Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia
Suosittelemme
Joulun taikaa Kuohulla

Yhdeksänhenkinen perhe viettää joulua entisessä kestikievarissa – 20 metriä pitkässä talossa kuusi näkyy komeasti koko alakertaan

Entinen kestikievari ja vanhainkoti Jyväskylän Kuohulla on täynnä touhukasta elämää. Eskelisen yhdeksänhenkiselle perheelle joulun taika syntyy perinteistä.

Viimeistään silloin, kun kalenterissa kääntyy vuoden viimeinen kuukausi, alkaa kodin ikkunoihin ilmestyä merkkejä lähestyvästä, keskitalven katkaisevasta juhlasta. Eskelisen perheen joulu on syntynyt Ennin lapsuudenkodista Heinävedeltä ja Antin lapsuudenkodista Kouvolasta tulleiden tapojen ja tottumusten mukaan.

Koti: Jyväskylän Kuohulla sijaitseva entinen kestikievari ja vanhainkoti, jonka vanhin osa on rakennettu 1800-luvun lopulla. 6 mh + oh + k + et + khh + kh + s + aula + 3 × wc, noin 300 m².

Täällä asuvat: Enni ja Antti Eskelinen sekä lapset Helmi, 17, Elea, 15, Aura, 13, Alvin, 12, Venla, 9, Oula, 6, ja Leona, 4, sekä Ruska-koira ja Pumpuli-­kissa.

Takalan tilan uudempi puoli on rakennettu vuonna 1924, mutta vanhempi osa on 1800-luvulta.
Leona, Ruska-koira, Oula, Alvin, Venla ja Aura viihtyvät maaseudun rauhassa.
Entisen kestikievarin ja vanhainkodin suuri eteinen palvelee hyvin myös lapsiperheen arkea. Eteinen on edellisen asukkaan remontoima. Eskeliset maalasivat vain seinät.

”Meillä on hyvin perinteinen joulu, ruokineen kaikkineen, mutta joulu ei mene pilalle, jos jotain jääkin tekemättä. Tavoista ja perinteistä ei kannata ottaa stressiä. Tärkeintä on perheen yhteinen joulu”, Enni sanoo.

Enni on ammatiltaan kondiittori. Suolaiset herkut, kuten pasteijat ja karjalanpiirakat, kuuluvat oleellisesti perheen jouluun. Erilaisia juustotarjottimia laitetaan myös usein tarjolle. Antti kertoo tehneensä jo toisen kerran itse saaristolaisleivät, joten arvelee siitäkin kohta jo voivan puhua perinteenä.

Tummat keittiö­kalusteet sopivat hyvin vanhaan hirsitaloon. Saarekkeen kivitasossa on komea reunaviiste. Edellinen omistaja on rakentanut keittiön kalusteet Petra-­keittiön kaapeista ja laatikoista sekä valmistanut osan kalusteista itse.
Komeat tiilet on purettu, puhdistettu ja muurattu uudelleen. Muuratussa vanhassa tasossa on induktioliesi.
Antti kokkaa puu­hellan äärellä. ­Kaunis tiiliseinä on peruskorjauksessa tehdyn työn tulosta.

Toisinaan joulu vietetään ihan perheen kesken, mutta usein läsnä on myös joku kauempana asuva kaveriperhe. Lasten mielestä toisen perheen tuleminen jouluvieraaksi on ihan parasta. Harva koti sopii paremmin suuren jouluvierasjoukon vastaanottamiseen useaksi päiväksi. Myös pikkujouluja on mukava järjestää, koska tilaa on niin ruhtinaallisesti.

Antilla on yksi perinne, josta hän ei hevillä luovu.

”Kuusi täytyy hakea omilta tiluksilta, siitä tulee joulumieli”, hän sanoo.

Takka on muurattu vanhan mallin mukaan edellisten omistajien tekemän suuren peruskorjauksen aikaan. Valaisin ja matto ovat Vekeltä. Sohva on Ikean Norsborg, ja sohvapöytä ja rottinkituolit ovat löytyneet kirpparilta.

Kuusi näkyy komeasti koko alakertaan, joka on toiselta seinustaltaan avoin talon päästä päähän.

Kuusen noutaminen omilta tiluksilta on perheelle tärkeä ­jouluperinne.
Edelliset omistajat olivat tehneet talossa suuren remontin, jolloin he olivat teettäneet myös kauniin, takapihalle vievän ulko-oven. Leona nauttii joulun tunnelmasta.

