Meidän Mökki

Karu kalliosaari Suomenlahdella vei Riikan ja Jyrkin sydämet: "Täällä on ihan oma fiilis silloinkin, kun meri näyttää kylmät puolensa"

Karu kalliosaari Suomenlahdella vei Riikan ja Jyrkin sydämet: "Täällä on ihan oma fiilis silloinkin, kun meri näyttää kylmät puolensa"

Karun kalliosaaren laella kohoava mökki osui Gerlanderien tielle kuin sattumalta. Paikka vei heidän sydämensä välittömästi, vaikka mökin hankkiminen ei ollut suunnitelmissa – eikä varsinkaan mökin hankkiminen saaresta.
Teksti Ilona Pietiläinen
Kuvat Juha Juntto
Mainos

Nuorukainen kääntää veneen tottuneesti rannan kivien ohi kohti laituria ja muistuttaa veneeseen nousevia pelastusliivien pakollisuudesta. Sitten vene kaartaa 12-vuotiaan Akseli Gerlanderin ohjauksessa jälleen tasaisesti Suomenlahdelle kohti hylkeiden asuinsijoja. Viiden minuutin venematka pitää tänään taittaa nopeasti, sillä ulapan takana siintävän Venäjän puolelta nousevat pilvet lupaavat myrskyä.

Riikka Gerlander uskoo veneen 12-vuotiaan poikansa Akselin ohjattavaksi. Portaiden rungot on kiinnitetty tukevasti kallioon porattavien pilarikenkien avulla. Kalliot kattavat suurimman osan pihasta, loput on kunttaa.

Määränpäässä Rääntiön saaressa odottavat rinne ja sen laella Gerlanderin perheen mökki. Akselin vanhemmat Riikka ja Jyrki löivät aikoinaan kättä päälle siitä, etteivät he koskaan osta mökkiä tai ainakaan saarimökkiä, sillä tuoreessa muistissa oli vaativa omakotitaloprojekti. Vuonna 2011 Jyrki vieraili tuttavansa luona Rääntiössä ja näki naapurimökin olevan myynnissä. Sen jälkeen kaikki pyhät lupaukset oli unohdettu.

– Jyrki ihastui ensin ja minä muutaman päivän päästä. Kahden viikon kuluttua vietimme alkusyksyistä viikonloppua ikiomalla saarimökillä, Riikka kertoo.

Ikkuna palvelee myös tarjoiluluukkuna. Suurta lasikuistia käytetään moneen tarkoitukseen. Siellä hoituvat niin ateriointi kuin astioiden tiskaus. Riikka tykkää kattaa kauniisti.

Kallion päälle rakennettu päämökki näyttää siltä, kuin se olisi ollut siinä aina. Perhe kuitenkin laajensi sitä vuonna 2014. Lisäosaan saatiin sovitettua kolme makuusoppea ja parvi, oleskelutila sekä toinen keittiö. Vanhan osan keittiön ikkuna jätettiin avautumaan lasikuistille ja toimii nyt kätevänä ruokaluukkuna. Myös tontilla jo aiemmin sijainnut aitta on kunnostettu. Pieniin makuukamareihin majoitetaan vieraita.

Lasikuistin nurkassa olevalta tiskauspisteeltä aukeavat vertaansa vailla olevat maisemat. Verhon taakse on piilotettu keittiötarvikkeita.

Laajennus myötäilee joustavasti peruskallion muotoja. Pilarikengät ankkuroitiin suoraan kallioon. Samalla säästyttiin normaalin sokkelin vaativilta maansiirtotöiltä. Laajennuksen ansiosta lasitetuista kuisteista muodostui viehättävä oleskelutila. Jyrki rakensi sinne oman tiskauspisteen ruokavastaavan toimia helpottaakseen.

Riikka rakastaa kuistilta aukeavia merimaisemia. Kamiina luo tunnelmaa kuistille.

Saarirakentamisen työläys tuli koettua moneen kertaan, sillä rakennustarpeet pitää ensin kuljettaa veneellä tai lautalla saareen ja sen jälkeen kantaa rinnettä ylös.

– Kun kerran näin Jyrkin saapuvan veneellä laituriin hillittömän villakuorman kanssa, ajattelin juosta karkuun koko projektia, Riikka kertoo ja nauraa.

Akseli lisää, että veneen kyydissä on tuotu jopa sohva. Siinä piti istua, jotta kaikki mahtuivat kyytiin.

Näihin näkymiin ei väsy tai kyllästy. Vanhan puolen katto kaartuu hauskasti.

Ylätalolle kulku helpottui huomattavasti, kun Riikka ja Jyrki rakensivat sinne rannasta johtavat portaat kyllästetystä puusta. Askelmia on kaikkiaan 70. Ennen portaiden valmistumista paikalla mutkitteli vaarallinen polku.

Akseli ja perheet muut lapset, Eemeli ja Aukusti, auttoivat rakennusmateriaalien kantamisessa. Myös ystävät ja poikien kaverit ovat olleet monesti mukana talkoissa.

Riikka ja Jyrki maalasivat alkuperäisen mökkiosan sisätilat ensimmäisinä vuosina valkoiseksi. Samalla uusittiin vanha mökkikeittiö. Sisällä käytetty valkoinen maali saa pontta ulkopintojen grafiitinharmaan sävystä, joka nivoo rakennukset kallion kanssa yhteen.

Makuuhuone kutsuu rauhoittumaan. Mielikuvituksellisen taulun voi tehdä itsekin.

Rakentaminen mökillä ei saa olla Riikan mielestä pääasia, vaikka kuntosaliksi paikkaa lempeästi nimitetäänkin. Lomapäivinä vietetään siestaa suomalaiseen tapaan ja nukutaan päiväunia. Rannan vesitrampoliinilla käy loiske, ja saunasta tupruttelee savu jo päivällä.

– Merivesi ei tunnu kylmältä saunan jälkeen. Sytytän tulen kiukaan alle ja lämmittelen kylmän tullessa. Uimassa, saunassa ja paljussa voi olla vaikka koko illan, Akseli vakuuttaa.

Portaat vievät rantaan vierasmajalle. Vierasmajassa kuulee aaltojen liplatuksen.

Gerlandereiden mökkikausi alkaa pääsiäisenä. Silloin pulahdetaan ensimmäisen kerran mereen, vaikka rannalla olisi vielä jäätä. Virolahdella vietetään muuttolintujen Arktika-päiviä 10.–20. toukokuuta, jolloin Rääntiön yli lentävät jättimäiset parvet.

Hyisen kevään jälkeen kesä tuo mukaan yölläkin lämpimän kallion ja loppukesän samettiset yöt. Syksyllä poltetaan tulta terassin kamiinassa ja katsellaan tähtitaivasta paljussa.

– Parasta aikaa on mahdotonta nimetä. Täällä on ihan oma fiilis silloinkin, kun meri näyttää kylmät puolensa. Pipot, lapaset, villasukat ja untuvatakit ovat paikallaan joskus myös kesällä, Riikka kertoo.

Pieneen vierasmajaan mahtuu yllättävän monta yöpaikkaa.

Kesän hienoihin hetkiin kuuluvat lettukestit vieraille. Jokainen paistaa oman herkkunsa itse ja täyttää sen halutessaan suolaisilla, ruokaisilla täytteillä.

– Kestosuosikin paikkaa pitää muurinpohjapannulla paistettu lettu, jonka sisälle laitetaan tuorejuustoa ja kinkkua tai savulohta. Jälkiruoaksi sama lettu taipuu, kun päälle levittää hilloa, Riikka paljastaa.

Julkaistu: 29.3.2018