Inari Fernández erosi ja oppi, miten toisen kierroksen parisuhde toimii: ”On ollut hienoa huomata, miten avoimesti miehetkin osaavat puhua tunteistaan ja seksistä”

Tinderin maksimietäisyys, 160 kilometriä, riitti. Viime keväänä Sodankylässä asuva Inari Fernández tapasi deittisovelluksessa miehen, jonka kanssa kaikki halut ja tarpeet menivät yksiin paremmin kuin hän olisi osannut edes toivoa.

”On ollut ihanaa löytää turva ja rakkaus jälleen toisen ihmisen rinnalta, jonka kanssa haluan jakaa elämäni”, Inari sanoo.

Inari uskoo, että sinkkuaika ja itsetutkiskelu ovat tehneet hänelle hyvää, ja se näkyy myös nykyisessä parisuhteessa.

Hän puhuu parisuhde 2.0:sta. Toisen kierroksen parisuhde rakentuu eri säännöille kuin nuorena solmittu, pitkä ja eroon johtanut suhde. Inarin kokemuksen mukaan esimerkiksi puhuminen on helpompaa, sillä kummallakin on takana jo paljon elettyä elämää, josta molemmat ovat oppineet.

”On ihanaa, kun kaiken saa rakentaa puhtaalta pöydältä ja meidän omin säännöin. Parisuhde rakentuu kahden aikuisen välisille tarpeille ja haluille sekä meidän tavoille toimia. Meillä voi olla vaikka kaksi kotia koko loppuelämän ajan, ja yhteistä aikaa on ihan eri tavalla, kun lapset eivät ole jatkuvasti mukana arjessa”, Inari sanoo.

”On ollut hienoa huomata, miten avoimesti miehetkin osaavat puhua tunteistaan, tarpeistaan ja seksistä, jos he ovat läpikäyneet kasvupolkunsa.”

Inarin suurin kasvupolku alkoi 2023, kun lähes kaksikymmentä vuotta kestänyt parisuhde päättyi.

Outo ja ihana tyhjä koti

Tältäkö vapaus tuntuu? Inari Fernández istuu yksin kodissaan Sodankylässä, ja tunnustelee uutta elämäntilannettaan. Yli satavuotiaan hirsitalon huoneet ovat tyhjät ja hiljaiset.

On vuosi 2023, ja Inari on eronnut lastensa isästä. Tyttäret Lucia ja Ronja ovat lähteneet viikoksi isänsä luokse, ja Inari on yksin. Kiireisten ruuhkavuosien keskellä se tuntuu oudolta – ja ihanalta.

Inarilla on vihdoin aikaa itselleen. Hän panostaa hyvinvointiinsa: ulkoilee, tapaa ystäviä, harrastaa crossfitiä, ajaa moottorikelkalla. Vuosi kuluu, ja vaatekaappi alkaa täyttyä vartalonmyötäisistä mekoista. Peilistä katsoo iloinen ja energinen nainen.

Mediayrittäjänä työskentelevä Inari on monelle tuttu Instagramin Äidin puheenvuoro -tililtään. Somessa seuraajat ihmettelevät naisen muuttunutta olemusta. Onko hän rakastunut?

Ei vielä. Inari ei halua hypätä suinpäin uuteen, mutta sutina kelpaisi. Hän ei ole käynyt treffeillä kahteenkymmeneen vuoteen. Miten keskellä ei mitään voisi tavata jonkun? Pitäisikö ladata Tinder?

500 kilometriä treffeille

Sinkkuelämä on Lapissa erilaista kuin etelän suurissa kaupungeissa. Kun ihmisiä on vähän ja etäisyydet pitkiä, uusien ihmisten kohtaaminen on vaikeaa. Inari kokee, että ilman Tinderiä hän olisi tuskin tavannut ketään.

