Meidän Talo

Jenni ja Tero rakensivat modernin hirsitalon, jossa jokaisen pistorasian paikkakin mietittiin tarkasti – ”Lähdimme tekemään loppuelämän kotia”

Jenni ja Tero rakensivat modernin hirsitalon, jossa jokaisen pistorasian paikkakin mietittiin tarkasti – ”Lähdimme tekemään loppuelämän kotia”
Nokialaiset Jenni Hynnä ja Tero Tikkunen toteuttivat uudessa talossaan kaikki asumisunelmansa ja panostivat laadukkaisiin pintamateriaaleihin. Pieteetillä suunnitellun talon sisustuskin oli päätetty jo ennen rakentamista.
Julkaistu: 13.4.2021
Vähäeleinen eteistila avautuu suoraan olohuoneeseen. Seinässä on Siparilan kuultava koivupaneeli, jota ei tarvin­nut käsitellä erikseen.

Selkeys alkaa heti eteisestä. Koivupaneelilla päällystetyllä seinällä roikkuu puinen vaatetanko vieraiden vaatteille, ja edessä seisoo rottinkinen penkki istahtamista varten. Sitä vastapäätä on vähäeleinen taso ja suuri pyöreä peili. Lojuvia kenkiä, isäntäväen vaatteita tai edes raskaita vaatekaappeja ei näy missään.

Eteisaulasta avautuu näkymä avaraan olohuoneeseen ja keittiöön, isoista ikkunoista edelleen ulos pelto- ja järvimaisemaan.

– Pidän siitä, että etupihalta voi nähdä ikkunoiden kautta koko talon läpi ulos asti, sanoo talon omistaja Jenni Hynnä.

Lattia on vaaleaa vinyylikorkkia. ”Valitsin lattiaan rauhoittavan sävyn, koska halusin, että se tasapainottaa kokonaisuutta”, Jenni Hynnä kertoo.
Pintamateriaalit kannattaa valita rauhassa, eikä vasta silloin, kun niitä tarvitaan. Kiireessä tulee helposti hutivalintoja.
Jenni Hynnä
Keittiön kaapistot teetettiin mittatilaustyönä. Ovet ovat helppohoitoista korkeapainelaminaattia. Vetiminä on Häfelen messinkinupit. Tasot ovat valkoista kvartsia.
Keittiössä valmistaudutaan katon asennukseen.
Keittiön säilytyksessä on hyödynnetty paljon laatikoita. Kaapinovien vaalean harmaata ja beigeä sekoittava Cashmere-­sävy on ajaton.
Kulmaan sijoitettu aamiaiskaappi kätkee sisäänsä eniten käytetyt keittiötarvikkeet.

Jenni ja hänen puolisonsa Tero Tikkunen unelmoivat pitkään omasta talosta maalla. Kun he ryhtyivät toteuttamaan haavettaan, he päättivät täyttää kaikki asumisunelmansa.

– Lähdimme tekemään meille loppuelämän kotia, joten teimme suunnittelun ja valinnat pieteetillä, Jenni toteaa.

Sopivaa tonttia unelmien kodille ei löytynyt ihan helposti. Etsintä vei aikaa pari vuotta.

Toiveena oli talonpaikka maalaismaisemista, mutta järkevän pendelöintimatkan päässä Tampereelta. Lopulta pariskunnan kriteerit täyttävä tontti löytyi Nokialta pienen pellon reunasta, kivenheiton päässä järven rannasta.

Kodin seinissä on käytetty useita erisävyisiä puumateriaaleja: vaaleaksi vahattua hirttä, tummaksi käsiteltyä hirsipaneelia ja vaaleaa koivupaneelia.
Jenni pitää murretuista sävyistä ja halusi kotinsa värimaailmaan harmoniaa, ei räväkkyyttä.
Osa pistorasioista on asennettu lattiaan. Se vaati kalustuksen tarkkaa suunnittelua ennen rakentamisen aloittamista.
Aulan hirsipaneelilla päällystetty seinä on käsitelty tumman­vihertäväksi, ja se toimii hyvin yhteen mustien ikkunankarmien ja väliovien kanssa.
Budjetin pitämiseksi kurissa Jenni ja Tero luopuivat vuodeksi vapaa-ajan menoistaan ja rakensivat kaiken mahdollisen itse.

