Miten laki on muuttunut?
Keväällä 2017 astui voimaan kokonaan uusi jätevesiasetus ja ympäristönsuojelulain muutos. Aiempien määräysten pikkutarkkoja ohjeita lievennettiin niin, että jokainen kunnallistekniikkaan liittymätön mökkiläinen tai pientaloasukas saa käsitellä jätevetensä hyväksi katsomallaan tavalla, kunhan puhdistuksen raja-arvot ylittyvät.
Uudistettu ympäristönsuojelulaki määrää näin: Talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristön kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia, kun verrataan siihen, että jätevedet jätettäisiin kokonaan käsittelemättä.
Kunnat voivat tarvittaessa vielä koventaa vaatimuksia, ja niitä varten jätevesiasetukseen on kirjattu yllä mainittuja tiukemmat ”ohjeelliset arvot”.
Mikä on muutoksen takaraja?
Ympäristönsuojelulaki määrää nyt, että ennen vuotta 2004 rakennetuissa taloissa jätevesien käsittelyjärjestelmä on pantava kuntoon 31.10.2019 mennessä. Vuonna 2004 tai sen jälkeen rakennettuja taloja koskivat nykyisen kaltaiset jätevesimääräykset alun perinkin. Määräykset koskevat taloja, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai korkeintaan sadan metrin päässä vesirajasta. Vesistöllä käsitetään järven ja meren rantoja sekä muita luonnollisia vesialueita, kuten lampia, jokia ja puroja. Etäisyys mitataan rakennuksen seinään ja jokaista rakennusta tarkastellaan erikseen.
Kuivanmaan mökeillä ja hieman kauempana rannasta sijaitsevilla loma-asunnoilla jätevesijärjestelmät on saatettava ajan tasalle seuraavan rakennuslupaa edellyttävän korjaus- tai muutostyön yhteydessä.
Ketä määräykset eivät koske?
Suurin osa Suomen mökistä on vailla viemäröintiä ja vesijohtoa. Niitä jätevesimääräykset koskevat vain siten, että kuivakäymälän jätöksiä ei saa kaivaa maahan vaan ne on kompostoitava. Pesuvesiä ei saa joutua vesistöihin pieniäkään määriä.
Jätevesiasetuksen mukaisten jätevesiremonttien yhteydessä huomioidaan myös kiinteistön omistajan korkea ikä sekä esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys tai sairaus, joka heikentää omistajan taloudellista tilannetta. Automaattinen ikävapautus ei koske vapaa-ajan asumista.
Jatkoajan hakeminen
Jätevesiremontille on mahdollista hakea myös jatkoaikaa, jos ympäristökuormitus on huomattavan vähäinen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mökki on pääasiassa vain 1–2 henkilön käytössä, siellä on kuivakäymälä ja pesuvesille on jo käsittelyjärjestelmä.
Jätevesiasetus 2017 määrää, että vesivessallisella mökillä käyttöpäiviä saa olla vain muutamia vuodessa, jotta remonteille voisi hakea jatkoaikaa. Jatkoaikaa voi hakea myös toimien kohtuuttomuuden perusteella. Silloin jätevesiasetuksen edellyttämien remonttien katsotaan tulevan kustannuksiltaan kalliiksi ja teknisesti vaativiksi.
Jätevesiasetuksen mukaisten jätevesiremonttien yhteydessä huomioidaan myös kiinteistön omistajan korkea ikä sekä esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys tai sairaus, joka heikentää omistajan taloudellista tilannetta. Automaattinen ikävapautus ei koske vapaa-ajan asumista.
Kauempana rannasta ja pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevilla mökeillä uuteen jätevesiasetukseen liittyvä remontti tulee vastaan viimeistään siinä vaiheessa, kun mökille halutaan vesivessa tai mökin varustetasoa nostetaan niin, että nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä ei enää riitä kasvaneen vesimäärän käsittelyyn.
Aina kun mökin remontteihin haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa, kunnan rakennustarkastaja arvioi erikseen, onko remontti sellainen, että myös jätevesijärjestelmä pitäisi uusia. Remontin voi toki tehdä aiemminkin, mutta velvoitetta siihen ei ole.
Pelkkien pesuvesien käsittely on yksinkertaista
Kuivakäymälällisillä mökeillä pesuvesien käsittely on yleensä yksinkertaista. Jos vesiä tulee vain muutama ämpärillinen, riittää niiden maahan imeyttämiseen esimerkiksi kivillä täytetty kuoppa tai kaivonrenkaista tehty pohjaton imeytyskaivo. Vähäisetkään pesuvesimäärät eivät saa valua suoraan vesistöön, vaan ne pitää imeyttää maahan.
Kun vedenkäyttö lisääntyy ja mökillä on esimerkiksi tiski- tai pyykkikone, tarvitaan pesuvesille tehokkaampaa puhdistusta. Kaksi saostussäiliötä ja imeytyskenttä on usein toimiva ratkaisu. Pesuveden lika-aineet puhdistuvat maaperässä mikrobien hajotustyön tuloksena. Maaperäkäsittelyn sijaan pesuvedet voi puhdistaa myös erityisissä pesuvesien suodatinlaitteissa.
Kuivakäymälä on paras ratkaisu mökeille
Perinteisillä kesämökeillä, joilla on käytössä ulkohuussi, ei yleensä ole saneeraustarvetta. Kuivakäymälästä tai käymäläjätekompostista ei saa valua mitään suoraan maahan, vaan kaikki tuotokset pitää kerätä tiivispohjaisiin astioihin.
Kuivakäymälän voi asentaa myös sisälle mökkiin. Käyttömukavuus on vesivessan luokkaa, mutta käymäläjäte voidaan silti kompostoida ja hyödyntää omalla pihalla lannoitteena.
Vesivessan vaihtaminen sisäkuivakäymälään voi olla kustannustehokkain ratkaisu myös vanhojen kotitalojen kohdalla. Sisäkuivakäymälässä tulee kiinnittää huomiota erityisesti ilmanvaihdon järjestämiseen ja tyhjentämisen helppouteen.
Vesivessa tuo haastetta jätevesijärjestelmälle
Vesivessa loma-asunnolla muuttaa jätevesien käsittelyn haasteelliseksi erityisesti epäsäännöllisen käytön vuoksi. Kaikki jätevesien puhdistusmenetelmät perustuvat ainakin osittain mikrobien työhön. Mikrobit tarvitsevat säännöllisesti jätevettä ruoakseen tai ne kuolevat.
Muutaman viikon poissaolon ajan jätevesijärjestelmän biologia yleensä vielä pysyy hengissä, mutta ei koko talvea. Ulosteperäiset bakteerit aiheuttavat maaperään joutuessaan myös aina riskin pohjaveden pilaantumiselle.
Epäsäännöllisessä käytössä vessavedet on järkevintä johtaa umpisäiliöön. Näin omalla tontilla jää puhdistettavaksi vain pesuvedet. Jos sekä vessa- että pesuvedet halutaan johtaa samaan järjestelmään, ovat käsittelyvaihtoehdot samoja kuin vakituisesti asutuissa omakotitaloissa. Järjestelmän toimivuuden kannalta on silloin välttämätöntä, että vapaa-ajan asunnon käyttö on säännöllistä ympäri vuoden.
Kuvat KVVY
