Meidän Mökki

Eteisessä kasvava nurmikko ja kulahtaneet pinkopahvit eivät saaneet Katia ja Eeroa perääntymään – näin autiosta torpasta tuli unelmien kesäpaikka


”Ihan hirveä paikka”, sanoi Kati Suihko nähdessään tulevan kesämökkinsä ensi kertaa. Vaikka hän ja puoliso Eero Suihko olivat haaveilleet modernista vapaa-ajan kodista, lopulta ränsistynyt torppa sulatti heidän sydämensä.
Kuvat Hanne Manelius

Kati ja Eero Suihkon mielessä siinsi helppohoitoinen, talviasuttava, moderni vapaa-ajan asunto kallioisella rantatontilla kotikaupunki Kuopion lähellä. Kuinka ollakaan, heistä tuli nykyajan torppareita, jotka hurauttavat Pohjois-Savon pääkaupungista tunnin matkan Rautalammille vanhaan maalaistaloon. Siellä heitä odottaa Saunaniemeksi nimetty paikka, jonka sisustussuunnittelijavaimo ja puuhailua rakastava mies ovat kuudessa vuodessa remontoineet ränsistyneestä uskomattoman tunnelmalliseksi.

Kun Suihkot ensimmäisen kerran tulivat katsastamaan paikkaa Katin äidin, Liisa Karttusen vinkin houkuttelemana, reaktio oli kaikkea muuta kuin rakkautta ensi silmäyksellä. Eteisen lattian raoista kasvoi nurmikko, ja huoneiden hirsiseinät ja -katot oli peitetty kulahtaneilla pinkopahveilla ja haltex-levyillä. Ryteiköksi umpeen kasvaneen pihan piiloista ei edes huomannut marjapensaita.

Pirjo, Eero sekä pojat Leo, 14, ja Niilo, 14, (oik.) keksivät aina jotakin tekemistä mökillä. Mökillä viettävät aikaa myös pojat Olli, 18, sekä Mikko, 20, joka asuu jo omillaan.
Kulmasohvasta saa vuoteen, jossa vanhemmat mahtuvat hyvin nukkumaan. Kamari toimii poikien makuuhuoneena.

Entinen maatila oli ollut pitkään kesämökkikäytössä mutta seissyt viimeiset vuodet kylmillään ja asumattomana.

– Ihan hirveä paikka, Kati Suihko kertoo sanoneensa, kun saapui pihamaalle.

Aika nopeasti Kati ja Eero ihastuivat isoon rantatonttiin ja parin sadan metrin päähän torpasta rakennettuun nykyaikaiseen saunatupaan. Vuonna 1899 rakennetun torpan katto oli ehjä, eikä pariskunta havainnut vesivuotoja.

Ostopäätöstä puolsi myös se, että tontilla oli jäljellä yllin kyllin rakennusoikeutta, minkä ansiosta sille voisi jossain vaiheessa rakentaa uuden talon eläkepäiviä ajatellen. Myös vintillä oli rakentamatonta tilaa.

Mieleen olivat myös tilan ulkorakennukset, joissa pääsisi kunnostamaan huonekaluja ja joissa olisi runsaasti säilytystilaa polttopuille ja Eeron sekä poikien Leon, Niilon, Ollin ja Mikon kalastustarvikkeille. Kun vielä Katin siskolla Eija Haapamäellä on kesäpaikka 15 kilometrin päässä, Suihkot päättivät ostaa tilan kuusi vuotta sitten.

Ajan kulumisen pitää näkyä vanhoissa maalaismiljööseen kuuluvissa huonekaluissa. Niittykukat kuuluvat tyyliin.
Kati yhdistää luontevasti keskenään kirpputorilöytöjä, kesäpaikan ulkorakennuksista kaivettuja esineitä sekä selkeälinjaisia huonekaluja ja kiintokalusteita. Ruokapöytä on Eeron äidin perintöä, tuolit kirpputoreilta.

Sen jälkeen seurasi perusteellinen remontti. Ensimmäisenä talvena lattiat ammottivat auki, sillä torppaa piti kengittää. Maan tasalle painuneiden lahojen hirsien alta oli myös kaivettava tilaa hengittävälle rossipohjalle. Samalla uusittiin sähköt.

– Kun teimme lattiaremonttia, koimme iloisen yllätyksen. Haltex-levyjen ja pinkopahvien alta paljastui terveitä hirsiseiniä, jotka ovat meistä kauniita sellaisinaan, Eero kertoo.

Yllätyksen tuomaa iloa täydensi se, että sisäkaton levytyksen alta paljastuivat alkuperäiset tummanruskeat hirsiparrut. Tuvan ilme muuttui kerralla, koska levyjen poisto lisäsi huonekorkeutta.

Ensin Kati suunnitteli maalaavansa kattoparrujen välihirret raikkaan valkoisiksi mutta päätti onneksi jättää ne ajan kuluttamaan kuosiinsa. Sen sijaan lattia sai tilaa valaisevan vaaleanharmaan sävyn. Keittiöstä piti poistaa purkukuntoinen puuhella, ja sen tilalle sijoitettiin saareke. Nyt se rajaa modernin eleettömän keittiötilan omaksi sopekseen. Lämpöä antaa uusi, vaalea tiilitakka.

