Antti kehitti systeemin, joka lopetti perheen ruokastressin – tilaavat nyt kahden viikon ruoat kerralla

Antti kehitti systeemin, joka lopetti perheen ruokastressin – tilaavat nyt kahden viikon ruoat kerralla
Kuuden viikon kiertävän ruokalistan ja verkkotilausten ansiosta kahden aikuisen ja 2-vuotiaan taaperon perheessä säästyy aikaa, hermoja ja rahaa. Syötyjen ruokien kirjokin on monipuolistunut.
Julkaistu 17.2.2023

Mitä ruokaa laittaisi tänään? Tuttu kysymys on mielessä arjen keskellä kerta toisensa jälkeen. Varsinkin nälkäisenä ja kiireessä pohdinta saattaa viedä turhaa energiaa. Helsinkiläisen Antti Karvasen, 37, perheessä kysymystä ei ole tarvinnut stressata enää vuoteen. Sen varmistaa Antin ja hänen puolisonsa koostama ruokataulukko.

Runsas vuosi sitten Antti ja hänen vaimonsa huomasivat ruokahuollon aiheuttavan tarpeettomia yhteentörmäyksiä arjessa. Parin esikoinen oli juuri aloittanut päiväkodissa ja vanhemmat palanneet töihin.

– Saatoin soittaa varttia yli viisi, että mitä syödään, eikä kummallakaan ollut mitään ideaa. Se aiheutti pientä nahistelua ja tyytymättömyyttä, Antti kertoo.

Antti keksi ratkaisuksi taulukon, johon ruoat on suunniteltu etukäteen. Aluksi taulukossa oli neljän viikon ruokalista, viime kesänä sitä laajennettiin kuuteen viikkoon. Ideana on kierrättää samaa listaa siten, että aina listan loputtua hypätään takaisin alkuun.

Nykyään Antin perheessä laitetaan sunnuntaisin kerralla kolmeksi päiväksi ruokaa.

Pariskunta oli alkanut tilata ruoat ja päivittäistavarat kotiinkuljetuksella jo koronasulun alettua maaliskuussa 2020. Antin vaimo odotti tuolloin perheen esikoista, joka syntyi saman vuoden lokakuussa. Yksi kerrallaan tehdyt verkkotilaukset toimivat ruokahuoltona vanhempainvapaiden loppuun saakka. Kun päiväkotiarki alkoi ja lapsen ruokavalio laajeni purkkisoseista, pari alkoi kiinnittää säännöllisyyteen ja monipuolisuuteen eri tavalla huomiota.

Listan myötä arki-iltojen aterioita ei tarvitse miettiä päivä kerrallaan. Tämän ansiosta ruokatilaukset on helpompi suunnitella ja niitä voidaan tehdä harvemmin. Nykyisin perheelle tulee kotiin tilaus noin kahden viikon välein. Lounasruokailut hoituvat pääasiassa työpaikoilla ja päiväkodissa.

”Jos kävisin kaupassa kahden viikon ostosten edestä, se veisi todella paljon aikaa.”

Antti kertoo puolisonsa innostuneen lista-ajatuksesta heti. Molemmat ovat innostuneita ”arjen liinaamisesta”. Toisin sanoen he pyrkivät karsimaan päivistä kaiken ylimääräisen.

– Itse en myöskään nauti kaupassa käynnistä. Reseptien ainesosat on paljon helpompi naputtaa verkkotilaukseen kuin löytää ruokakaupasta. Jos kävisin kaupassa kahden viikon ruokaostosten edestä, se veisi todella paljon aikaa.

Sunnuntai on kokkauspäivä, viikolla suositaan nopeita ruokia

Koska ruoat pysyvät samoina, pari pystyy käyttämään verkkoruokakaupassa samaa vakiotilausta, jota he muokkaavat vain hieman tapauskohtaisesti. Antin arvion mukaan kaksi kolmannesta tilauksesta pysyy samana. Muutoksia tehdään, jotta saadaan vaihtelua ja voidaan huomioida sesongit. Esimerkiksi listalla olevat uunikasvikset vaihtelevat sen mukaan, mikä milloinkin on parhaimmillaan.

Antti ja hänen vaimonsa ovatkin valinneet listalle ruokia, jotka ovat helposti muunneltavissa. Muita tärkeitä valintaperusteita ovat olleet monipuolisuus, terveellisyys ja helppous sekä se, että ruoka sopii myös lapselle. Perhe ei syö lihaa, kalaa on listalla vähintään kerran viikossa.

– Muksun kanssa olemme tarkempia, että hän saa kaikki tarpeelliset ravintoaineet. Olemme pyrkineet siihen, että listalla olisi monipuolisesti eri ruoka-aineita, kuten linssiä, papuja, tofua ja kasviproteiinivalmisteita. Kalaa koitamme syödä keskiviikkoisin muun ruoan kyljessä. Vahdimme myös, että saamme sopivasti esimerkiksi rautaa, Antti sanoo.

Tältä näyttää yksi ruokatilaus Antin perheessä. Siitä riittää noin kahdeksi viikoksi, kun tuoretuotteita täydennetään tarpeen mukaan nopeilla ostoskäynneillä.

