Ennen kuin lehdet peittävät auringon säteet, käy lehdoissa ja varjoisissa kukkapenkeissä kuhina. Kevätkukat puskevat vauhdilla pintaan. Ne kukkivat loistokkaasti, kunnes puut ja muu kasvillisuus ehtivät peittää valon.

Vaikka vielä olisi lunta, lumikellot ja talventähdet sekä muut varhaiset kevätkukat lähtevät kasvuun heti auringon ensimmäisten säteiden lämmittäessä maata. Scillat ja kevättähdet seuraavat perässä. Ne krookukset, joita rusakot eivät ehdi nakerrella, loistavat sinisinä, keltaisina, valkoisina ja jopa raidallisina penkeissä ja nurmikolla.

Niiden jälkeen seuraa runsain kukintavaihe, kun valkovuokot, sinivuokot, esikot ja sipulikukat puhkeavat kukkaan. Valkovuokkojen sinertävä variaatio sopii kukkapenkkeihin. Esikot ovat siementäneet ja risteytyneet keskenään ja kukkivat nyt runsaasti. Syksyllä istutetut sipulit, kuten kirjopikarililjat, nousevat vuodesta toiseen uudelleen. 

Tulppaanit kukkivat melko luotettavasti istuttamisvuoden jälkeen, mutta niitä tarvitaan pian uusia. Varmimmin keväällä voi ihailla narsisseja, krookuksia ja idänsinililjaa, jotka lisääntyvät vuodesta toiseen. Sinililjoja voi ajan saatossa olla jopa liikaa. 

Pienten kevätkukkien kasvu näkyy melkein silmissä. Ne ottavat kaiken irti kevään kosteudesta ja valosta. Nyt aurinkoa on vielä runsaasti, mutta pian puut ja pensaat rosvoavat suuren osan valosta itselleen. Kukintaa pitää ihailla heti!

Kultaesikko ’Rose’ on hennon vaaleanpunainen. Erikoiskasvattajilla on tarjolla kerrottuja muotoja ja jännittäviä kaksi- tai kolmivärisiä hybridejä. Näissä on usein puuterimainen kerros siitepölyä, joka korostaa sokerista ulkonäköä. Kultaesikkoja voi kasvattaa siemenestä, mutta tuloksena ei todennäköisesti ole kaikkein jännittävimpiä kukintamuotoja. Kukinta alkaa vasta toisena vuotena.

Primula margotae ’Garryarde Guinevere’, usein tunnettu vain ’Guinevere’-nimellä, on harvinaisen kiitollinen esikko. Parissa vuodessa yhdestä taimesta tulee suuri mätäs. Mättään saa helposti jaettua. Kukinta kestää usein monta viikkoa. Esikko viihtyy parhaiten, kun kasvupaikka ei pääse kuivumaan. Jakaminen tehdään kukinnan jälkeen tai alkusyksystä.

Espanjansinililjaa ’Hyacinthoides hispanicaa’ löytyy myös valko- ja sinikukkaisena. Espanjansinililjat ovat talvella tiukoilla, joten ne pärjäävät parhaiten paikoissa, joissa maa on läpäisevä eikä kosteus jää seisomaan.

Ensimmäisten joukossa kukkiva vaaleajouluruusu vihertää jo aikaisin keväällä, jolloin se kasvattaa myös suuret siemenpalot. Monien kevätkasvien tavoin se siementää aikaisin ja haluaa siemenensä saman tien tuoreena maahan.

Kultaesikon ’Primula auriculan’ kerrottu vaalean keltainen muoto on herttaisuudessaan lumoava. Kultaesikkoja kasvatetaan hienoissa englantilaisissa puutarhoissa terrakottaruukuissa. Niitä esitellään kuin palkintopokaaleja erityisillä hyllyillä, joita kutsutaan Auricula Theatreksi. Brittikasvattaja Drointonilla on yli 350 erilaista lajiketta myynnissä, joten kyseessä on varsinainen keräilykasvi.

Hyacinthoides hispanica on espanjansinililjan sininen ja yleisin värimuoto. Espanjansinililja muistuttaa englanninsinililjaa blue belliä, jota englantilaiset matkaavat ihastelemaan keväisiin metsiin. Siellä ne voivat peittää maan kauttaaltaan sinisenä merenä. Englanninsinililjat muodostavat useamman kellokukan suorempaan ja vankempaan varteen kuin espanjansinililja.

’Primula bulleyana’, kiinankeltaesikko, viihtyy kevään kosteikoissa. Se kukkii kevään kääntyessä kesäksi.

Sirot helmililjat ovat ensimmäisiä kevätkukkija, jotka loistavat upean sinisinä heti kevään tullen.

Valkovuokon sininen sukulainen hämyvuokko ’Anemone nemorosa Robinsoniana’, voi viihtyä samalla paikalla jopa parikymmentä vuotta. Hämyvuokko häviää pian kukinnan jälkeen, joten jos sitä haluaa jakaa, kannattaa kaivaa lankamaisia juurenpaloja esiin kukinnan lähetessä loppuaan.