Liinavaatekaappi on maalattu valkoiseksi ja erottuu hyvin hirsiseinästä.
Mökillä nukuttaa hyvin. Kaupungissa heräämme kuudelta, mutta täällä tulee helposti nukuttua yhdeksään asti.

Sisustuksessa vanhan hirsirakennuksen patina yhdistyy moderniin selkeyteen. Kati on hyödyntänyt monia ulkorakennuksista löytyneitä esineitä. Kuistin pöydässä tai kamarin keinutuolissa näkyvät reilusti ajan saatossa kuluneet ja halkeilleet maalikerrokset. Omasta pihasta kerätyt luonnonkukat viimeistelevät iättömän suvitunnelman.

Usein perhe ajaa Rautalammille joko vain viikonlopuksi tai ihan päiväseltään saunomaan ja rentoutumaan. Joskus he viettävät mökillä monen viikon mittaisen lomajakson.

– Mökillä nukuttaa hyvin. Kaupunkiasunnossa heräämme aina aamukuuden tai -seitsemän aikaan, mutta täällä tulee nukuttua helposti yhdeksään asti, Kati kertoo.

Pari vuotta sitten tontilta kaadettiin paljon puita peittämästä auringonvaloa. Saunan terassilla saa seurata laivaväylää pitkin lipuvia aluksia.
Saunatupa on raikastettu suureksi osaksi maalaamalla. Valkoisen kontrastiksi lattia on maalattu harmaaksi. Uusien tekstiilien vastapainoksi tilassa hyödynnetään kierrätyskalusteita sekä vanhoja esineitä, kuten seinälle koristeeksi kiinnitettyä airoa.
Saunatuvan takka antaa hyvää tunnelmalämpöä.

Katin mielestä parhaita hetkiä hyvin nukutun yön jälkeen ovatkin aamut, jolloin syödään rauhassa aamiaista pihaan tehdyllä patiolla.

Usein Kati ottaa vielä toisen kahvikupillisen mukaansa ja kävelee edellään kirmaavan Osku-koiran perässä rantaan ihailemaan päivään heräävän järven elämää. Saunan terassilla voi seurata kuikkien sukellusta ja joutsenperhettä tai ihmetellä puukiipijää tai pikkuisen leppälinnun lentelyä pesään ja sieltä taas ulos hyönteisruoan hakuun.

Pari vuotta sitten tontilta kaadettiin paljon isoja puita peittämästä auringonvaloa. Eero pääsi sen jälkeen lempihommiinsa eli pilkkomaan halkoja. Saunapuita on kertynyt viime vuosina parikymmentä mottia.

– Tykkään puuhailusta, enkä malta olla päivää paikoillaan, Eero toteaa.

Rauhallinen niemeke ja järvimaisena ovat kesäidylliä parhaimmillaan. Eero teki torpan kätköistä löytyneestä padasta grillin makkaranpaistoon.
Joka vuosi remontoidaan jotakin. Ulkokeittiö valmistui viime kesänä. Samalla patiota jatkettiin laiturille.
Käytöstä poistettu laiturinpätkä on loistava väline Leon ja Niilon suppailuharrastukseen. Kääpiömäyräkoira Osku seuraa mukana.

Suihkojen 14-vuotiaat kaksospojat Leo ja Niilo vähän narisevat, kun hekin joutuvat lähtemään kaupungista maalle. Pieninkin marina loppuu, kun päästään mökin pihaan. Nuoriso nauttii luonnosta, pelaa pihassa sulkapalloa ja jalkapalloa, suppailee järvellä laiturinpätkällä ja uiskentelee. Perheen miehet käyvät myös yhdessä uistelemassa ja tuulastamassa.

Niinivesi tarjoaa haukia, ahvenia ja kuhaa. Niistä tehdään ruokaa uudessa kesäkeittiössä saunan kupeessa tai grillissä torpan patiolla. Saunan jälkeen Suihkot paistavat makkaraa tulella Eeron tekemässä rautajaloilla seisovassa muuripadassa. Sekin on peräisin jostain ulkorakennusten kätköistä.

Rakennuksen runko oli ostohetkellä vinossa, mutta se on sittemmin suoristettu.
Lomanviettopaikka löytyi asunnonvälityssivustolta omakotitalojen kohdalta.
Kati tuunaa ulkorakennuksessa huonekaluja, viimeksi terassin tuolit.

Vaikka Suihkot nauttivat vapaa-ajasta oman perheen parissa, he haluaisivat herättää henkiin entisajan kyläilykulttuurin. Silloin vieraat ilmaantuivat kahvittelemaan varoittamatta, eikä tapaamisia tarvinnut merkitä kalenteriin kuukausien päähän.

Tämä onnistuu ainakin silloin, kun Katin sisko tai hänen vanhempansa Liisa ja Heimo Karttunen tulla tupsahtavat pihaan. Mökki on Suihkon pariskunnalle elintärkeä arkielämän vastapaino.

– Täällä saa tupsutella, miten huvittaa. Kun tulee aika käynnistää auto ja palata takaisin kaupunkiin, tulee tunne, ettei raaskisi vielä lähteä mihinkään, Kati sanoo.

Julkaistu: 7.3.2019