Vanhan vauvalan joulu on sininen ja punainen – ”Eteisen kenkäkaaos ei haittaa, sillä ei meistä kukaan jouluaan eteisessä vietä”
Sisustustoimittaja Seija Killström rakastaa joulua. Siihen kuuluvat tärkeät perinteet, rakkaat ihmiset ja vaihtelevat koristeet. Tänä vuonna perheen joulu on sininen.
Rakastan joulua. Olen pohjoisesta kotoisin, ja minulle joulu on aina ollut erityinen. Jo ensimmäisessä kodissani minulla oli oikea joulukuusi ja paneuduin tunnelman luomiseen huolella. Vielä en ole kuitenkaan siinä vaiheessa elämää, että tekisin kaikki jouluruoat itse, vaan oikaisen monessa kohdassa. Joulun perimmäinen tarkoitus ei ole hermoromahdus!
Meillä joulu alkaa näkyä pikkuhiljaa marraskuussa. Silloin ripustan jouluvalot punamullanvärisen talomme ikkunoihin. Poltamme kynttilöitä pihalyhdyissä, ja ripottelen kuusenoksia sinne tänne pihamaalle tunnelmaa luodakseni.
Koti: 1898 rakennettu entinen lastenkodin vauvala Vihdin kirkonkylässä. Rakennus kunnostettiin kauttaaltaan vuonna 2008. 5h + k, 140 m². Lisäksi saunarakennus.
Täällä asuvat: Sisustustoimittaja Seija Killström, Pasi Lehtola ja perheen kaksi nuorinta tytärtä Mila, 11, ja Nella, 9. Isosisko Maija, 21, muutti juuri Tukholmaan.
Seuraa somessa: @seija_killstrom
Perheessämme on kolme tytärtä. Kun heistä vanhin oli pieni, heittäydyin joulun lumoon täysillä ja väsäsin hänelle yön pimeinä tunteina yllätyksiä kalenteriin ja viestejä tontuilta. Hän muistaa edelleen, kuinka olin väittänyt, että silloisen kotimme ilmastointihormeissa oli suora kamerayhteys Korvatunturille.
”Joidenkin koristeiden täytyy olla aina samassa kohdassa kuin ne ovat viimeiset 15 vuotta olleet.”
Nyt, kun tytär on jo aikuinen, hän vaatii, että tietyt perinteet säilytetään joulussamme. Joidenkin koristeiden täytyy olla aina samassa kohdassa kuin ne ovat viimeiset 15 vuotta olleet. Onnekseni hän on viime vuosina koonnut pikkusiskojensa joulukalenterit yllätyksineen.
Asumme Vihdin kirkonkylällä, jonka kotoisuutta rakastan. Minulla on ollut useana vuonna pieni pop up -joulupuoti. Toisinaan olen myös kutsunut ystäväni meille kranssi- ja glögi-iltaan, ja olemme nauttineet seurasta, juomasta ja käsillä tekemisestä.
”Kahden yrittäjän perheessä jouluun laskeudutaan toisinaan syöksykierteellä. ”
Kahden yrittäjän perheessä jouluun laskeudutaan toisinaan syöksykierteellä. Haaveilen usein täydellisen siististä ja kauniista joulukodista. Aina kuitenkin jokin paikka ryöppyää setvimättömiä paperipinoja tai lasten vaatteita. Panostan tiloihin, joissa oikeasti vietämme aikaa, eli olohuoneeseen, keittiöön ja ruokailutilaan. Eteisen kenkäkaaos ei haittaa, sillä ei meistä kukaan jouluaan eteisessä vietä. Priorisoin, jotta ehdin kaiken.
Kuusi haetaan yleensä hyvissä ajoin ja tuodaan sisälle vasta lähellä aattoa. Kuusen täytyy olla komea ja tuuhea. Lapsena lähdimme isäni kanssa hakemaan kuusta pohjoisen lumisesta metsästä moottorikelkalla. Kun sulatimme tykkylumisen jättiläisen, lumen alta paljastuikin useimmiten harvakarvainen rumilus.
”Jemmoistani löytyy ainakin kuuteen erilaiseen tyyliin sopivat kuusenkoristeet.”
Kuusemme saa vuosittain koristeet, joissa on aina eri teema. Jemmoistani löytyy ainakin kuuteen erilaiseen tyyliin sopivat kuusenkoristeet. On olkiset, hopeiset, lasiset, valkoiset ja uusimpina muumipallot ja rusetit. Ja kyllä, olen juuri se äiti, joka antaa lastensa koristella kuusen mutta joka hiippailee yöaikaan korjailemassa koristeiden paikkoja mieleisekseen ilman, että he huomaavat mitään.
Aattoaamu alkaa meillä joulupuurolla, johon on piilotettu manteli. Myöhemmin on tarjolla kylmä kalapöytä, koska kaikki pitävät siitä eniten. Vasta joulupäivänä siirrymme perinteisten, raskaampien jouluruokien pariin.
Vuosien varrella olen kohdannut ihmisiä, jotka eivät pidä joulusta. Ehkä juhlaan liittyy niin suurta stressiä, että se ahdistaa. Joulu tulee kuitenkin joka vuosi, vouhotamme tai emme. Haluaisin, että meillä siihen liittyy vain hyviä muistoja ja perinteitä, jotka lapset haluavat viedä joskus omiin koteihinsa.
”Haluaisin, että meillä siihen liittyy vain hyviä muistoja ja perinteitä, jotka lapset haluavat viedä joskus omiin koteihinsa. ”
