Tuijottelen saunan lasioven läpi allastason päälle kasattua pyykkivuorta ja lapsen kuralätäkössä uittamia lenkkareita. Emme ole yli puoleen vuoteen saunoneet kaupunkikodissa, ainoastaan mökillä, enkä ihmettele miksi. Samaan tilaan keskitetty kylpyhuone ja pyykkihuolto eivät oikein toimi yhdessä. Rentouttavan spa-tunnelman luominen onnistuu huonosti pyykkituvassa.

Mielestäni pyykkihuollon huomiotta jättäminen asuntosuunnittelussa on aivan käsittämätöntä. Vaikka kaikki pesevät vaatteita, kerrostalokodeissa ei ole kodinhoitohuoneita. Pyykkikone rallattelee kylppärissä, pikkupyykki kuivuu olohuoneessa ja lakanoita ripustetaan ovien päälle. Lasten kuravaatteet kuivatellaan tuulikaapissa, pikkuvessassa ja eteiskäytävän naulakoissa. Ei kovin kaunista, eikä ihan ongelmatontakaan. Huonetiloja kun ei ole suunniteltu märän pyykin kuivaamiseen.

Asuntojen pohjapiirrosten tarkastelu on lempipuuhaani. Tutkailen innokkaasti niin uudiskohteita kuin vanhojakin asuntoja. Kerrostalokoteja, rivitaloja, omakotitaloja. Parhaimmat puitteet pyykkihuoltoon on luonnollisesti omakotitaloissa, joissa neliöitäkin on usein tarjolla runsaammin.

Olisiko siis omakotitalo ratkaisu pulmiini? Valitettavasti ei, ellen laita käyntiin isoa remonttia.

Vahvalla mututuntumalla nimittäin väitän, että vähintään kahdeksassa kohteessa kymmenestä kulku kylpyhuoneeseen käy kodinhoitohuoneen kautta. Kyllä. Kodinhoitohuoneen kautta. Minun ei siis tarvitse katsella pyykkiä lauteilla istuessani, mutta kompastun likaisiin lenkkareihin heti kylpyhuoneesta ulos astuessani.

Hyvät asuntojen suunnittelijat, kylpeminen ja pyykkääminen eivät liity toisiinsa. Voisiko nämä toiminnot vihdoin erottaa toisistaan niin pienissä kuin isoissakin kodeissa?