Isoposliinikukka – näin saat näyttävästi kukkivan huonekasvin kukoistamaan

Isoposliinikukka (Hoya carnosa)

Isoposliinikukka on helppohoitoinen ja pitkäikäinen huonekasvi, joka tunnetaan kauniista kukistaan ja vahamaisista lehdistään. Isoposliinikukan tähtimäiset, ryppäinä kasvavat kukinnot ovat väriltään valkoisia tai vaaleanpunaisia. Kuihtuneita kukintoja ei tarvitse poistaa.

Valon tarve ja kasvupaikka

Kukkiakseen isoposliinikukka vaatii valoisan paikan, mutta vältä pitkäaikaista suoraa paahdetta. Liian varjoisassa paikassa kasvi ei kuki.

Isoposliinikukka pärjää hyvin normaalissa huoneenlämmössä kautta vuoden, mutta talvella kasvin ihannelämpötila on 10–15 astetta.

Mullanvaihto

Isoposliinikukkaa ei tarvitse siirtää vuosittain uuteen ruukkuun vaan silloin, kun juuret täyttävät ruukun. Vanhoille, monimetrisille, suurissa ruukuissa kasvaville yksilöille riittää tavallisesti pintamullan vaihto parin kolmen vuoden välein.

Kastelu

Kastele isoposliinikukkaa keväästä kukinnan loppumiseen saakka runsaasti, mutta anna mullan kuivahtaa kastelukertojen välillä, sillä kasvi ei siedä jatkuvaa märkyyttä. Kukinnan jälkeen vähennä hieman kastelua. Kastele talvella vain sen verran, ettei multa pääse koskaan aivan rutikuivaksi.

Lannoitus

Jos istutat nuoren kasvin isompaan ruukkuun, se ei tarvitse lannoitusta, sillä uuden mullan mukana kasvi saa myös ravinteita.

Lannoita vanhaa, samassa ruukussa vuosia kasvanutta isoposliinikukkaa keväällä ja kesällä 2–3 viikon välein kukkiville huonekasveille sopivalla lannoiteliuoksella. Liikalannoitus heikentää kukintaa. Talven aikana kasvi tarvitsee lannoitusta vain muutaman kerran miedolla liuoksella.