Viherpiha

Istutussuunnitelma: ympärivuotista vehreyttä pihaan havuilla ja talvivihannilla lajeilla

Istutussuunnitelma: ympärivuotista vehreyttä pihaan havuilla ja talvivihannilla lajeilla

Syksyn väriloiston jälkeen puutarhan lukuisat vihreät sävyt pääsevät esille. Yhdistele havukasvien ja muiden talvivihantien lajien erilasia muotoja ja jätä koristeelliset talventörröttäjät paikoilleen, niin saat pihaan vaihtelua talvellakin. Katso jutusta malli-istutukset aurinkoon ja varjoon.
Teksti Reija Rantakallio
Kuvat Tanja Pellikka
Mainos

Talvivihannat lajit nousevat arvoonsa, kun kesän kukkaloisto ja syksyn ruska ovat haipuneet. Laaja sävyjen skaala vaalean kellanvihreästä aina syvän sammalenvihreään ja sinertäviin teräksen sävyihin antaa paljon mahdollisuuksia leikitellä väreillä. Yhdistele makusi mukaan vihreinä säilyviä lajeja muiden kasvien kanssa tai sommittele niistä omia, tyylikkäitä ryhmiä.

Kuusi, mänty ja kataja ovat meillä luonnonvaraisina kestäviä ja varmoja valintoja, ja niistä onkin jalostettu runsaasti lajikkeita. Esimerkiksi metsäkuusen koristeellisia, kotimaista alkuperää olevia muotoja ovat kapealatvainen ja riippuvaoksainen surukuusi, matala pallomainen siilikuusi sekä purppurakuusi, jonka uudet vuosikasvut ovat punaisia. Lisämaustetta tarjoavat lukuisat erilaiset katajalajikkeet, komeat pihdat sekä matalakasvuinen tuivio.

Avoimilla ja tuulisilla paikoilla havukasveilla on vaikutusta pienilmastoon – ne varjelevat pihaa talven ärhäköiltä puhureilta ja lumituiskuilta, ja niiden suojissa pärjäävät arat lajit. Tuuhea kuusiaita sekä pylväs- tai kartiotuijista istutettu rivistö tarjoavat myös näkösuojaa ja yksityisyyttä läpi vuoden. Tuijat ja marjakuuset sietävät hyvin leikkausta, ja kapeana pidettävä, tiivis pensasaita mahtuu pienellekin pihalle. Jos tontillasi riittää kokoa, istuta vaikkapa pehmeän pyöreitä sembra- tai makedonianmäntyjä suoja- ja taustakasveiksi.

Havukasvien lisäksi talvivihantia ovat esimerkiksi alppiruusut, mahonia, osa tuhkapensaista sekä melko kylmänarka puksipuu eli koiranpensas. Puksipuuta käytetään meillä eniten yksivuotisena, mutta tuulensuojaisessa ja katveisessa paikassa se voi talvehtia aivan etelässä. Kanadalaiset lajikkeet ’Green Gem’ ja ’Green Velvet’ ovat puksipuista kestävimpiä.

Lumipeite on eduksi miltei kaikille ikivihreille lajeille, myös perennoille ja varvuille, sillä se suojaa lajeja kuivattavalta kevätahavalta.

Istutussuunnitelma valoisalle paikalle

Istutusryhmän koko noin 5,5 x 2 metriä.

Kasvimäärät

  • 2 sinikartiokuusta
  • 1 tapionpöytä
  • 8 siirotuhkapensasta
  • 8 isorikkoa
  • 8 sianpuolukkaa

Malli-istutuksen kasvien hinta noin 330 e.

1. Sinikartiokuusi, Picea glauca ’Sanders Blue’

Hyvin hidaskasvuisella ja säännöllisen muotoisella valkokuusen muodolla on vaalean siniharmaat neulaset. Kestää kevätahavaa paremmin kuin vihreäneulasinen ’Conica’-lajike, mutta suojaa kasvi silti aurinkoisilla paikoilla. ’Sanders Blue’ menestyy sekä kuivahkossa että tuoreessa maassa. Jätä taimen ympärille reilusti tilaa, sillä sen tyvi kasvaa parin metrin levyiseksi. Istuta edustalle matalia lajeja, jotta lajikkeen kaunis kasvutapa tulee esiin. Ei tarvitse leikkausta.

Valon tarve: aurinko–puolivarjo

Korkeus: 200 cm

Menestymisvyöhykkeet: I–III

2. Tapionpöytä, Picea abies ’Tabulaeformis’

Pöytäkuusenakin tunnettu, kotimaisen metsäkuusen muoto, joka on hyvin tiheä- ja hidaskasvuinen ja päältä tasainen. Tulee pituuttaan huomattavasti leveämmäksi. Korosta kasvin erikoista muotoa istuttamalla yksittäiskasviksi vaikkapa muiden havupensaiden joukkoon tuoremultaiseen, hapahkoon maahan.

Valon tarve: aurinko–varjo

Korkeus: 50–70 cm

Menestymisvyöhykkeet: I–IV

3. Siirotuhkapensas, Cotoneaster Dammerii-Ryhmä ’Eichholz’

Kasvualustan suhteen melko vaatimaton peittopensas kasvattaa pitkiä versoja ja viihtyy rinteissä ja luiskissa. Paksu nietos edistää talvenkestoa, lumettomilla ja aurinkoisilla paikoilla suojaa kasvustot havunoksilla. Kiiltävät tummanvihreät lehdet, valkeat kukat ja punaiset syömäkelvottomat marjat tekevät pensaasta koristeellisen ympäri vuoden. Istuta metrin välein.