Ruokaviikko alkaa sunnuntaista. Silloin perheessä laitetaan reilu satsi sellaista ruokaa, joka maistuu hyvältä vielä parin päivän päästäkin. Esimerkiksi linssikeittoa, makaronilaatikkoa ja kukkakaalikormaa syödään sunnuntain lisäksi maanantaina ja tiistaina.

Seuraava kokkauspäivä on vasta keskiviikkona. Keskelle viikkoa on pyritty valitsemaan ruokia, joiden laittaminen ei vie puolta tuntia pidempään. Niitä ovat esimerkiksi tofu-nuudelikeitto ja sitruunainen hernepasta.

– Töiden jälkeen itsellä ja lapsella on harrastukset, joten syömisen pitää onnistua lyhyessä ajassa.

Keskiviikon ruoista riittää torstaillekin. Perjantai-iltaisin perheessä on tapana herkutella noutoruoalla ja viikonloppuisin toimitaan Antin sanoin ”kuten normaalit ihmiset”. Silloin saatetaan myös käydä ulkona syömässä.

”Töiden jälkeen on harrastukset, joten syömisen pitää onnistua lyhyessä ajassa.”

Tällaisia ruokia Antin perheen ruokalistalla on:

Syödään sunnuntaista tiistaihin:

  1. Makaronilaatikko
  2. Bulgursalaatti
  3. Linssikeitto
  4. Valkosipuliperunat ja vaihteleva proteiininlähde, esimerkiksi falafelit
  5. Kukkakaalikorma
  6. Paahdettu kurpitsakeitto

Syödään keskiviikosta torstaihin (keskiviikkoisin lisänä kalaa):

  1. Perunat ja linssikastike
  2. Avokadopasta
  3. Tofu-nuudelikeitto
  4. Sitruunainen hernepasta
  5. Uunikasvikset ja kala
  6. Maapähkinä-tofukastike
  • Reseptejä muunnellaan esimerkiksi sesongin mukaan: esimerkiksi uunikasvisten kasvikset vaihtelevat ja valkosipuliperunoita rikastetaan eri tavoin.
  • Perjantaisin perhe yleensä syö noutoruokaa, lauantait vaihtelevat.

Entä tuoretuotteet?

Antti on lisännyt ruokataulukkoon linkit niihin resepteihin, jotka ovat netissä. Loput ohjeet löytyvät kotona olevasta keittokirjasta.

Mutta miten terveellisen ja monipuolisen ruoan valmistus onnistuu, jos ostoksia tehdään vain joka toinen viikko? Etenkin tuoreet kasvikset ja kala kun säilyvät huonosti pidempään.

– Meillä on epäreilun hyvä tilanne, koska asumme kahden leipomon ja kalakaupan vieressä ja voimme kävellä hakemaan niistä tuoretta leipää ja kalaa. En tiedä, olisinko ilman niitä lähtenyt tällaiseen systeemiin, Antti tunnustaa.

Ruokakauppakin on lähellä. Sieltä täydennetään esimerkiksi tuoreita hedelmiä ja yrttejä sekä olutta, koska sitä ei verkkokaupasta saa. Täydennysostoksia tehdään tavallisesti kerran viikossa. Isompien ostosten tilaaminen verkosta auttaa silti autotonta perhettä.

– Kauramaidosta, aamujogurteista ja muusta tilaamastamme perussetistä tulee yleensä viisi pahvilaatikollista ruokaa. Jos kävisin ilman autoa yksin kaupassa lapsen kanssa, pystyisin tuomaan maksimissaan kassillisen.

Tässä yhden sunnuntaikokkailun saldo. Soija-makaronilaatikko maistuu perheessä vielä kolmantenakin päivänä.

Enemmän yhteistä aikaa, vähemmän nälkäkiukkua ja hävikkiä

Antin mielestä systeemi on toiminut hyvin.

– Tämä on helpottanut molempien ajankäyttöä: pystymme käyttämään enemmän aikaa yhdessäoloon tai joskus jopa siivoamiseen. Nälkäkiukkunahistelukin on loppunut, hän sanoo.

Aivan aukoton järjestelmä ei sentään ole.

– Se kaatuu, jos emme pystykään sunnuntaina tekemään kolmen päivän ruokaa, koska joku on kipeänä tai olemme poissa kotoa. Silloin alkuviikko menee pakasteiden sulatteluksi. Jos muksu on kipeänä, syödään sitä mikä maistuu. Vaikka mustikkakeittoa.

Onneksi moista ei Antin mukaan käy kovin usein.

”Systeemi on ennemmin laajentanut reseptivalikoimaamme kuin supistanut sitä.”

Antti on huomannut, että luottoruokiin perustuva lista säästää ajan ja hermojen lisäksi rahaa ja ympäristöä. Hävikki on pienentynyt: enää kaappien perukoille ei jää vajaita maustetahna- ja muita purkkeja, joita on tarvittu yksittäiseen ruokaan ja jota ei tulekaan kokattua uudestaan – ainakaan ennen kuin aines on jo pilalla.

Antti on pohtinut, kyllästyykö perhe samoihin ruokiin ennen pitkää. Toistaiseksi huoli on ollut turha.

– Voisimme uudistaa listaa, jos jompikumpi haluaisi, mutta emme ole halunneet. Uskoisin, että tämä systeemi on ennemminkin laajentanut reseptivalikoimaamme kuin supistanut sitä.

5 kommenttia