Tuttu Kivi-tuikku voikin olla satojen eurojen arvoinen – löytyykö sinulta tämä arvokas yksilö? Tuikun suunnitellut Heikki Orvola paljastaa omat suosikkivärinsä

Yksinkertainen muoto on usein paras, on kyseessä kuutio, sylinteri, pallo tai vaikka lieriö, kuten Kivi-kynttilälyhdyssä. Esine on ajattoman kaunis, ja kun siihen yhdistää elävän liekin, ilmassa on taikaa ja arkinenkin hetki muuttuu astetta tunnelmallisemmaksi ja tärkeämmäksi.

Kivi-kynttilälyhdyt – tuttavallisemmin tuikut – ovat löytäneet tiensä lukemattomiin koteihin kymmenissä eri väreissä. Kevään 2025 uutuus on aiemminkin tuotannossa ollut omenanvihreä Kivi. Ensimmäiset tulivat myyntiin vuonna 1988.

Vanhoja Kivi-tuikkuja voi löytää esimerkiksi kirpputoreilta ja muista käytetyn tavaran ostopaikoista. Hinnat vaihtelevat kympistä jopa muutamaan sataan euroon. Jutun lopusta näet kaikki viralliset väriversiot ja vinkit kalleimmista harvinaisuuksista.

Miten kaikki alkoi? Kuten yleensä, kyse ei ole sattumasta vaan lahjakkuudesta ja kiinnostavasta suunnitteluideologiasta, joka huomataan. Vuonna 1983 muotoilija Heikki Orvola oli toteuttanut Nuutajärven lasitehtaalla Urjalassa taidelasia, jonka hän sai esille helsinkiläiseen Galleria Sculptoriin.

– Näyttelystä tuli läpimurtoni. Sitä kävi katsomassa myös Marimekon pitkäaikainen taiteellinen johtaja Hilkka Rahikainen, joka pyysi minua suunnittelemaan Marimekolle kokoelman painokankaita. Ensimmäiset kuosini esiteltiin vuonna 1985, ja yhteistyömme jatkui aina 1990-luvulle asti, Heikki Orvola kertoo.

Vuonna 1987 Orvolaa pyydettiin suunnittelemaan Marimekolle myös kattaukseen sopivia tuotteita. Neliskanttiset Bökars-lautaset, joita tehtiin kahdessa koossa, täydensivät hauskasti jo pitkään myynnissä olleita Mariskooleja. Samoihin aikoihin lautasten kanssa syntyivät lieriön muotoiset Kivi-tuikut. Heikki Orvola oli osunut muotoon, joka on kaikessa yksinkertaisuudessaan suorastaan nerokas.

– Marimekon kuosit ovat niin värikkäitä ja näyttäviä, että niiden pariksi olisi ollut mahdotonta suunnitella mitään runsaita muotoja. Siksi päädyin niin klassiseen ja voisi jopa sanoa itsestään selvään muotoon kuin lieriöön. Bökars-lautasten pohjaan lisättiin nimeni, mutta kun minulta kysyttiin, lisätäänkö se myös Kivien pohjaan, vastasin viittaamalla niiden yksinkertaisuuteen, ettei se ole tarpeen. Näin jälkikäteen ajatellen nimen lisääminen olisi ollut ihan järkevää.

Marimekko tilasi uudet tuikut Orvolalle niin tutulta Nuutajärven tehtaalta, ja niitä alettiin valmistaa muotissa puristelasitekniikalla. Nuutajärven lasitehdas oli aloittanut puristelasin valmistuksen ensimmäisenä Suomessa jo vuonna 1851. Orvola suunnitteli kynttilälyhtyjen rinnalle myös Kivi-maljakot (korkeudet 120 ja 200 mm), jotka tehtiin keskipakoisvalutekniikalla. Maljakkojen valmistus kohtasi kuitenkin teknisiä ongelmia esimerkiksi maljakon suun osalta, ja niiden valmistusmäärä jäi tästä syystä hyvin rajalliseksi.

Ensimmäiset Kivi-tuikkujen värit olivat perusvärejä, joita tehtaalla oli silloin yleisesti käytössään, esimerkiksi kirkasta, vihreää, ruskeaa ja sinistä lasia. Vasta myöhemmin Kivi-tuikkuja on alettu kuluttajien kiinnostuksen ylläpitämiseksi valmistaa ajankohtaisissa kausiväreissä. Heikki Orvolan omia suosikkeja ovat vaaleimmat sävyt vaaleanpunaisesta vaaleanvihreään ja liilaan. Hänestä vaaleat värit toistuvat erityisen upeasti tuikkujen paksureunaisessa lasissa.

Kivi-kynttilälyhtyjen voittokulku ei suinkaan alkanut välittömästi, mutta myyntikäyrät alkoivat kasvaa huomattavasti muutaman vuoden kuluttua, eikä loppua ole ollut näköpiirissä.

– Koska myynti ei alkuvuosina ollut kovin suurta, voi jopa olla niin, että jos Kivi-tuikut olisivat kuuluneet Nuutajärven tehtaan omaan mallistoon, niiden valmistus olisi ehditty lopettaa. Onneksi Marimekko uskoi tuotteeseen, Orvola sanoo.

Eräs Nuutajärven tehtaan tuotepäällikkö oli jopa sitä mieltä, että Kivien täytyisi olla puoli senttiä matalampia, mutta Orvola piti päänsä. Puheen asteelle jäi sekin ehdotus, jonka mukaan Kivi-kynttilälyhtyjen reunojen tulisi olla nykyistä ohuempia.

Vuonna 2002 Orvola keksi Kivi-tuikulle isoveljen, joka sai seuraavana vuonna IF Design Award -palkinnon Saksassa.

Melkoisen yllätyksen Heikki Orvola koki viime vuonna, kun hän kuuli, että kirkkaasta lasista tehtyjä Kivi-tuikkuja nähtiin Nobel-juhlallisuuksien yhteydessä järjestettävän banketin kattauksessa – eikä minkä tahansa pöydän vaan palkituille tarkoitetun kunniapöydän. Siellä ne olivat sulassa sovussa polttokullattujen pronssikynttelikköjen ja kukka-asetelmien kanssa.

Erityisen iloinen Orvola on siitä, että Kivi-tuikku on esitelty näyttävästi Phaidonin julkaisemassa kolmiosaisessa kirjasarjassa 999 Design Classics numerolla 875.

– Siinäkin sanotaan, että Kivi-kynttilälyhty on niin yksinkertainen esine, että se näyttää siltä, kuin sitä ei olisi lainkaan suunniteltu.

Kivi-tuikkujen kaikki viralliset värit vuosina 1988–2025