Viherpiha

Imikkä, tuo katveisen metsäpuutarhan sulostuttaja! Mirja hurmaantui imiköiden kauniista ja vaihtelevista lehdistä – lue vinkit kasvatukseen

Imikkä, tuo katveisen metsäpuutarhan sulostuttaja! Mirja hurmaantui imiköiden kauniista ja vaihtelevista lehdistä – lue vinkit kasvatukseen
Mirja Kilpisen luonnonmukainen metsäpuutarha on keväisin kaunislehtisten imiköiden valtakuntaa. Imiköiden sukuun kuuluu noin 15 lajia ja valtavasti lajikkeita. Lue Mirjan vinkit imiköiden kasvatukseen ja parhaiden lajikkeiden valitsemiseen.

Surr, surr, surr. Pörröisen kimalaisen laskeutuminen laventelinsinisen imikän kukalle saa somerolaisen mökkipuutarhan omistajan Mirja Kilpisen myhäilemään tyytyväisenä.

– Kimalaisia on ilo katsella. Imiköiden kukissa näkyy monia muitakin pölyttäjiä, Mirja iloitsee ja kertoo houkuttelevansa hyönteisiä myös risuaidoilla ja hyönteishotelleilla.

Toukokuiset pörisijät ovat yksi syy siihen, miksi imikät (Pulmonaria) valtaavat aina vain lisää kasvutilaa Mirjan pihassa.

Imikät ovat kuin luotuja luonnonmukaiseen metsäpuutarhaan.

– Rakastan luonnonmukaisuutta ja katveisia metsäpuutarhoja, jotka eivät ole liian tehdyn oloisia.

Juuri sellaisiin olosuhteisiin imikät ovat ihanteellisia – ne ovat kuin luotuja peittokasveiksi esikoiden, varjohiippojen, rotkolemmikkien ja monien muiden varjoperennojen seuraksi.

Vielä nuppuisen ’Silver Bouquet’ -tarhaimikän lehdissä on vain vähän vihreää. Sen takana kasvaa valkotäpläimikkä ’Mrs Moon’, jonka kukkien väri muuttuu imiköille tyypillisesti kukinnan edetessä.
Merja Kilpinen innostui alunperin imiköistä niiden erilaisten lehtien vuoksi.
’Bertram Anderson’ on varma lajike, jota kasvaa puutarhassa isoina alueina. Kukat avautuvat touko-kesäkuussa.

Imikät ovat Mirjan mielestä terveitä ja helppohoitoisia, kunhan kasvupaikka on varjoisa tai puolivarjoisa ja maa humuspitoista ja vettä pidättävää. Hänen puutarhansa maaperä on kosteaa ja savista, ja siksi imikät kasvavat kohopenkeissä, joihin on lisätty kottikärryittäin eloperäisiä aineksia.

Kun kukinta on ohi, Mirja saksii imiköiden kukkineet versot muutaman sentin korkeudelta.

– Kun kukkavarret leikkaa, imikät kasvattavat kunnon ruusukepehkoja. Lehdistöt säilyvät kauniina syksyyn saakka.

Sateettomana kautena Mirja kastelee leikattuja kasvustoja, jotta uudet versot lähtevät nopeasti kasvuun. Hän on keksinyt käyttöä myös leikatuille kukkavarsille. Kun versot töppää vesiastiaan, osa niistä kasvattaa juuret. Lisäysmateriaali tulee tarpeeseen etenkin harvinaisilla lajikkeilla, jotka ovat kysyttyjä muiden harrastajien parissa.

Innostuin alun perin imiköistä juuri niiden erilaisten lehtien takia.
Imikän jakotaimet juurtuvat nopeasti ruukussa.
Pistokkaasta poistetaan ja leikataan lehtiä, jotta haihdutus vähenee. Nämä pistokkaat ovat valmiita juurrutettaviksi.
Jämäkkävartinen ’Opal’ (’Ocupol’) on ollut kestävä lajike Mirjan puutarhassa.

Imiköiden sukuun kuuluu noin 15 lajia ja valtavasti lajikkeita. Mirja haluaa pihalleen terveitä ja kukoistavia kasveja, joilla on kaunis tai erikoinen lehdistö.

