Meidän talo

Keittiön valaistus – näin onnistut suunnittelussa ja toteutuksessa

Keittiön valaistus – näin onnistut suunnittelussa ja toteutuksessa

Hyvin suunniteltu keittiön valaistus luo loistavat puitteet kotikokin puuhille, korostaa hienoja pintoja ja lisää tilan viihtyisyyttä. Vinkeillämme suunnittelet valaistuksen omien tarpeidesi mukaan sekä toteutat suunnitelmasi.
Teksti Anne Alter
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, valmistajat, Petri Vuorio, Markku Varsila
Mainos

Keittiön valaistus on tärkeä osa tilan toimivuutta, joten valaistuksen suunnitteluun ja lamppujen sekä valaisimien valintaan kannattaa panostaa. Kodin kiireisimmässä tilassa tarvitaan häikäisemätöntä ja laadukasta valoa.

Keittiön valaistus – perusopit

  • Miellyttävästi valaistussa keittiössä on teholtaan ja laadultaan monenlaista valoa: hyvää yleisvaloa, tehokasta ja häikäisemätöntä kokkausvaloa sekä värilämpötilaltaan mukavaa valoa ruokailuun.
  • Lisäksi tunnelmavalaistus on paikallaan, sillä perinteisesti keittiössä vietetään paljon aikaa. Tunnelmallisuus on tärkeää etenkin, jos keittiö avautuu muihin tiloihin.
  • Keittiön valaistus kannattaisi aina suunnitella myös niin, että valaistusta voidaan ohjailla ja himmentää erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivaksi.
  • Yleisvalon tarpeen ja määrän sanelee pitkälti keittiön tyyli ja koko. Suuri tupakeittiö kaipaa huomattavasti enemmän vaikka kattoon asennettavia valaisimia kuin 15-neliöinen keittiö. Useimmiten pienessä keittiössä yleisvaloksi voi riittää ruokapöydän päälle asennettu sisustusvalaisin, jos se antaa valoa ylöspäinkin.
  • Ruokapöydän valaisin tai valaisimet on hyvä sijoittaa noin 60–80 senttimetrin etäisyydelle pöydän pinnasta, jotta valonlähde ei osu ruokailijoiden näkökenttään.
  • Ruokailijoiden selän takana olisi hyvä olla hiukan valoa. Muuten muutumme silhueteiksi vastapäätä istuville. Taustan voi valaista esimerkiksi vain seinän pinnalle valoa antavilla niin sanotuilla seinänpesijäkohdevalaisimilla.

Keittiön työtasojen valaistus

Tasaista valoa antavat laadukkaat loisteputkivalaisimet ovat edelleen käyttökelpoisia. Ne ovat tekniikaltaan tunnettuja ja toiminnaltaan luotettavia. Tosin pienikokoisia loisteputkivalaisimia on edelleen hyvin vähän tarjolla.

Vaikka muutamat energiatehokkuudeltaan heikot halogeenit ovat poistuneet markkinoilta ja osa on vielä poistumassa, hyviä vaihtoehtoja on melkoisesti tarjolla.

Suosituimpia keittiön työtasojen valaisijoita alkavat olla led-nauhat. Pienikokoisina ne sopivatkin näppärämmin keittiön seinäkaappien alaosaan asennettaviksi kuin esimerkiksi loisteputkivalaisimet.

Led-nauhojen valinnassa kannattaa olla tarkkana. Ne antavat tasaisen ja miellyttävän työskentelyvalon keittiöön vain, jos nauhassa on ledejä riittävän tiheässä eli noin 5–10 senttimetrin välein. Pienitehoisia ledejä täytyy olla tiheämmässä kuin suuritehoisia.

Tärkeää on, että ledien valokeilat menevät ristiin. Näin eliminoidaan ledeille tyypillinen pistemäinen valo. Valonauhassa pitäisi olla myös valoa hajottava linssi tai häikäisysuoja.

Keittiön valaistuksen värilämpötila

Lämpötilan noustessa liekin väri vaihtuu keltaisesta värittömäksi, sitten yhä sinisemmäksi. Tästä ilmiöstä saa nimensä termi värilämpötila. Mittayksikkö on tieteellisissä ja teknisissä lämpötilamittauksissa käytetty kelvin (K).

Ihmisen arkikokemus tosin tulkitsee valon lämmön nurinpäin. Mitä matalampi värilämpötila, sitä lämpimämmäksi me koemme valon. keltainen valo on "lämmintä", sininen "kylmää".

  • Valonlähteiden värilämpötilat vaihtelevat yleensä välillä 2700–6500 K. "Lämminsävyinen" hehkulamppu on värilämpötilaltaan 2700 K, kirkas päivänvalo (tai päivänvalolamppu) noin 5500 K. Loisteputki-, halogeeni- ja LED-valaisimia löytyy monissa värilämpötiloissa.
  • Ruoka-annokset näyttävät hyviltä, jos värintoistoindeksi on 90 tai enemmän. Kylmät sävyt ja huono värintoistoindeksi harmaannuttavat annoksen sävyjä.
  • Värilämpötilat ja värintoistokyvyt vaikuttavat suuresti myös ympäristön värimaailman aistimiseen. Esimerkiksi puupintojen lämmin sävy korostuu, jos myös valonlähde on värilämpötilaltaan lämpimän sävyistä. Vaaleat pinnat pääsevät oikeuksiinsa ja myös raikastuvat valkoisessa valossa (kelvin 4 000).

Valaistus ja häikäisyn ehkäiseminen

Keittiön seinäkaapin alapintaan asennettava valonlähde on piilotettava riittävän korkean valolistan taakse.

Keittiön työtason materiaalillakin on merkityksensä valaistukseen. Kiiltävät tasot ovat haasteellisia. Vaikka valo olisikin käytännössä tasainen, ledien pistemäisyys tai loisteputken yhtenäinen valoviiva heijastuvat kiiltävästä pinnasta, ellei valaisimessa ole esimerkiksi valon hajottavaa opaalikupua.

Ideoita keittiön valaistukseen

Valoviiva-valaisimista virtaa tehokasta yleisvaloa erityisesti kapeahkossa, pitkässä keittiössä. Valaistus tehostuu merkittävästi asentamalla seinäkaappien päälle loisteputkivalaisimet. Myös laadukkaat ledilistat tai -nauhat sopivat tarkoitukseen. Keittiön ikkunan yläpuolella olevaan kosketinkiskoon voi sijoittaa useitakin sisustusvalaisimia. Yhtenäistä valoa antavissa ledikalustevalaisimissa valopisteet peittyvät opaloidun häikäisysuojan alle. Moderneissa kristallivalaisimissa valonlähteet ovat sopivan syvällä, joten valaisimen ja pöydän etäisyydeksi riittää 60 senttimetriä. Keittiössä on valonlähteenä kaukosäätimellä ohjattavat ja himmennettävät lediprofiilivalaisimet, joiden IP-luokka on 44. Näinkin voi käydä, jos valaistussuunnittelussa ei huomioida valaisimen paikkaa ja materiaalien kiiltoa.

Asiantuntija: valaistussuunnittelija Ari Peltola

Lue lisää:

Toimivan keittiön suunnittelu

Keittiön sisustusopas

10 kysymystä: kodin valaistus

Julkaistu: 1.11.2016
Katso myös nämä