Mökki toi lohtua vakavaan sairauteen: "Rakastan tuulessa kahisevia koivuja, se äänimaailma vie mukanaan"

Johanna Hernesniemen unelma kesäkodista muuttui lähes painajaiseksi tammikuussa 2017. Saatuaan rintasyöpädiagnoosin Johanna päätti miehensä Tonnyn kanssa myydä mökin, jonka he puoli vuotta aiemmin olivat hankkineet. Keskellä mökkiremonttia pyyhittiin kyyneleitä. Kaupat kuitenkin peruuntuivat, ja pariskunta päätti pitää mökin. Kesäkoti tuntui tärkeältä. Johanna kertoo:

”Minulla on täällä hyvä olla. On rauhallista ja kaunista. Rakastan ulkona tuulessa kahisevia koivuja. Se äänimaisema vie minut mukanaan. Katselen usein keittiön ikkunasta pitkälle ulottuvia peltoja. Niissä on jotain taianomaista. Täällä elämän tahti hidastuu.

Matkustelemme paljon Tonnyn kanssa. Halusimme kuitenkin läheltä Tampereen-kotiamme paikan, jossa voimme lomailla, ettei aina tarvitse nousta lentokoneeseen. Ostimme mökin Punkalaitumelta ja teimme mittavan remontin itse alle vuodessa.

Olemme molemmat spontaaneja ja esteetikkoja, mikä on vähän vaarallinen yhdistelmä. Halusimme heti kaunista ympärillemme, joten remontti eteni vimmatulla vauhdilla. Nyt voi onneksi jo hengähtää ja nauttia.

Vauhtiin tuli järkyttävä stoppi. Kesken remontin elämämme pysähtyi. Olen hyvin intuitiivinen ihminen ja uumoilin, että kaikki ei ole nyt kunnossa. Olin kaksi vuotta aiemmin käynyt mammografiassa, mutta lääkärin vastaanotolla pyysin päästä siihen uudelleen. Sain noin viikon päästä puhelun lääkäriltä: jotain oli vialla.

Sillä hetkellä kaikki muuttui. Neljän viikon kuluttua olin rintasyöpäleikkauksessa ja pian sädehoidoissa. Perheemme kipuili. Meitä kaikkia pelotti. Olin jumalattoman väsynyt.

Halusimme eroon kaikesta ylimääräisestä. Laitoimme mökin ja avoauton myyntiin. Se tuntui pahalta, mutta emme voineet muutakaan.

Emme pystyneet hoitojeni ja väsymykseni vuoksi jatkamaan remonttia mökillä. Aloin kuitenkin hiljalleen toipua, sädehoito auttoi vaikka veikin voimat. Kun kaupat ostajan puolelta yllättäen peruuntuivat, otimme aikalisän. Tonny sanoi, että mitä jos kuitenkin pidämme tämän kesäkodin. Sydämessä läikähti onnen tunne. Erityisen onnellinen oli poikani Kasper, sillä hän rakastaa tätä paikkaa täysillä.

Nyt hoitoni ovat loppuneet ja ennusteeni on hyvä. Syöpä oli aggressiivisinta laatua. Jos se olisi huomattu puoli vuotta myöhemmin, en välttämättä olisi tässä.

Lopulta saimme remontinkin valmiiksi. Olimme irrottaneet kymmeniätuhansia nauloja vasaroilla, repineet haltex-levyjä katoista ja sinisiä muovimattoja lattioista. Tunteja kului hirveästi. Meillä oli suuri palo saada valmista. Kun jokin pieni nurkka oli kunnossa, kannoin sinne kynttilöitä ja kukkia. Tonny ihmetteli aina, miten minulla on taito tuoda täydellinen tunnelma jopa keskelle remonttia.

Teemme Tonnyn kanssa töitä yhteisessä yrityksessämme Design Pajassa. Vietämme siis paljon aikaa yhdessä. Mökkeily ja matkustelu ovat meille tapoja hypätä pois arjen hektisyydestä.

Valokuvaamme molemmat ja teoksiamme on ollut näyttelyissäkin. Matkustaminen on meille samalla valokuvausta. Kuvaamme luontoa, eläimiä, kaikkea. Islanti ja Norja ovat olleet huikeimmat kokemuksemme. Nyt Tonny haaveilee Venetsiasta. Hän haluaa päästä kuvaamaan kaupunkia auringon noustessa, kun kadut ovat vielä tyhjiä.

Rakastamme hyvää ruokaa ja käymme paljon ulkona syömässä eri kaupungeissa. Olen onnekas, sillä kotona Tonny hemmottelee minua hyvällä ruoalla aina.

Joogaaminen auttaa minua rahoittumaan. Joogaan joka ilta. Laitan kynttilät palamaan ja keskityn. Kesäkotimme on joogaamiseen täydellinen paikka.

Jutun kirjoittamisen ja kuvaamisen jälkeen Johanna ja Tonny päätyivät myymään kesäkotinsa Johannan jaksamisen vuoksi. He rakentavat Vuorekseen hirsitaloa, jossa voivat helpommin yhdistää kodin ja mökkeilyn.