"En muista eläneeni kivutonta päivää sairastumiseni jälkeen. Olen sairastellut 8-vuotiaasta saakka. Minulla on selkäydin- ja aivovamma sekä erilaisia kipusairauksia. Mutta käsityöt ja neulominen auttavat minua unohtamaan sairaudet. Neulominen on minulle terapiaa ja tuntuu, että se jopa lievittää kipua!
Äitini opetti minut jo pienenä tekemään käsitöitä. Ensimmäisenä neuloin vauvan villasukat, jotka annoin kummini lapselle. Ne ovat vieläkin tallessa, vaikka siitä on yli kymmenen vuotta.
Jos teen jonkun yllätyssukilla onnelliseksi, tiedän, etten ole neulonut turhaan.
Eniten neulon villasukkia. Teen niitä lahjaksi tutuille ja tuntemattomille. Nyt kerään isoon laatikkoon sukkia, jotka lahjoitan pois. Ajattelin jättää sukkia bussipysäkeille ja kirjoittaa lappuun, että ota tästä jos tarvitset. Jos teen jonkun yllätyssukilla onnelliseksi, tiedän, etten ole neulonut turhaan.
Vaikka aikaa ja rahaa kuluu, haluan neuloa vailla huolia. Elän opiskelijabudjetilla, ja rahaa kuluu hoitoihin ja lääkkeisiin. Kyllä se vähän itkettää jos on tiukka kuukausi, enkä pysty ostamaan uutta lankakerää tai kangasta. Onneksi olen saanut lankoja ja kankaita äidiltäni.
Välillä en pystynyt kivun takia neulomaan lähes ollenkaan. Käytin käsitukia ja kipusalvoja, jotta selvisin lukiosta ja kirjoituksista. Lääkäri jo vähän varoitteli, että minun pitäisi luopua piirtämisestä, maalaamisesta ja käsitöistä. Onneksi tauko ja käsituet auttoivat ja voin neuloa edelleen.
Lähden mielelläni niin ajoissa lääkäriin, että ehdin istua ennen vastaanottoaikaa puolisen tuntia ja ihan vain neuloa.
Tämä on ehkä vähän hullua, mutta lähden mielelläni niin ajoissa lääkäriin, että ehdin istua ennen vastaanottoaikaa puolisen tuntia ja ihan vain neuloa. Neulominen rauhoittaa, ja saan koottua ajatukseni. On myös hauskaa seurata ohikulkijoiden ilmeitä, kun istun neulomassa. Monesti aivan tuntemattomat ihmiset tulevat juttelemaan käsitöistä, ja se on ihan parasta!
Kerrankin istuin yhden vanhemman rouvan kanssa odotusaulassa. Hän kertoili, mitä kaikkea oli nuorempana neulonut ja millaisia lankoja oli siihen aikaan. Minä puolestani kerroin hänelle omista töistäni. Siinä me sitten istuimme juttelemassa mukavia, kunnes pääsimme lääkärin vastaanotolle. Saan muiden käsityöihmisten tapaamisista valtavasti voimaa, iloa ja inspiraatiota."