Unelmien Talo&Koti

Pidot pappilassa! Huhtaniemen perhe pukee kakkoskotinsa juhlaan olkipukein ja havuin – ”Näissä huoneissa on tilaa ihanalle perhejoululle”

Pidot pappilassa! Huhtaniemen perhe pukee kakkoskotinsa juhlaan olkipukein ja havuin – ”Näissä huoneissa on tilaa ihanalle perhejoululle”
Kun Kaisa ja Ville hankkivat kakkoskodikseen vanhan pappilan Kinnulassa, se remontoitiin huolella. Remontissa talo jaettiin kahteen osaan: juhla- ja arkipäätyyn. Juhlapäädyssä huokuu kartanomainen tunnelma, arkipäädyssä rouhea maalaisfiilis.
Julkaistu: 21.12.2021

Kaisa ja Ville Huhtaniemen suuri joulupöytä on katettu niin suvulle kuin omalle perheelle. Ville on savustanut kinkun grillissä. Tarjolla on laatikoita ja kalaa. Vanhan pappilan jouluun kuuluu lapsuuden perinteitä sekä uusia tapoja.

– Parasta on yhteinen aika. Talo on täynnä tarinoita ja muistoja. Näissä huoneissa on tilaa ihanalle perhejoululle. Se on ollut aina haaveeni, Kaisa sanoo.

Kaisa ja Ville unelmoivat vapaa-ajan asunnon hankkimisesta Kaisan synnyinseudulta Kinnu­lasta, ja jo tovin myynnissä ollut vanha pappila oli lopulta juuri sitä, mitä he etsivät. Kaisan vanhemmat olivat asuneet talossa 1970-luvun alussa. ­Sisko ehti syntyä pappilaan, mutta perhe muutti talosta pois ennen Kaisan syntymää.

– Minä olin heti valmis hankkimaan tämän talon. Kuvittelin perheemme sekä omat sisareni ja vanhempani pitkän pöydän ääreen joulun viettoon lumisen harson peittäessä pihapuut. Ville mietti hetken remontin suuruutta.

Huhtaniemen perheeseen kuuluvat Kaisan ja Villen lisäksi lapset Amalia, 9, ja Samuel, 7. He viihtyvät kakkoskodissa paremmin kuin hyvin. Tapaninpäivänä lasketaan mäkeä kelkoilla, potkureilla ja pulkilla. Talolta saunalle päin laskee juuri sopiva mäki huimaa menoa varten.
Viileän lasikuistin puusohva on saatu Kaisan Olga-mummolta.­ Hän oli antanut mum­molle vaihtokaupassa leveämmän sängyn ja saanut tämän Karjalasta evakkokyydillä matkanneen sohvan.
”Olin heti valmis hankkimaan tämän talon. Ville mietti hetken remontin suuruutta.”

Talon viimeisin remontti oli tehty hieman ennen vuosituhannen vaihdetta. Kaisan ja Villen teettämässä remontissa pappila jaettiin kahteen osaan – juhlapäätyyn ja arkipäätyyn. Juhlapääty sisustettiin kartanomaiseen tunnelmaan, arkipääty taas rustiikkisen maalaisfiilikseen.

– Arkipäädyssä on näkyvissä enemmän rouheaa hirsipintaa, Kaisa kertoo.

Kinnulan yli 100-vuotias pappila on rakennettu vuonna 1913. Se on Huhtaniemien vapaa-ajan koti. Talossa on kahdeksan huonetta ja keittiö, yhteensä noin 200 neliötä. Se sijaitsee kauniisti mutkittelevan joen rannassa. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on vanha hirsiaitta sekä tunnelmallinen, vanhasta riihestä tehty sauna.

Kun tuli ritisee puu­liedessä, paistetaan suvun perinteisiä jouluässiä. ”Alkuperäinen resepti on äidin tädin vanhasta leivontakirjasta. Hauskaa on, että Samuelin lempinimikin on Ässä”, Kaisa kertoo.
Hämärän laskeutuessa pappilaan kyntteliköt palavat jokaisella ikkunalla – ihan niin kuin Kaisa on lapsuudesta asti toivonut.
Remonttiapuna ollut Kaisan isä oli hionut tummentuneet hirsiseinät vaaleiksi. Alkuhämmästyksestä päästyään Kaisa ihastui raikkaan vaaleisiin seiniin pappilan arkikeittiössä.
Joulukoristeet ripustetaan vanhaan seinä­naulakkoon. Naulakolla olisi tarinoita kerrottavanaan jo Kaisan äidin lapsuudesta.

Joulu hiipii pappilaan piparkakun tuoksun myötä. Kaisa ja lapset leipovat ensimmäisen kerran jo marraskuussa. Aatoksi valmistuu pappilan hätävara, johon tulee tulee kerroksittain keksejä, vadelmahilloa, omenamehua, vaniljajäätelöä ja puolukoita.

Vanhat joulukoristeet, kuten olkipukit, himmelit ja lippuviirit sopivat paremmin pappilaan kuin perheen kaupunkikotiin. Ullakolta löytyneistä virsikirjoista Kaisa askartelee lasten kanssa koriste-enkeleitä. Kaisa haaveilee enkelikellosta, jonka sointi olisi yhtä kaunis kuin lapsuudessa.