Kuusiretkille sopivia tiluksia ja maaseudun rauhaa kodin ympärillä riittää. Takalan tila on aikanaan toiminut kievarina ja vanhainkotina. Uudempi puoli on rakennettu vuonna 1924, mutta vanhempi osa on 1800-luvulta. Nykypolvet eivät eri aikakausia erota, vaan tilat jatkuvat saumattomasti vanhasta uudempaan. Viisi vuotta sitten Eskelisen perhe sai muuttaa edellisten asukkaiden perin pohjin ja kauniisti remontoimaan kotiin.

Kyläläiset ovat iloinneet perheen muutosta, tulihan heidän mukanaan jatkuvuutta tilan elämään ja oppilaita kyläkouluun.

Talossa on paljon vanhoja kauniita ovia. Venla kurkistaa vanhempien makuuhuoneeseen johtavilla pariovilla.
Ennin tärkein joka jouluinen koriste on ruokapöydän päälle luonnonmateriaaleista solmittu, kynttilöillä kruunattu kranssi, jonka hän tekee itse.
Enni on koulutukseltaan kondiittori, mutta hän eikä Antti-­puolisokaan ole makeiden leivonnaisten perään. ”Lähes ainoa vuodesta toiseen tehtävä makea on puolukka­jäädyke ki­nus­ki­­­­kastikkeen kanssa.”

”Itse olemme vain lähinnä maalanneet seiniä ja lattioita, kaikki suuremmat remontit oli tehty”, Enni sanoo.

Keittiö on erityisen komea ilmestys. Kaappitilaa ja laskutasoja riittää. Enni toteaa, että ei olisi osannut varmaankaan itse valita niin tummia kalusteita, mutta on nyt pitänyt kaappien luomasta tunnelmasta todella paljon.

Koko kodin alakerta on periaatteessa yhtenäistä suurta tilaa vanhempien huonetta ja saunatiloja lukuun ottamatta. Tilan toisella seinustalla on näkymä koko 20 metriä pitkän talon mitalta päästä päähän. Kun kuusi pystytetään sille seinustalle, se luo lempeää tuikettaan kaikkialle.

Perheen joulut sisältävät aina rentoa yhdessäoloa erilaisilla kokoonpanoilla. Toisen perheen tuleminen joulu­vieraaksi on Auran ja hänen sisarustensa mielestä ihan parasta.
Nuoremmille sisaruksille kyllä sopii, että piparit leiponeen isosisko Helmin mielestä överit on piparien koristelussa se juttu. Pieni patsas on kirpputorilöytö.
Vanhempien makuuhuone on alakerrassa. Hirsiseiniä on jätetty esille kertomaan talon vaiheikkaasta historiasta. Matto on hankittu Mattokympistä ja kehykset kirpparilta.
Talon alkuperäiset väliovet tuovat sopivaa rosoa vastapariksi kunnostetuille pinnoille.
Yläkerrassa on neljä suurta makuuhuonetta ja suuri aulatila, joka on lasten olohuone. Vanhempien korvat saavat levätä, kun pelikoneet ovat lasten yhteisessä tilassa, josta tarvittaessa voi vetäytyä omien huoneiden rauhaan.

Aattona joulupuuro syödään puolenpäivän tienoilla. Sen jälkeen ulkoillaan pitkään. Pöytään katetaan perinteinen jouluateria.

”Ruokailun jälkeen saunotaan. Viime jouluna päästiin ensimmäisen kerran saunomaan pihalammen reunalle tehtyyn ulkosaunaan”, Antti sanoo.

Takavuosina perhe kellahti siskonpetiin aaton tohinoiden päätteeksi, mutta nykyään se tapa on jäänyt, vaikka nykyisessä kodissa olisi tilaa levittää vaikka vierasjoukonkin petipaikat samaan riviin.

”Kuusi täytyy hakea omilta tiluksilta, siitä tulee joulumieli.”
Antti

Kun Antille kuusenhakuretki tekee joulun, Ennin joulumieli tulee joululauluista. Enkelikello, joka kuului jo Ennin lapsuuden jouluihin, helkyttelee pianon päällä.

Musisointi jää helposti arjen jalkoihin, mutta joulukuisin Antin kitaran sävelet saattavat ajatukset yhä uudelleen joulun ihmeen äärelle.

Koko talo on valmiina juhlaan. Odotettu ja kaivattu joulu saa tulla.

Saunaksi sopiva vanha riihi siirrettiin tiluksille Ennin veljen pihasta. Se nousi pihapiiriin pienen lammen rannalle.
Pihasaunan lauteet jätettiin vaaleiksi, mutta seinät ja katto käsiteltiin tummaksi ja saatiin näin savusaunan tunnelmaa.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirjeemme tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt