Kotivinkki

Koko perheen aarrekartta

Koko perheen aarrekartta

Kaipaatko yhteistä luovaa puuhaa? Aarrekartta eli toiselta nimeltään unelmakartta on kiva askarrella koko perheen voimin. Valmis aarrekartta auttaa arjen hallinnassa, tekee toiveista konkreettisia ja inspiroi keskustelemaan.
Teksti Elina Jäntti
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto
Mainos

Kuinka usein tulee kysyttyä kumppanilta tai lapsilta, mistä he unelmoivat? Tai pohdittua rauhassa yhteisiä toiveita ja haaveita? Välillä kannattaisi, sillä unelmista jutteleminen tekee tasapaksusta arjesta mielekkäämpää ja voi tuoda selkeyttä kaoottisiin elämäntilanteisiin. 

– Unelmointi motivoi. Moni elämän tärkeistä asioista, kuten puoliso, oma koti tai lapsi, on alun perin ollut unelma. Kun haaveista keskustelee perheen kesken, se auttaa löytämään uusia yhteisiä suuntia, joita kohti ponnistella yhdessä, sanoo elämäntaidon valmentaja Eeva Ojalehto.

Yhteiset tavoitteet paitsi parantavat perheen yhteishenkeä, tuovat elämään myös iloa ja toiveikkuutta, joka voi tuntua välillä olevan kadoksissa. Epämääräisen “olisinpa miljonääri” -tyylisen haaveilun voi muuttaa konkreettiseksi ja käytäntöön ulottuvaksi puuhaksi, kun yhteiset toiveet muotoillaan unelmakartaksi. “Kartta” voi olla kuvista ja teksteistä koottu kollaasi, taustakuva kännykässä tai vaikkapa postikortti jääkaapin ovessa – jokin silmiin osuva muistutus siitä, mitä kohti haluaa elämässään kulkea. 

Kuvakollaasin askarteleminen voi kuitenkin olla paras tapa koota yhteen eri-ikäisten perheenjäsenten toiveita. Se on jo itsessään luovaa, yhteistä kotipuuhaa. Käsillä tekemisen ohessa voi keskustella asioista, jotka eivät arjen keskellä nouse esille. Jurottavalla murrosikäiselläkin on varmasti haaveita. 

Pelkkää kepeää self helpiä? Ei ainoastaan. Intuitiotutkimuksissa on havaittu, että listoja tekemällä ihminen saa alitajuntansa aktivoitumaan ja työskentelemään tavoitteidensa eteen. Unelmakartta – jota voi kutsua myös tavoite- tai aarrekartaksi – on kuin kuvallinen lista tärkeistä ja saavuttamisen arvoisista asioista. Menetelmä on vanha, mutta se on noussut jälleen trendikkääksi.

1. Haaveet liikkeelle

Pohtikaa unelmianne ennen kuin ryhdytte varsinaiseen askartelupuuhaan. Ajatuksia voi heitellä rennoissa tilanteissa, joissa kaikki ovat paikalla, vaikkapa iltapalalla tai saunassa. Millaisia unelmia ja toiveita kaikilla on? Mikä olisi mahtavinta, jota voisimme tehdä yhdessä? Onko meillä yhteisiä haaveita tai miten jokaisen eri haaveet voisi yhdistää? Mikä unelma olisi mahdollista toteuttaa ja miten? Sovi myös perheenjäsenten kesken kalenteriin aika, jolloin unelmakartta on tarkoitus tehdä. Askarteluhetki voi olla vaikkapa sateinen sunnuntai, jolloin ei ole liikaa muuta ohjelmaa. 

2. Materiaalit valmiiksi

Kerätkää iso läjä aikakauslehtiä tai katalogeja, joista voi leikata irti kuvia ja tekstejä. Kuvia voi haeskella ja tulostaa myös netistä, esimerkiksi Googlen kuvapankista. Kollaasin pohjaksi tarvitaan iso kartonki. Varatkaa myös sakset, liimaa ja kyniä. Unelmakartan voi tehdä myös netissä tai se voi olla kokoelma kuvia Pinterestissä, mutta perinteisen käsin askarreltavan kartan etu on, että sen voi tehdä yhdessä ja ihan pientenkin lasten kanssa. Paperisen kartan saa ripustettua näkyville, eikä se hautaudu muun kuvatulvan alle. 

3. Keräilkää kivoja kuvia

Sitten leikkelemään! Perheen yhteiseen unelmakarttaan olisi hyvä valita yhdestä kolmeen yhteistä haavetta, jotka ovat jokaisen mieleen. Kukin etsii karttaan kuvia, jotka kuvastavat unelmaa mahdollisimman konkreettisesti ja tarkasti. Pyrkikää kuvittelemaan, miltä unelman toteuttaminen näyttää ja tuntuu: jos haluaa matkustaa lomalle lämpimään, kannattaa palmun sijaan etsiä kuva esimerkiksi hiekkarannasta Teneriffalla. Jos toiveena on syysretki luontoon, voi kerätä kuvia varusteista ja parhaista eväistä. Kartan avulla voi hahmotella yhdessä myös sitä, miltä perheenjäsenet haluaisivat kylpyhuoneremontin lopputuloksen näyttävän.