Rakentamisen aloittaminen ei kuitenkaan ollut läpihuutojuttu. Tontti ei sijainnut asema­kaava-­alueella, ja ensin Jennin ja Teron piti selvittää, myönnetäänkö tontille ylipäänsä lupaa rakentaa. Asian selvittely vei puoli vuotta.

Jenni hyödynsi odotteluun kuluneen ajan talon suunnitteluun. Hän on aiemmin tehnyt töitä sisustussuunnittelun parissa, ja halusi piirtää kodin itse, jotta siitä tulisi tismalleen sellainen, jonka he halusivat. Lopuksi rakennusinsinööri piirsi kuvat puhtaaksi Jennin suunnitelmien pohjalta.

– Halusimme avaran, tilavan ja selkeän pohjan, joka toimii hyvin arjessa. Tahdoimme myös paljon valoa tuovia, isoja ikkunoita, Jenni kertoo.

Runkomateriaalia pariskunta pyöritteli aikansa, mutta päätyi melko pian hirteen.

– Se on ekologinen ja terveellinen valinta. Nykyään, kun sitä saa myös leveänä ja tasaisena, se on modernin näköinen, eikä siitä tule mummola- tai mökkifiilis, Jenni toteaa.

Makuuhuoneen pääty­seinään on liimattu kalan­ruoto­parkettia, ja hirsi­seinät on käsitelty öljypohjaisella Auro-kuultomaalilla.
Mustakarmisen, seinän sisään liukuvan lasiliukuoven takana on vaatehuone.
Osa kodin väliseinistä on päällystetty hirsipaneelilla.

Jenni hahmotteli tarkkaan toiminnallisuuksia, joita kotiinsa halusi. Yksi ehdoton vaatimus oli arkieteinen.

Paraatieteinen sai jäädä vähäeleiseksi, sisustukseen saumattomasti istuvaksi tilaksi. Varsinaiset eteistoiminnot, kuten vaatesäilytys, odottavat yhdistetyssä arkieteisessä ja kodinhoitohuoneessa, joka on piilossa liukuoven takana heti sisäänkäynnin vieressä.

Arkieteisessä on myös elämää helpottava koirien pesupiste.

– Aiemmassa kodissa jouduin kantamaan kahta koiraamme koko asunnon läpi pesulle kylpyhuoneeseen. Nyt he voivat itse kävellä suoraan ovesta pesupaikalle, Jenni sanoo.

Hän mietti tarkkaan säilytystiloja ja niiden riittävyyttä. Päämakuuhuoneen yhteydessä on vaatehuone ja keittiössä paljon kaappitilaa.

– Kaikelle on selkeästi omat paikkansa, jotta mikään nurkka ei tursua tavaraa, hän kuvailee.

Arkieteisessä on oma pesupiste perheen koirille Nipsulle ja Maxille.

Pohjaa piirtäessään Jenni hahmotteli jo valmiiksi paikat huonekaluille. Kalusteet tosin hankittiin vasta, kun talo oli valmis, mutta Jenni oli päättänyt niiden kokoluokan etukäteen.

– Tiesin, että haluan kaksi sohvaa vastakkain. Hahmottelin, minkä kokoisia ne voisivat olla. Keittiöön suunnittelin kuuden hengen ruokapöydän ja valaisimen sen päälle. Kokonaisuudesta tulee viimeistelty, kun kalustus on mietitty jo ennen kuin taloa on rakennettu, hän toteaa.

Kalusteiden paikkojen suunnittelu oli tärkeää siksikin, että osa pistorasioista asennettiin lattiaan. Esimerkiksi sohvan takana sivupöydän alla on pistorasia, jotta pöydälle voi laittaa valaisimen.

– Hieman jännitin, menevätkö kalusteiden paikat sinne päinkään, mutta kyllä ne menivät. Kookkaat tilat antavat hieman enemmän liikkumavaraa kalusteille, Jenni sanoo.