Valon tarve: puolivarjo

Korkeus: 20–30 cm

Menestymisvyöhykkeet: I–II (III–IV)

4. Isorikko, Saxifraga hostii

Kivikkoperenna sietää kuivuutta, mutta menestyy myös tavallisessa kukkapenkissä. Lehtiruusukkeet kasvavat tuuheana mattona. Sirot kukkavarret nousevat selkeästi lehtien yläpuolelle. Viihtyy kalkitussa, hiekkapitoisessa mullassa. Istuta taimet 30–40 sentin välein. Kitke kaikki rikkakasvit huolellisesti, kunnes kasvusto on tiivistynyt.

Valon tarve: aurinko–puolivarjo

Korkeus: 10/50 cm

Kukinta-aika: kesä–heinäkuu

5. Sianpuolukka, Arctostaphylos uva-ursi

Kotimainen varpu, joka kasvaa koko maassa. Muistuttaa tavallista puolukkaa, mutta tekee pitkiä ja rentoja versoja, jotka voivat olla kymmenien senttien mittaisia. Marjat ovat syötäviä mutta mauttomia. Mainio peittokasvi kuiville ja paahteisille hiekkamaille, rinteisiin ja kivikoille. Pidä kasvualusta puhtaana, sillä heinät tukahduttavat kasvin.

Valon tarve: aurinko–puolivarjo

Korkeus: 10–20 cm

Kukinta-aika: touko–kesäkuu

Istutussuunnitelma siimeksen suojaan

Istutusryhmän koko noin 4 x 2 metriä.

Kasvimäärät

  • 3 japaninmarjakuusta
  • 5 kääpiömustakuusta
  • 8 varjoyrttiä
  • 9 hopeatäpläpeippiä
  • 7 rönsyleimua

Malli-istutuksen kasvien hinta noin 430 e.

1. Japaninmarjakuusi, Taxus cuspidata

Viihtyy tuoreessa, kalkitussa ja ravinteikkaassa maassa ja sietää voimakastakin varjostusta. Metsänvihreät neulaset kasvavat kampamaisesti, ja kasvutapa on leveä – versot siirottavat hieman yläviistoon. Hede- ja emikukat ovat eri kasveissa, emipensaita koristavat pienet punaiset marjat. Myrkyllinen, mutta hirvet ja peurat saattavat syödä versoja. Kestää hyvin leikkausta.

Valon tarve: puolivarjo–varjo

Korkeus: 4–5 m

Menestymisvyöhykkeet: I–IV (V)

2. Kääpiömustakuusi, Picea mariana ’Nana’

Hyvin hidaskasvuinen, leveän pallomainen pikku havupensas tulee reilun metrin korkuiseksi. Lyhyet neulaset ovat sinertävän vihreitä. Suojaa pensaat kevätahavalta aurinkoisella paikalla. Istuta runsasravinteiseen, tuoremultaiseen ja kalkkipitoiseen maahan yksittäin tai noin 1,5 metrin välein.

Valon tarve: aurinko–varjo

Korkeus: 70 cm

Menestymisvyöhykkeet: I–VI

3. Varjoyrtti, Pachysandra terminalis

Talvivihanta varpukasvi menestyy happamilla mailla ja on oiva seuralainen alppiruusuille, havupensaille ja hortensioille. Paksut ja hieman nahkeat lehdet ovat kiiltäviä, ’Variegata’-lajikkeella valkoisen kirjavia. Valkoiset kukat ovat melko huomaamattomia. Anna kasvurauha, lannoita reilusti ja kastele poutakausina sekä kuivina syksyinä. Pohjoisessa talvisuojaus on tarpeen.

Valon tarve: puolivarjo–varjo

Korkeus: 20–25 cm

Kukinta-aika: touko–kesäkuu

4. Hopeatäpläpeippi, Lamium maculatum ’White Nancy’

Lajikkeen lehtiä peittää suuri hopeinen laikku, ja kukat ovat puhtaan valkoisia. Erilaisia lajikkeita on runsaasti, ja lehtien hopeisuus sekä kukan väri vaihtelevat sen mukaan. Peittoperenna leviää maltillisesti ja viihtyy parhaiten puolivarjossa hiekansekaisessa maassa. Vaatii kastelua aurinkoisilla paikoilla. Istuta 30–40 sentin välein.

Valon tarve: aurinko–varjo

Korkeus: 20 cm

Kukinta-aika: kesä–elokuu

5. Rönsyleimu, Phlox stolonifera

Rivakasti juurtuvien rönsyjensä avulla leviävä peittoperenna kukkii runsaasti kevätkesällä. Kukat ovat sinivioletit, lajikkeilla myös punaiset tai valkoiset. Viihtyy hieman happamassa ja tuoremultaisessa maassa. Paras paikka on puolivarjoinen, sopii esimerkiksi puiden katveisille alustoille. Suojaa kasvustot lumettomilla paikoilla havunoksilla.

Valon tarve: aurinko–puolivarjo

Korkeus: 10–25 cm

Kukinta-aika: touko–kesäkuu

Lue lisää:

Istutussuunnitelma: syksyn heinät ja perennat

Istutussuunnitelma: talvenkestävät pensaat ja perennat

21 valmista istutussuunnitelmaa

Julkaistu: 18.9.2017
Katso myös nämä