Tavoitteena kolme satoa ja puolen vuoden tomaatit – puutarhatoimittaja Johanna Vireahon keittiöpuutarhan satokausi alkaa jo keväällä

”Heti kun kevät alkaa häämöttää, intoni viljelyyn herää. Valitsen uudelle viljelykaudelle kasveja, jotka ovat suhteellisen kestäviä, helppohoitoisia ja kauniita, mutta ennen kaikkea sellaisia, joita kasvispainotteista ruokaa syövä perheeni haluaa lautaselleen. Joka vuosi teen erilaisia kasvikokeiluja, sillä se kuuluu puutarhatoimittajan työni luonteeseen – haluan oppia tuntemaan mahdollisimman monen erilaisen kasvin tarpeita ja kasvutapoja.

Keittiöpuutarhani koostuu pienestä lavatarhasta, kasvihuoneesta ja sen laidalla olevasta avokasvimaasta sekä terassin ruukkupuutarhasta. Monivuotisia hyötykasveja, kuten raparperia, marjatuomipihlajaa, mustaherukkaa ja marjoja tekevää kiinanlaikkuköynnöstä ’Dr Szymanovski’, olen istuttanut koristekasvien lomaan muun muassa metsän laidalle.

Basilika ’Magic Blue’ on koristeellinen ruukkupuutarhaan sopiva lajike. Myös basilikan kukat ovat syötäviä. Yksivuotinen yrtti houkuttaa erityisesti kimalaisia ja mehiläisiä.

Piha tarjoaa Johannalle elämänmittaisen seikkailun.

Lavatarhan etualan laventelit Johanna on kasvattanut siemenestä lähes 20 vuotta sitten. Hän leikkaa ne keväisin, jotta ne pysyvät tiiviinä.

Härkäpapu ja herne ovat hyviä proteiinin lähteitä ja sopivat myös viherlannoituskasveiksi.

Oman sadon kasvatus on isossa roolissa puutarhassani, vaikka viljelyala onkin tontin kallioisesta ja osittain jyrkästä rinnemaastosta johtuen neliömäärältään suhteellisen pieni. Tavoitteenani on kasvattaa mahdollisimman paljon satoa, ja siksi jaksotan kasvukauden aina kahteen tai kolmeen satoon. Pyrin siihen, että missään ei ole kesällä tyhjää tilaa sadonkorjuun jälkeen, vaan maa jatkuvasti tuottaa uutta syötävää.

Lue myös Johannan vinkit: Näin aloitat lavakaulusviljelyn: vaihe vaiheelta -ohjeet lavatarhan perustamiseen

Kylvän osan lajeista jo talvella, ja sen ansiosta pääsen aloittamaan sadonkorjuun jo varhain keväällä. Valmistelen viljelylaatikot talvikylvöille edellisenä syksynä ja peitän ne filmivanerilevyllä, joka on talvella helppo siirtää sivuun. Kasvihuoneessa teen talvikylvöjä laatikoihin, talvenkestäviin betoniruukkuihin ja muovirasioihin. Talvikylvöistä olen saanut parhaimmat kasvattamani retiisit ja persiljat, mutta myös pinaatti, rukola ja mitsuna sekä kukista tuoksuherneet ovat onnistuneet hyvin.

Kun ensimmäinen sato on herkuteltu, kylvän tilalle esimerkiksi salaattia ja papuja, jotka syödään tai säilötään kesällä. Loppukesällä tai alkusyksyllä kylvän vielä aasialaisia lehtivihanneksia ja retikkaa. Kaikkia kasveja ei tietenkään voi kasvattaa näin tiuhaan tahtiin, mutta nopeasti satoa tuottavia lajeja kannattaa ehdottomasti hyödyntää uusintakylvöissä.

Kasvihuoneen ympärillä on tilaa ruukkupuutarhalle. Ruukuissa Johanna kasvattaa yleensä yrttejä sekä kukkia syötäväksi, koristeeksi ja leikoksi.

Kehäkukka ’Bronzed Beautyn’ terälehtiä voi käyttää esimerkiksi salaateissa.

Kiinansipulin kukkanuppuja voi freesata pannulla voissa tai yksittäisiä kukkia riipiä ruokiin.

Kasvihuone on suosikkipaikkani. Isäni, mieheni ja minä rakensimme sen yhdessä alumiinirunkoisista vanhoista ikkunoista, vanhoista tiilistä, kevytharkoista ja pitkästä puutavarasta. Halusin tilaa oleiluun ja työskentelyyn, mutta myös reilut viljelylaatikot, tiiliseinän, pariovet ja leveän käytävän. Kasvihuoneessa kasvatan ennen kaikkea tomaatteja. On ylellistä, kun aamun voi aloittaa kulkemalla pihan poikki kasvihuoneeseen. Kun oven avaa, tulvii vastaan lämpö ja tomaattien tuoksu. Mikään ei maistu paremmalta kuin kesän kypsyttämä tomaatti.

