Sisustusbloggaaja Kati Jokinen asuu puolisonsa Jukan ja poikansa Leon kanssa vaaleassa rivitalokodissa Pirkanmaalla. Loppusyksystä koti muuttuu joulumaaksi, jossa kynttilät palavat, appelsiini ja kaneli tuoksuvat ja tontut kurkkivat siellä täällä kotia.

Tykkään valmistella joulua rauhassa. Hiljalleen laittelen kaikkiin huoneisiin lyhtyjä, kynttilöitä, havuja, kukkia ja suloisia Mailegin joulutonttuja, joita olen kerännyt useiden vuosien ajan. Aiemmin meidän joulut olivat punaisia, mutta nykyään suosin maanläheisiä sävyjä. Tykkäämme Leon kanssa leipoa piparkakkuja sekä muita joulun helppoja leivonnaisia. Tänä vuonna olemme jo leiponeet hauskoja piparkakkutikkareita. Vietämme joulua täällä kaupunkikodissamme jo hyvissä ajoin, koska aatoksi lähdemme äitini luokse maalle lapsuudenkotiini.

Ehdottomasti yhdessäolo ja rauhallisuus, meidän jouluun ei kuulu turha hötkyily tai kiirehtiminen. Vietämme paljon aikaa ulkona ja syömme hyvin. Tänä vuonna meillä ei taida vierailla joulupukki, mutta vaikka salaisuus on selvinnyt, se ei vie joulun taikaa pois.

Olemme opettaneet Leolle, ettei joulu ole ostohysteriaa, vaan tärkeintä on olla yhdessä ja levätä. Leo odottaa joulun ­vapaapäiviä, koska hän pelaa arkisin ahkerasti ­jääkiekkoa ja lepo on tärkeää myös hänelle. Eräänä vuonna Leo toivoi lahjaksi kaktuksen ja se on yhä hyvässä voinnissa hänen huoneessaan.

Tykkään vanhoista huonekaluista. Kotiimme on ostettu uutena vain vaatekaappi, sohvat ja sänky. Olen tehnyt hyviä löytöjä roskalavoilta – ikinä ei tiedä mitä aarteita löytyy! On ollut tosi hienoa huomata ihmisten ystävällisyys ja avuliaisuus nettikirppareilla, useammankin lipaston tai kaapin olen saanut toimitettuna kotiin asti.

No, ei ainakaan niin, että kotimme sisustus olisi erityisesti trendien aallon harjalla. Sisustan kotia ennen kaikkea itselle ja perheelle. Meillä elämä saa näkyä valkoisilla sohvillakin. Jaan kuvia kotoani viihdyttääkseni ihmisiä, ja olen saanut blogin kautta ideoita ja inspiraatiota sisustukseeni. Somen kautta fiiliksen ja oivallusten jakaminen on vieläkin nopeampaa, sukkelampaa ja hauskempaa.

Kymmenen vuotta sitten pohdin sisustusblogin perustamista. Epäröin, mutta mummini rohkaisi, että tekemällähän sitä oppii. Onneksi uskalsin. Ilman blogia en olisi tavannut Sisustus Siskoja eli ystävikseni muodostuneita sisustusbloggaajia, joiden kanssa olemme yhteydessä päivittäin. Jaamme toisillemme vertaistukea, vinkkejä ja neuvoja niin sisustamisen kuin muun elämän osalta.