”Mutta Tinder olikin ihan uudenlainen maailma. Yhtäkkiä oli 2000 miestä, joille saatoin kirjoittaa. Yllätyin, kun jotkut alkoivat puhua heti seksistä ja kysyä hyvin intiimejä kysymyksiä. Eihän kukaan tee sellaista baarissa ensikohtaamisella.”

Tapaaminen onkin sitten toinen juttu. Kun Etelä-Suomen kaupungeissa treffiseuraa voi hakea muutaman kilometrin säteeltä, pohjoisessa deittisovelluksen tarjoama maksimietäisyys 160 kilometriä ei riitä mihinkään.

”Pohjoisessa on ihan tavallista ajaa vaikka 500 kilometriä treffeille”, Inari sanoo.

Kun välimatka on pitkä, ensitreffit eivät ole nopea tapaaminen lähikahvilassa. Lapissa on Inarin mukaan tavallista, että uuden ihmisen kanssa saatetaan viettää heti yhdessä yö tai useampikin.

”Kun treffiseuralainen matkustaa esimerkiksi bussilla 200 kilometriä tavatakseen sinut, ei ole muuta mahdollisuutta kuin se, että hän jää yöksi, koska toista bussia päivässä ei yleensä enää mene. Ennen tapaamista on käytävä keskustelut siitä, mitä tehdään, jos meillä ei synkkaakaan.”

Pitkissä ensitreffeissä piilee Inarin mielestä myös niiden hienous. Samalla uuteen ihmiseen tutustuu kunnolla.

”Kerran mies tuli toisella tapaamisella kotiini ja oli luonani viisi päivää. Siinä ajassa ehdimme viikata pyykkini, laittaa ruokaa, harrastaa seksiä, hiihtää ja naapuritkin ehtivät käydä kylässä. Tällaiset intensiiviset tapaamiset ovat olleet tosi hauskoja ja yksi deittailun parhaista puolista.”

Miksi unohdin itseni?

Eron jälkeinen elämänmuutos ja itsetutkiskelu mullistivat Inarin elämän. Hän oli ollut vuosia äiti ja puoliso, huolehtija, joka oli pannut muiden tarpeet omiensa edelle. Samalla hän ehti unohtaa itsensä.

Inari on miettinyt paljon, miksi niin kävi siitä huolimatta, että hän on ollut aina itsenäinen, puhunut asioistaan ja hakenut apua ongelmiinsa. Hän arvelee, että yksi syy löytyy ajan hengestä, jossa joka suuntaan pitää antaa kaikkensa, toinen nuoruudesta. Inari alkoi seurustella puolisonsa kanssa 24-vuotiaana, nuorena ja melko kokemattomana niin seksin, parisuhteen kuin elämänkin suhteen. Hän kulki tavanomaista polkua, johon kuuluivat avioliitto, perhe ja vakityön tavoittelu.

”Siihen aikaan tätä polkua ei ollut tapana kyseenalaistaa ja pohtia, ovatko nämä oikeasti valintoja, joita itse halusin tehdä”, Inari sanoo.

Inarista on hienoa, että tänä päivänä nuorille on tarjolla erilaisia elämän, seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden malleja. Kaikkien ei tarvitse sopia samaan muottiin.

Vaikka avioliitto päättyi eroon, Inari ei pidä sitä epäonnistumisena. Pitkässä suhteessa hän sai kokea paljon hyvää.

”Minulla oli aivan ihana avioliitto niin kauan kuin teimme toisemme onnelliseksi, ja olen valtavan kiitollinen kaikesta, mitä sain mieheni kanssa. Meillä on maailman ihanimmat lapset, ja saimme kokea tärkeän perhevaiheen yhdessä. Mutta nyt koen eläväni ensisijaisesti itselleni, ja muut roolit tulevat sen ohella.”

Seksuaalisuuden voima löytyi

Eron jälkeen Inarin elämässä alkoi seksuaalisen vapautumisen aika. Se vaati kuitenkin aikaa itsensä hyväksymistä ja itseensä rakastumista.

