Meidän talo

Kodin turvajärjestelmä lisää turvallisuuden tunnetta: "Pelko on hyvä markkinointikeino"

Kodin turvajärjestelmä lisää turvallisuuden tunnetta: "Pelko on hyvä markkinointikeino"

Asuntomurrot kylvävät epävarmuutta ja saavat monet miettimään, suojaako lukko enää riittävästi vai tarvitaanko kotiin turvajärjestelmä.  
Teksti Anne Korkala
Kuvat Anssi Keränen
Mainos

Ihmiset ostavat turvallisuutta, jos näille mainostaa turvattomuutta. 

Korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen vakuutusyhtiö IFistä myöntää, että turvajärjestelmien tapauksessa pelko on hyvä markkinointikeino. Asuntomurto laittaa ihmiset pohtimaan oman turvallisuudentunteen hintaa. 

– Keskimäärin turvajärjestelmä kustantaa kuukaudessa saman verrain kuin tv:n formulapaketti. Vaikka turvajärjestelmä olisi turha, tuo se mielenrauhan ja alentaa hieman vakuutusmaksuja. Asuntomurto on kova paikka, jos se osuu kohdalle. 

IF korvaa 400–500 asuntomurtoa vuodessa. Osa on jäänyt yrityksiksi, mutta pahimmillaan saaristomökki on puhdistettu täysin kiintokalusteita ja vessapapereita myöten. 

Poliisibarometrin mukaan emme ole aikoihin kokeneet oloamme näin turvalliseksi. Rikosylikomisario Martti Hirvonen Hämeen poliisilaitokselta kertoo, että asuntomurrot ovat loivassa laskussa. Tosin 15 vuotta sitten asuntomurtoja tehtiin huomattavasti vähemmän.

Onko asuntomurron osuminen kohdalle siis huonoa tuuria? Kriminologian tutkija Juha Kääriäisen mukaan vahinko syntyy todennäköisemmin öisen bilettämisen kuin asuntomurron vuoksi. 

Hämeen poliisipiirissä selvitellään vuodessa 200–300:aa asuntomurtoa. Raha, korut, arvometallit ja aseet kiinnostavat. Voro iskee usein taloon, josta puuttuu turvajärjestelmä.

– Turvajärjestelmän tuomasta pelotteesta on selkeää hyötyä. Kiinnijäämisriski on ihan eri luokkaa, jos talossa on tallentava valvontajärjestelmä, myöntää Hirvonen.

Rikoksentekijät ovat hänen mukaansa itse kertoneet kokevansa kiinnijäämisriskin suureksi, jos he tietävät tai arvelevat, että kodista löytyy turvajärjestelmä.

Hysteeriseksi ei kannata ryhtyä, mutta maalaisjärkinen varautuminen kannattaa. Tyhjäksi jäävä koti tulisi pitää asutun näköisenä ja sopia naapurin kanssa valvonnasta ja postilaatikon tyhjentämisestä. 

Vain neljä prosenttia omakotitaloista on suojattu hälytyskeskukseen ja turvapalvelupakettiin kytketyllä järjestelmällä. Norjassa vastaava luku on 20 prosenttia. 

Sector Alarmin talousjohtaja Maria Tevajärvi luottaa markkinoiden kasvuun. Turvajärjestelmien pelottelumarkkinointia hän karsastaa. 

– Vertasin turvajärjestelmää henkilökohtaiseen kotivakuutukseen. Kun vakuutukset ovat kunnossa, voi elää rennommin. Miksi murtovaras menisi edes kotiin, jonka postilaatikossa on turvallisuuspalvelun tarra?

Lue lisää:

Asuntomurrot pelottavat: näin suojaat talosi

Suojaa mökki murtovarkailta

"Meillä on käynyt varkaita!" – asuntomurto jättää syvät arvet

Julkaistu: 2.5.2017
Katso myös nämä