Täällä tuntuu oikealta joululta! Juhan hirsihuvilan pihapiirissä kohoaa tonttujen talo ja savusauna tuoksuu järvenrannalla
Hirsihuvila Iso Lamujärven rannalla kokoaa Paula ja Juha Koskelon perheen yhteen erityisesti joulun alla. Omaan pikku huvilaansa muuttavat silloin tontut Väinö, Siiri, Unto ja Liina. Tuvan nostalginen joulutunnelma on kuin ruotsalaisista satukirjoista.
Huvila on seissyt sijoillaan Iso Lamujärven rannalla 35 vuotta, mutta suuren tuvan tummat seinät, vanhat esineet ja huonekalut luovat vaikutelman iäkkäästä hirsitalosta. Oululaiset Paula ja Juha Koskelo rakensivat huvilan Juhan lapsuudenseudulle asuessaan Turun lähistöllä. Tuolloin huvila toimi tärkeänä linkkinä pohjoisen maisemiin, joista molemmat ovat lähtöisin. Nykyisestä kotikaupungista ajaa huvilalle reilussa tunnissa, joten rauhallisesta tunnelmasta voi nauttia vaikka tavallisena viikonloppuna.
Asukkaat Paula ja Juha Koskelo, lapset ja lastenlapset.
Koti Vuonna 1990 rakennettu hirsihuvila Iso Lamujärven rannalla, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Pyhännällä. 220 neliön huvilassa on kuusi huonetta, kylpyhuone, sauna ja keittiö. Talon pihapiirissä on savusauna ja pikku huvila.
”Varsinainen joulu on isovanhempien vuoksi useimmiten vietetty kaupunkikodissa, mutta joka vuosi järjestämme huvilalla perheen pikkujoulun jonakin joulunalusviikonloppuna. Nyt kun lapset ovat jo aikuisia, joku heistä haluaa viettää joulun päiviä maaseudun rauhassa”, Juha Koskelo kertoo.
Joulunaika huvilalla tuntuu Juhasta oikealta joululta. Hän nauttii sinisen hämärän hetkestä, tähtitaivaasta, savusaunasta ja tietenkin kuusesta. Joulukuusen katveessa istuskellessa voi katsella tonttujen taloa, jonka takana jykevät männyt vartioivat rannan rauhaa.
Tontut ovat olleet osa suomalaista kansanperinnettä vuosisatojen ajan. Ne toimivat kodin ja pihapiirin suojelijoina, ja niiden uskottiin tuovan onnea talonväelle. Vasta 1800-luvulla tontut yhdistettiin jouluperinteisiin, ja nykyisin ne ovat näkyvä osa suomalaista joulukulttuuria ja tuovat juhlaan iloa ja leikkisyyttä sekä muistuttavat juuristamme ja perinteiden arvosta.
Huvilan joulustakaan ei voikaan kertoa puhumatta tontuista, jotka ovat olleet huvilan isännälle tärkeitä jo lapsuudessa. Silloin tontut hakivat lahjatoiveet hirsiaitan nurkan hirrenvälistä. Ruotsalaisten Carl Larssonin ja Jenny Nyströmin kuvittama tonttujen maailma viehättää Juhaa, ja hän halusi jotain samaa myös huvilatontille. Tonttujen talo eli pikku huvila tai ”Onnelin ja Annelin talo” on pienen pihapiirin helmi, joka nousi talon ja rannan väliin muutama vuosi sitten.
Yli 60 vuotta elämää ei ole vienyt tonttujen hohtoa pois, sillä pukin tulo jännittää Juhaa vieläkin.
Tonttujen talon rakentaminen ja sisustaminen olivat lastenlapsia varten yhdessä suunniteltu ja toteutettu mukava, rakas projekti. Joulunaikaan pikku huvilaan muuttaa tonttuperhe: Siiri, Väinö, Unto ja Liina saapuivat Pyhännälle Tyynelän tilalta Larsmosta. Välillä tontut pääsevät matkustamaan isäntänsä mukana myös läheiselle eräkämpälle. Kesäisin tonttutalon täyttävät lastenlasten iloiset leikit.
Yli 60 vuotta elämää ei ole vienyt tonttujen hohtoa pois, sillä pukin tulo jännittää häntä vieläkin. Ehkä siksi huvilalla elelevät Väinö, Siiri, Unto ja Liina tuntuvat lähes eläviltä olennoilta. Heidän seurassaan tonttujen maailma tuntuu todelliselta, mutta se tuo myös aimo annoksen salaperäisyyttä joulun tunnelmaan.
Joulu on Juhalle erityisen rakasta aikaa: hän muistelee lämmöllä lapsuudenjoulujen vaatimatonta mutta unohtumatonta tunnelmaa ja maaseudun arkea suuren sisarusparven keskellä. Samalla muistot ja perinteet siirtyvät myös omille lapsille ja lastenlapsille.
Erityisen lämpimänä Juha muistaa huvilan joulun muutaman vuoden takaa, kun kotikylän ”pojat” kävivät heittämässä ovesta paketteja kuten ennen vanhaan. Sitten yllätysvieraat juoksivat täysillä pakoon, aivan kuten Juhan lapsuudessa.
Huvilan väkeä viehättää erityisesti ruotsalainen joulutunnelma, ja länsinaapurin kirpputoreilta onkin päätynyt huvilalle monenlaisia koristeita. Koskelot kiertelevät mielellään vanhojen tavaroiden liikkeissä, ja erityisesti kesälomareissujen kirpputoripiipahdukset Ruotsissa ovat olleet molemmille mieluista hupia. Vanhat tonttutaulut, puiset kynttilänjalat ja olkikoristeet lähtevät usein matkaan, jos niitä tulee vastaan.
”Ruotsissa on pitkät jouluperinteet ja paljon vanhaa tavaraa on säilynyt. Myös joulupöydässä näkyvät lihapullat ovat Ruotsin perua”, Paula kertoo.
Aidot asiat kuuluvat huvilan jouluun mutta myös kaikkeen sisustamiseen Koskeloilla. Pariskunta haluaa, että esillä olevat esineet ovat oikeasti vanhoja, eivät uusvanhoja kopioita. Menneistä sukupolvista kertoo esimerkiksi tuvan sivustavedettävä ja sen yläpuolelle asetettu ryijy, jonka Paulan vanhemmat saivat häälahjakseen 1950-luvulla.
Saunat ovat näillä tiluksilla tärkeitä. Päärakennuksen sähkösaunaa käytetään harvoin, mutta rannan puusaunan piipusta kohoaa savu miltei joka ilta, kun perhe on huvilalla. Jouluaattona lämmitetään savusauna, jossa kylpeminen on saunomisen aatelia. Se on rakennettu joen ja järven risteyskohtaan, ja löylyttelyn jälkeen voi pulahtaa joessa avannon hyiseen syleilyyn.
Kun joulukuu koittaa, kaikki on valmista myös tonttujen talossa. Työt on tehty, ja on aika nauttia kiireettömästä tunnelmasta, tähtien tuikkeesta ja savusaunan lempeistä löylyistä. Vilahtiko aitan nurkalla punainen hiippalakki? Täällä, jos missä, se on mahdollista.