”Seksuaalisuuden tuoma voima on valtava. Kun voi seksuaalisesti hyvin, se näkyy ulospäin säteilevänä hehkuna, mutta myös luovuudessa, vahvuudessa ja menestyksessä”, Inari sanoo.

Seksistä ja seksuaalisuudesta puhuminen on osoittanut hänelle myös sen, miten joidenkin mielestä naisen nautinto ja seksuaalisuus ovat uhka, jota pitää hallita. Moni seuraaja on saanut Inarin Instagram-julkaisuista vertaistukea, mutta selfiet, joissa nelikymppinen, hymyilevä nainen poseeraa alusvaatteisillaan kameralle ja kertoo elämänmuutoksestaan, ovat olleet joillekin liikaa.

Inaria on haukuttu tyrkyksi, noloksi ja pissikseksi. Osa on kysynyt, miten hän kehtaa olla tuollainen.

”Näin tiukassa yhteiskunnassamme istuu naisen seksuaalisuuteen liittyvä häpeä. Olet joko huora tai madonna. Ja kaikki tämä vain siksi, että elän elämää, jota haluan itse elää: kuuntelin sydäntäni, erosin, ja aloin kokea seksuaalista voimaantumista.”

Inari ajattelee, että ilkeät kommentit nousevat peloista ja häpeästä.

”Naisten seksuaalisuutta on demonisoitu tuhansia vuosia. Meihin on sukupolvelta toiselle iskostettu ajatus, ettemme saa olla sellaisia kuin olemme. Olemme aina pienentäneet itseämme, jotta mahdumme yhteiskuntaan, jossa tehtävämme on ollut palvella miehen tarpeita.”

Inari huomasi, että naisen nautintoa ja seksuaalisuutta käsittelevälle puheelle ja tiedolle on suuri tarve. Ajatusten pohjalta syntyi romaani Vapaus, joka on Lappiin sijoittuvan fiktiivisen eroottisen trilogian ensimmäinen osa. Se kertoo eronneen naisen seksuaalisesta heräämisestä ja sukupolvilta toisille siirtyneen häpeän purkamisesta.

”Toivon myös nuorten naisten lukevan kirjan, jotta he oppisivat ymmärtämään, että nautinto kuuluu heille, sanomaan halunsa ja tarpeensa ääneen jo nuorina eikä vasta eronneena nelikymppisenä.”

Ero ei ole patenttiratkaisu

Eronsa jälkeen Inari ehti seurustella aiemminkin muutaman kuukauden verran. Vaikka suhde ei kestänyt, kokemus oli Inarin mielestä tärkeä ja opettavainen. Hän on ylpeä siitä, että heittäytyi suhteeseen, mutta vielä ylpeämpi siitä, että uskalsi vetää rajansa ja lähteä, kun suhde ei tuntunut oikealta.

”Vanha minä olisi jäänyt huonoon suhteeseen ja yrittänyt muuttaa sitä paremmaksi kaikin keinoin, mutta uusi minä haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi, tuntea intohimoa ja saada seksuaalista tyydytystä ilman, että siitä tarvitsee taistella. En olisi ikinä löytänyt nykyistä kumppaniani, jos olisin tyytynyt vähempään, mitä oikeasti halusin.”

Inari on hehkuttanut elämänmuutostaan niin paljon, että monet parisuhteissa elävät ovat kysyneet häneltä, onko ero ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Ei missään nimessä, Inari sanoo.

”Ero oli kipeä, mutta minulle ja kasvulleni parasta, mitä saattoi tapahtua. Kokemuksistani huolimatta arvostan suuresti pariskuntia, jotka ovat olleet yhdessä vuosikymmeniä. Pitkä yhteinen historia on mieletön arvo ja voimavara. On hienoa, jos kumppanin kanssa pystyy löytämään uudelleen yhteyden ja kasvamaan toisen rinnalla vapaana.”