Inkeri Toikka muotoili lasia samassa tehtaassa kuin Oiva-puolisonsa – räväkät värit ja erikoiset muodot yllättävät

Inkeri Toikka, os. Iissalo (1931–2009) oli kotoisin Raumalta, ja hänen isänsä Arvo Iissalo oli maisemistaan tunnettu taidemaalari. Inkeri suuntautui aluksi itsekin kuvataiteen pariin opiskelemalla Turun piirustuskoulussa vuosina 1950–52. Sen jälkeen hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa keramiikkataidetta ja aloitti valmistuttuaan työt Arabian taideteollisuusosastolla. Kesällä 1956 Inkeri oli harjoittelijana Nuutajärven lasitehtaalla samaan aikaan kuin tuleva puolisonsa Oiva Toikka. Vuonna 1957 he menivät naimisiin, ja vuonna 1961 pari muutti Sodankylään, mistä Oiva oli saanut töitä kuvaamataidon opettajana.

Vuonna 1963 perhe asettui Nuutajärvelle, jossa Oiva toimi lasitehtaan muotoilijana ja Inkeri muun muassa vuosina 1966–69 Urjalan yhteiskoulun kuvaamataidon opettajana. Vuodesta 1970 lähtien myös Inkeri siirtyi lasitehtaalle. Hän signeerasi taidelasiesineitä, mutta aikaa jäi myös omalle muotoilulle.

Oiva ja Inkeri Toikka loivat kumpikin uran arvostettuina lasitaiteilijoina. Lue lisää Oiva Toikan elämäntyöstä.

Tyylin kulmakivet

Inkeri Toikan muotoilun ytimen muodostavat kaatimet, maljakot ja koriste-esineet. Nuutajärven mahdollistamat kekseliäät lasitukset ja tekniikat, kuten kaiverrus, hiekkapuhallus ja filigraanitekniikka, rikastavat kokonaiskuvaa. Useimmiten värit ovat kirkkaita ja raikkaita, 1970–90-luvuille tyypillisiä. Niitä yhdistää usein myös epäsymmetrisyys. Varsinaisia käyttölaseja Toikka suunnitteli melko vähän, niiden joukossa Nautica-, Ahti- ja Viapori-sarjat.

Halutuimmat

Eläinveistokset ovat antoisa keräilykohde, samoin kaatimet sekä Poimu-, Ella- ja Pastoraali-maljakot. Hintataso on todella kohtuullinen.

Inkeri Toikan muuta tuotantoa

Inkeri Toikan tuotantoa esittelevä näyttely Idylli – Inkeri Toikan taidetta on Suomen lasimuseossa Riihimäellä 22.9.24 asti.