Tomaatin taimet esikasvatan pääsääntöisesti itse siemenistä. Viime vuonna istutin kaikkiaan 35 tainta, joista kymmenkunta mahtui kasvihuoneen viljelylaatikkoon, loput pääsivät ulos kasvarin seinustalle suuriin taimiruukkuihin. Kirsikkatomaatteja kasvatan naposteluun, luumutomaatteja leivän päälle viipaloitavaksi sekä kastikkeisiin ja keittoihin.

Tomaattien alle laitan kerroksellisesti kasvamaan basilikaa, persiljaa, rukolaa ja rehevästi rönsyävää uudenseelanninpinaattia. Aluskasvillisuus auttaa pitämään mullan kosteampana kuin jos aurinko pääsisi suoraan porottamaan paljaalle multapinnalle. Näin selviän vähemmällä kastelulla ja saan myös enemmän satoa. Kasvihuoneeni toisessa viljelylaatikossa kasvatan tarhaojukkaviini ’Zilgaa’ ja aprikoosipuuta ja niiden alla retiisiä, salaattia ja lehtikasveja. Satoa siemenestä kasvattamani kuusivuotias aprikoosi ei ole vielä tuottanut, toisin kuin kahdeksan vuotta sitten avomaalle istuttamani ’Maira’-persikka.

Lehtikuusesta tehty terassi yhdistää kasvihuoneen, kesäkeittiön ja taustalla olevan seinäpergolan yhtenäiseksi alueeksi ja tarjoaa ruukkupuutarhalle otolliset olosuhteet.

Tomaatti ’Osu Blue’ on alkuun vihreänmusta, mutta kypsyy tummaksi ja miedon makuiseksi.

Osa tomaateista kasvaa kookkaissa ruukuissa, joihin Johanna istuttaa 2–3 tainta ja sitoo ne bambukeppeihin.

Johanna viljelee kasvihuoneessa suurissa, muuratuissa viljelylaatikoissa ja ruukuissa. Oikealla kurottaa monivuotinen lehtikaali, jonka taimen hän löysi Myllypellon taimilta Mäntsälän Ohkolasta.

Viime vuoden kasvatustavoitteeni oli, että nelihenkinen perheeni olisi tomaattien osalta omavarainen puolen vuoden ajan. Tuoreita tomaatteja riitti joulukuulle, joten jäin tavoitteestani noin kuukauden. Olen nyt toiveikkaana asettanut saman päämäärän tälle vuodelle. Aloitin pensas- ja amppelitomaattien kasvatuksen jo tammi-helmikuussa, jotta saan satoa entistä aikaisemmin. Runkotomaattien kanssa odottelin helmi-maaliskuun vaihteeseen, sillä kevät korkeaksi kasvavien lajikkeiden kanssa sisätiloissa on hieman hankalaa.

Toivossa on hyvä elää.”

Uusia kylvöjä voi tehdä vaikkapa keskikesän jälkeen retiisin ja pinaatin paikalle.

Kasvihuoneessa rönsyävät tarhaojukkaviini ’Zilga’ sekä kasvihuonekurkut, joiden alla kurottelee ensimmäistä vuottaan kokeilussa oleva monivuotinen lehtikaali.

Johannan vinkit lavatarhaan

1. Tee lista haaveista

Suunnittele keittiöpuutarha toimivaksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Listaa ylös haaveet ja käytännön ratkaisut, jotka helpottavat tarhan perustamista ja viljelyä. On esimerkiksi tärkeää, että vettä on helposti saatavilla.

2. Aloita yrteillä

Mieti, mitä, miten ja missä haluat kasvattaa. Jo muutamasta ruukusta saat satoa, kokeile esimerkiksi yrttejä. Kylvöjen ajoittamisella ja kasvien kerroksellisuudella saat hyödynnettyä pienen tilan tehokkaasti.

3. Kasvata siemenestä

Kun kasvatat taimia itse siemenistä, on lajikevalikoima huomattavasti runsaampi kuin valmiiksi kasvatetuissa taimissa. Laji- ja lajikekokeilut tuovat kasvatukseen mielenkiintoa ja uusia makuelämyksiä lautaselle.

4. Satsaa multaan

Käytä hyvälaatuista multaa viljelylaatikoissa ja ruukuissa, joissa multatila on rajallinen. Paranna maata vuosittain ja lannoita kasveja säännöllisesti. Eloperäinen kompostimulta vilkastuttaa maaperän mikrobien ja pieneliöiden toimintaa, parantaa maan rakennettaa ja tarjoaa kasveille lannoitetta.

4. Kokeile ja opi

Nauti tekemisestä ja uuden oppimisesta, älä vain suorita. Epäonnistumisia sattuu aina – älä lannistu niistä, vaan kokeile uudestaan. Vuodet ja olosuhteet ovat aina erilaisia.

Johanna on Instagramissa @johannavireaho

Etualan laatikko on varattu monivuotisille sipuleille ja lehtikasveille, taaempi kaaleille.