Jätteet mullaksi ja katteeksi! Agroekologista puutarhaa luotsaava Kimmo kokoaa kompostin lasagnetyyliin

Kimmo Englundin käsi puristuu tiukkaan nyrkkiin. Sormien välistä tiristyvät muutamat tummat tipat saavat hänet hymyilemään tyytyväisenä.

– Tipat kertovat, että tässä kompostissa on juuri sopivasti kosteutta. Jos komposti käy oikein kuumana, pitää käyttää hanskoja, koska se polttaa ihoa, hän muistuttaa.

Puristustesti on helppo keino selvittää kompostin koostumusta. Sitä varten kaivetaan kompostin keskiosista kourallinen kompostimassaa ja puristetaan sitä. Jos massasta tihkuu tippa tai kaksi, kosteusprosentti on oikea. Useammat tipat kielivät kompostin liiallisesta kosteudesta. Tilanne korjataan lisäämällä kompostiin kuiviketta.

Tavallisempaa kuitenkin on, ettei kompostista saa puserrettua tipan tippaa, koska massa on niin kuivaa.

– Liika kuivuus on yleisin syy, miksi komposti ei toimi. Minäkin joudun usein kastelemaan kompostejani kesän aikana.

Kimmo ja hänen puolisonsa luonnontuoteneuvoja Maija Suomela perustivat Uoma Earthcaren agroekologisen puutarhan Vantaan Korsoon vuonna 2022. Agroekologisessa viljelyssä on tavoitteena tuottaa ruokaa ravinne- ja energiaomavaraisesti. Kimmo viljelee tilalla kymmeniä vihanneslajeja, joista valtaosa päätyy satokasseissa pääkaupunkiseudun asiakkaille.

Uoma Earthcaren viljelypenkit on perustettu no dig -menetelmällä eli maan päälle kasatuista kohopenkeistä, joissa on ravinteikasta kompostimultaa. Menetelmä helpottaa isompienkin viljelyalojen perustamista. Samalla se ylläpitää maan hyvinvointia, jota kaikenlainen kaivelu ja möyhiminen häiritsee.

Viljelypenkkejä perustettaessa käytettiin ajan säästämiseksi valmista kompostimultaa, mutta Kimmon tavoitteena on pärjätä jatkossa pelkästään omalla kompostilla. Erilaiset kompostointitavat, mikrobit ja maaperän hoito ovat hänestä niin kiehtovia, että hän kutsuu itseään puutarhuri-multarhuriksi.

– Minua kiehtoo ajatus, että pystyn kierrättämään kasvijätteistä arvokasta ainesta, joka lisää puutarhan elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta. Olen tutkinut mikroskoopillakin, mitä kaikkea elämää kompostista löytyy.

Kimmo kokoaa kompostin lasagnetyyliin siten, että siinä vuorottelevat hiilipitoiset eli ruskeat ja typpipitoiset eli vihreät ainekset kuin lasagnessa pastalevyt ja kastikkeet. Ruskeat ainekset ovat esimerkiksi puuhaketta, perennojen kuivia varsia ja puiden lehtiä. Vihreät ovat tuoreita kasvijätteitä.

Lasagnekompostin pohjalle kootaan ruskeita aineksia imemään kosteutta ja tuomaan ilmavuutta. Sen päälle kootaan vuorotellen noin 5–10 sentin kerroksina vihreitä ja ruskeita aineksia, jälkimmäistä hieman suuremmassa suhteessa. Ihanteellinen ruskeiden ainesten osuus on 60 prosenttia. Kimmo lisää lasagneen myös biohiiltä. Hän valmistaa sitä tontilla sijaitsevan ryteikön raivausjätteestä.

Lopuksi komposti peitetään paksulla, huopamaisella kompostipeitteellä. Se pidättää kompostissa lämpöä ja kosteutta, päästää ilman kiertämään ja antaa suojaa sateilta. Kimmo antaa kompostin tekeytyä usein yli vuoden verran.

– Olen kompostoinut myös ilman peitettä, mutta komposti kuivuu ilman sitä tosi nopsaan. Harmi, että kompostipeitteitä on Suomessa melko huonosti saatavissa. Omani olen hankkinut Biodynaamisen yhdistyksen kautta.

Perinteisen puutarhakompostin lisäksi Kimmo on perehtynyt vuosien mittaan niin japanilaiseen hapattamalla valmistuvaan bokashiin, matokompostiin kuin yhdysvaltalaisen Elaine Ingramin kehittämään maaperän ravintoverkkoa ruokkivaan kompostiin, jonka kaikki ainekset kootaan kerralla kasaan.

– Kun asuimme vielä kerrostalossa, sain viljelykaveriltani kompostilieroja. Bokashi tuli siihen rinnalle, kun madot eivät saaneet käsiteltyä tarpeeksi nopeasti kaikkea kertyvää biojätettä. Kerran kokeilin antaa bokashia lieroille, ja se upposi niille hyvin. Siitä lähtien olen sekoittanut erilaisia komposteja.

Yleensä puolitekoinen bokashihapate sekoitetaan tekeytymään valmiiksi bokashimullaksi vanhan mullan joukkoon, mutta Kimmo lisää bokashihapatteen matokompostiin. Bokashikompostoinnin etuna perinteiseen lahoamiseen perustuvaan kompostointiin on se, että bokashi ottaa ravinteet paljon paremmin talteen.

Bokashi on jo kompostoinnin uusi musta, mutta Kimmo veikkaa, että sen suosio tulee tästä vain kasvamaan.

– Menetelmä sopii kenelle tahansa, ja sitä voi tehdä pienissäkin tiloissa vaikkapa kerrostalossa.

Kimmon kompostointivinkit

Käytä kompostointiin niitä aineksia, mitä löytyy omasta takaa tai lähistöltä. Se on resurssiviisasta. Esimerkiksi naapurustosta voi kysyä puiden lehtiä kompostoitavaksi. Kuivikkeeksi sopivat vaikkapa kartonkiset munakennot, jos muuta ei ole käsillä. Kompostista tulee sitä rikkaampaa mitä monipuolisempia aineksia siihen käytetään.

Lisää hieman puolitekoista kompostia syksyllä viljelypenkkeihin ja peitä katteilla. Komposti jatkaa tekeytymistään siinä ja on valmista keväällä.

Siivilöi kompostia, niin saat hienoa multaa esimerkiksi kylvöjä varten. Siivilään jääneet karkeat ainekset voit kipata takaisin kompostiin.

Älä kaivele tai kääntele kompostia kovin usein, mutta ainakin kertaalleen kääntäminen auttaa siihen, että ainekset kompostoituvat tasaisesti.

Anna valmiiksi keoksi kasatun kompostin tekeytyä ja tarkkaile sen lämpötilaa. Lämpötilan on hyvä pysytellä noin 55 asteessa vähintään kolme päivää, jotta se puhdistaa kompostimullan rikkakasvien siemenistä ja juurista sekä monista taudinaiheuttajista. Käännä sitten komposti niin, että keskellä oleva komposti päätyy laidoille ja laidoilla ollut keskelle. Anna kompostin taas tekeytyä niin, että lämpötila nousee noin 60 asteeseen. Voit lisätä tässä vaiheessa mukaan lisää vihreitä aineksia, sillä ne kohottavat kompostin lämpötilaa.

Sijoita komposti näkyvälle paikalle, niin sitä tulee hoidettua hyvin.