– Havut, tulppaanit ja joulutähti tuovat aidon joulun. Muovia ei meidän joulussa näy, hän sanoo.

Hämärän laskeutuessa pappilaan kyntteliköt palavat jokaisella ikkunalla – ihan niin kuin Kaisa on lapsuudesta asti toivonut. Lautapelit kaivetaan esille, ja vilttejä on riittävästi lokoisaan oleskeluun. Joulun taika on täällä, on hyvän olon aika.

”Kuvittelin pitkän pöydän ääreen koko perheen joulunviettoon.”
Aattoaamu alkaa riisipuurolla. Se syödään arkikeittiössä. Muutama paketti on yöllä ilmestynyt kuusen alle, joten Samuelin ja Amalian aamiainen on aina pikainen. Keittiön pöydän ja penkit on tehnyt Kaisan isä kansalaisopiston puutyökerhossa.
Hellyttävä keinutuoli on Kaisan isoisoäidin peruja. Se oli niin ennen kunnostusta niin huonossa kunnossa, että sen jalatkin oli korjattu pyöränkumilla. Valkoinen seinäkaappi kätkee sisäänsä keittiötarvikkeita. Pöydän päässä on ainoa pappilasta löytynyt vanha kaluste. Se löytyi palasina ullakolta. Kaisan isä korjasi sen kansalaisopiston puutyökerhossa.
Pappilan keittiössä on juuri rakennettu ruokakomero. Remontissa rakennusmateriaaleja kierrätettiin ja purkutavaraa käytettiin mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Ruokakomeron ovet on tehty ovista, jotka johtivat ennen lasikuistilta eteiseen.
”Näissä huoneissa on tilaa ihanalle perhejoululle.”
Talon rauhallisin oleskelu­nurkkaus on kirjastohuoneessa. Nojatuolit ja kullanhohtoinen tarjoiluvaunu on hankittu Tori.fistä. Tapetti on Borås­tapettien Sense of Silence Nocturne. Se oli ensimmäinen tapetti, jonka Kaisa valitsi pappilan seinille.
Peräkammari eli vieras­huoneen tapetti on myös Sense of silence Nocturne.
Piispankamari on saanut nimensä siitä, että siellä majoitettiin piispa, kun hän tuli seurakuntaan tekemään piispantarkastusta. Kamarista on paras näköala ohi virtaavalle joelle ja kahdelle läheiselle järvelle.
Lastenhuoneen puusänky on Kaisan isoisän tekemä ja saatu Kaisan lapsuuden kodista. Kesäinen tapetti on Boråstapetin Falsterbo Birds.
”Havujen tuoksu, tulppaanit ja joulutähti tuovat aidon joulun. Muovia ei meidän joulussa näy.”
Jouluna riisipuuro syödään keittiössä, mutta jouluateria katetaan salin puolelle. Myös joulupukki otetaan vastaan salissa. Matto on kudottu vuosikymmeniä sitten Iranissa. Salin lattia maalattiin Virtasen Porstualla. Sävyksi valittiin Uulan perinnevärikartasta Usva.
Remontissa juhlapäätyyn tuli kartanomaista tunnelmaa, arkipäätyyn taas maalaistunnelmaa.
Ennen remonttia kaikissa huoneissa oli muovimatot, madalletut katot ja valkoiseksi maalatut seinät. Muovimattojen alta löytyi alkuperäiset lautalattia. Huonekorkeutta tuli lisää puoli metriä välikaton poistamisen ansiosta. Osaan huoneista asennettiin uusi lautalattia. Entinen piiankamari, nykyinen vierashuone on yksi niistä huoneista. Käsittely lattioille tehtiin suopakuuraamalla. Piiankamari sijiatsee perinteisellä paikallaan heti keittiön takana. Sinne sopi mintunvihreä emännänkaappi. Kaappi kuului ennen Kaisan äidin mummolle.
Amalia auttaa mielellään äitiä keittiössä. Herkkujen leipominen ja koristeiden askartelu ovat perheessä aina yhtä suosittuja joulupuuhia.
Pöytä katetaan pappilan paremmilla astioilla eli kultareunaisilla, kukkakuvioisilla, vanhoilla astioilla ja kangaslautasliinoilla. Pappilan hätävara sen sijaan syödään kirkkaista laseista. Päälle hörpätään maito komeasti jalallisista pikareista.
Nykyään pappila on yhdistelmä sitä, miltä pappila on todellisuudessa näyttänyt vuosikymmeniä sitten ja sitä, miltä vanha pappila olisi voinut mielikuvituksen mukaan näyttää. Vanhoista rakenteista on löytynyt merkkejä ja terveisiä edellisiltä remonttimiehiltä aina vuodesta 1925 saakka.
Kaisan isä tutkailee pellonreunoja kevään peltotöistä aina syyskyntöihin asti sopivaa kuusta etsien. Kuusi haetaan pappilaan lastenlasten kanssa lauhalla ilmalla vähän ennen joulua.

Kaisa ikuistaa pappilan kuvatarinoita hän ikuistaa omalle Instagram-tililleen @paikkapappilassa.

1 kommentti