Puuhaan saa hurahtamaan helposti ainakin tunnin, mutta myös tiukkaa aikaraja voi kokeilla: jokainen voi kerätä karttaan vaikkapa 10 kuvaa 10 minuutissa. Ihan pieniä lapsia voi ohjeistaa, että nyt askarrellaan vähän kuin listaa joulupukille: vaikka ei ole joulu, saa toivoa jotain.

4. Sommitelkaa kollaasi

Liimatkaa erilaiset kuvat kollaasiksi kartongille. Päästäkää puuhassa luovuus valloilleen: kollaasia voi koristella ja kuvien sekaan voi piirtää, maalata ja kirjoittaa, jokainen omien kykyjensä mukaan. Kollaasin sekaan voi olla hyvä upottaa myös yksi tai useampi kuva omasta perheestä. 

Jos perheenjäsenet haaveilevat eri asioista, eikä yhteistä linjaa millään löydy, jokainen voi tehdä oman unelmakarttansa. Tavoitteet eivät ehkä ole yhteisiä, mutta tekeminen voi paljastaa läheisen ajatuksista jotain uutta.  

5. Pohtikaa keinoja ja esteitä

Kun kartta on valmis, kokeilkaa unelmien työstämistä eteenpäin mielikuvien vastakkainasettelun kautta. Se tarkoittaa, että unelmoinnin lisäksi pohditaan hetken ajan keskeisiä esteitä toiveiden toteutumiselle. Sen jälkeen mietitään konkrettisia keinoja, joilla voidaan edetä kohti unelmaa. Niistä kirjoitetaan lista kartan viereen: säästämmekö yhdessä muutaman euron viikossa, jotta pääsemme vuoden päästä reissuun? Luopuisimmeko jostain harrastuksesta, joka vie aikaa ja energiaa muilta toivomiltamme asioilta? Mielikuvien vastakkainasettelu on tutkitusti tehokas tapa saada unelmat toteutumaan.

6. Esille paraatipaikalle

Valmis unelmakartta ja käytännön keinot on hyvä kiinnittää sellaiseen paikkaan, jossa ne osuvat jatkuvasti silmiin arjessa: esimerkiksi jääkaapin oveen, vessan seinälle tai eteiseen. Kuvat ja listat muistuttavat tavoitteista ja antavat motivaatiota arkeen.

Kartasta apua myös ongelmatilanteisiin

Unelmakartan avulla ei välttämättä ratkota kaikkein hankalimpia perhetilanteita, mutta unelmien työstämisestä voi silti olla hyötyä monissa tapauksissa. 

– Jokainen ihminen, myös erityislapsi, haastava murrosikäinen tai koulukiusattu, osaa unelmoida. Haaveet antavat toivoa toivottomiin tilanteisiin ja niiden kautta ajatukset voi tähdätä tulevaisuuteen, toteaa perheterapeutti Sari Kallioinen-Rautava psykoterapiakeskus Vastaamosta. 

Kallioinen-Rautava on käyttänyt karttatyöskentelyä apuna esimerkiksi adhd- ja asperger-lasten kanssa. Hänen mukaansa pelkkä puhe ei välttämättä kannusta ratkaisuihin tai muutokseen, vaan tarvitaan luovuutta, jotta toiveet tulevat konkreettisemmiksi. 

– Terapeutinkin puheesta 80 prosenttia unohtuu samantien, kun asiakas kävelee ovesta ulos. Kuvien tai vaikkapa musiikin avulla on helpompi hahmottaa se, miten ratkaisuihin voisi päästä.

Jos parisuhde tuntuu valjulta tai hankalalta, myös kumppanin kanssa voi joskus olla hyvä kirkastaa yhteisiä toiveita. 

– Jos kumppanilta ei arjessa huomaa kysyä, mitä hän toivoisi, on hankala tehdä pieniä tekoja, joista toinen tulee iloiseksi. Yhteisten unelmien kautta saadaan sitoutettua perheenjäseniä pieneen tekemiseen.

Kallioinen-Rautava kannustaa etsimään muitakin haaveita kuin sellaisia, jotka vaativat hirvittävästi rahaa. Jos talous on tiukilla, kaukomaareissujen sijaan voi pohtia arkea lähempänä olevia toiveita ja hauskoja keinoja niiden toteuttamiseksi.  

– Jos perheenjäsenet haaveilevat ravintolaillallisista, mutta niihin ei ole varaa, voisiko järjestää nyhjää tyhjästä -päivällisen, jolla jokainen kokkaa oman ruokalajinsa edullisista aineksista? Näin saadaan kasaan neljän ruokalajin ateria.

Pienten lasten vanhemmat voivat koettaa heittäytyä joskus täysillä lapsen haave- ja satumaailmaan. Se on parhaimmillaan luovaa ja rentouttavaa puuhaa.

Jutussa asiantuntijana elämäntaidon- ja työyhteisö­valmentaja Eeva Ojalehto, Unelma Elämä. Lisää unelmoinnin merkityksestä ja unelmien käytäntöön viemisestä: Frank Martela: Valonöörit - sisäisen motivaation käsikirja (Gummerus 2015).

Julkaistu: 25.11.2015
Katso myös nämä