloa, joka on edullisempi.

Pirinen sanoo, että töiden merkittävin inspiraation lähde on talojen asukkaat. On tärkeää ymmärtää, kuka asukas on ja millaiselle tontille hän rakentaa. Siksi hänen kanssaan keskustellaan paljon ja parhaassa tapauksessa vietetään muutenkin aikaa yhdessä.

– Pyrimme ymmärtämään, millaisille ihmisille olemme luomassa kotia. Miten he viettävät päivänsä? Millaisia ovat heidän haaveensa ja unelmansa? Kodin tulee olla persoona, johon voi rakastua.

Oman unelmiensa talon Pirinen on jo suunnitellut. Se sijaitsee vaaran laella Inarissa, jossa hän asuu saamelaisen puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Talo on pieni ja tehokas, kooltaan 120 neliötä. Hukkaneliöt on karsittu ja olohuoneelle on omistettu 50 neliötä. Makuuhuoneet kiertävät korkeaa keskitilaa ja suurta varaavaa tiilitakkaa. Isoista ikkunoista aukeaa näkymä kohti Inarijärveä ja tuntureita.

– Kaikilla on tilaa hengittää, ja voimme halutessamme kohdata toisemme korkeassa keskitilassa.

Kuvat: Pave-arkkitehdit, Sara Urbanski ja Nemo-arkkitehdit sekä arkkitehtitoimisto Pirinen Salo.