Parasta rakennusprojektissa olivat hetket, kun koti alkoi näyttää kodilta.
Jenni halusi kylpyhuoneeseen spa-tunnelmaa. Lattiassa ja seinissä on suuri italiainen porcellanato-laatta. Seinään asennetut hanat on helppo pitää puhtaina.
Suihkuseinällä on 10 × 60 -senttinen marmorilaatta kalanruotoladonnalla.
Saunan lauteet ja sormipaneloitu katto ovat lämpökäsiteltyä thermohaapaa. Lauteet näyttävät paksuilta tukeilta, mutta ne ovat todellisuudessa jiiriin sahattua lautaa.

Pintamateriaalit pari valitsi huolellisesti ennen rakentamisen aloittamista. He halusivat panostaa laadukkaisiin materiaaleihin ja suosia mahdollisuuksien mukaan kotimaisia pientuottajia. Seinissä on koivu- ja hirsipaneelia, ja puinen keittiö ja kaikki kodin kiintokalusteet on tilattu mittatilaus­työnä. Kylpyhuoneessa on italialaista porcellanato-laattaa.

– Vinkkini muille rakentajille on, että pintamateriaalit kannattaa valita hyvissä ajoin, eikä vasta siinä vaiheessa, kun niitä tarvitaan. Kiireessä tulee helposti hutivalintoja, Jenni sanoo.

Kun rakennuslupa viimein heltisi, oli talo pintamateriaaleineen ja kalustuksineen jo pääosin valmiiksi suunniteltu.

Jotta budjetti ei paisuisi liikaa, Jenni ja Tero tekivät itse kaikki mahdolliset rakennustyöt.

Talon runko ja pystytys kattoruoteisiin saakka tuli Honkarakenteelta. Siitä eteenpäin Jenni ja Tero olivat omillaan. Reilun vuoden he viettivät rakennuksella illat, viikonloput ja lomat – kalentereista pyyhittiin kaikki iltamenot.

– Olihan se raskasta, mutta toisaalta ikimuistoista, kun teimme yhteistä unelmaa, Jenni sanoo.

Jenni on sisustanut terassille mukavan löhöily­paikan. Pihan ja talon ulkokuoren viimeistely odottavat ensi kesää. Pihalle on suunnitelmissa rakentaa myös erillinen saunarakennus paljuineen.
Tontti oli alun perin täynnä puuta ja risukkoa. Jenni ja Tero halusivat säästää mahdollisimman paljon puita, joten talon paikka piti hahmotella risukossa ennen raivaus­töiden aloittamista. Talon rungon toimitti Honkarakenne.
Mieluisimpia työvaiheita olivat pintamateriaalien asennukset. ”Oli upeaa nähdä, miltä ne näyttävät paikoillaan”, Jenni sanoo.
Jennin ja Teron hirsirunkoinen omakotitalo valmistui lokakuussa 2019. Kodissa on 185 neliötä: olohuone, keittiö, ruokailutila, kolme makuu­huonetta, työhuone, kodinhoitohuone-arkieteinen, sauna, wc-­kylpy­huone ja pieni wc.

Tero on aiemmalta ammatiltaan putkimies, joten hän hoiti putkiasennukset. Hänellä oli myös jonkin verran kokemusta apupojan työstä rakennuksella. Osan työvaiheista pariskunta opetteli netin ja erilaisten videoiden avustuksella.

– Rakentaminen sujui yllättävän hyvin, kun suunnittelimme ja selvitimme kaiken aina hyvissä ajoin etukäteen. Yksi hankalimmista työvaiheista oli tuulensuojalevyn asentaminen kattotuolien väliin. Myös lattiavalun hidasta kuivumista stressasimme, mutta kyllä se lämmittimien avulla lopulta kuivui, Jenni kertoo.

Pieteetillä suunniteltu koti on osoittautunut juuri niin ihanaksi kuin Jenni ja Tero toivoivat.

– Erityisen tyytyväinen olen pohjaratkaisuun, keittiön muotoon, kokoon ja sävyyn sekä kylpyhuoneen toimivuuteen, Jenni toteaa.

2 kommenttia