– Innostuin alun perin imiköistä juuri niiden erilaisten lehtien takia, hän kertoo.

Lajit ja lajikkeet eroavat ulkonäöltään, mutta myös kukinnan näyttävyydessä ja kasvin elinvoimaisuudessa on vaihtelua. Mitä enemmän lehdissä on valkoista tai harmaata, sitä hitaammin taimi kasvaa. Kapealehtiset lajit, kuten esimerkiksi miekka- ja kaitaimikkä, sietävät leveälehtisiä paremmin aurinkoa.

Osa Mirjan lajikkeista on osoittautunut konstikkaiksi ihanteellisilta vaikuttavilta olosuhteista huolimatta. Tällaisia ovat etenkin sinikukkainen ’Azurea’ -kaitaimikkä ja suloinen valkokukkainen tarhaimikkä, joka on nimetty kuulun englantilaisen puutarhan mukaan.

– ’Sissinghurst White’ on aina vaan kitukasvuinen, vaikka olen siirtänyt sitä vuosien aikana monta kertaa eri paikkaan. Imiköiden joukossa on kuitenkin monia varmoja lajikkeita, kuten tarhaimikkä ’Silver Bouquet’ ja miekkaimikkä ’Bertram Anderson’, jotka kasvavat laajoina kasvustoina eri puolilla mökkipuutarhaa.

Mirjan puutarhaan putkahtaa tämän tästä myös aivan uudenlaisia kasveja, kun kimalaiset pölyttävät ja risteyttävät imiköitä. Siementaimien kasvun seuraaminen onkin kutkuttavan jännittävä osa Mirjan kasviharrastusta.

– Niin kauan kuin jalat vaan liikkuvat, aion käydä katselemassa, mitä kaikkea maasta nousee.

Mirjan vinkit imikkäistutuksiin

1. Perusta kohopenkki

Jos pihasi maa ei sovi imiköille, tee kohopenkki. Laita pohjalle sanomalehtiä ja puolikypsää kompostia. Kippaa päälle puutarhamultaa. Käännä keko istutusvaiheessa ja sekoita joukkoon kompostoitua hevosenlantaa. Lisää vanhoihin kohopenkkeihin kasvinjätteitä ja peitä ohuella multakerroksella. Näin maa pysy elävänä eikä muuta lannoitusta tarvita.

2. Lisää jakamalla

Jakaminen on nopein ja helpoin tapa lisätä imiköitä. Elinvoimaisimmat jakotaimet saat kasvuston ulkoreunalta. Jaa kasvustot keväällä, kukinnan jälkeen tai syksyllä. Juurtumista edistää taimien leikkaaminen mataliksi.

2. Ota pistokkaita

Leikkaa imikästä ennen kukintaa elinvoimaisia ja nuputtomia versoja. Katkaise pistokas lehtihangan alapuolelta ja poista alimmat lehdet. Typistä lisäksi isoja lehtiä. Pistä pistokkaat suoraan ruukkuun kosteaan ja kuohkeaan multaan. Vähennä haihduntaa ilmavasti asetetulla muovihupulla ja sumuttele pistokkaita silloin tällöin.

3. Pidä härmä kurissa

Kuivassa ja aurinkoisessa paikassa härmä voi heinäkuussa tärvellä imiköiden ulkonäön. Voit uudistaa sairaan kasvuston leikkaamalla sen matalaksi ja kastelemalla samalla. Lajeilla ja lajikkeilla on eroa härmänalttiudessa. Punaimikät ja ’Margery Fish’ -valkotäpläimikkä ovat puutarhassani olleet terveitä. Sairaimmaksi on osoittautunut ’Azurea’-kaitaimikkä.

10 x imikkä

1. Punaimikkä 'David Ward' (Pulmonaria rubra)

Lajikkeella on viehättävä aikainen korallinpunainen kukinta ja koristeellinen lehdistö. Viihtyy parhaiten puolivarjossa.

2. Tarhaimikkä 'Moonshine' (Pulmonaria-risteymä)

Sinertäväkukkainen, noin 50-senttinen risteymä on kukoistanut Mirjan puutarhassa.

3. Valkotäpläimikkä 'Silverado' (Pulmonaria saccharata)

Noin 30 sentin korkuinen lehdistö hohtaa upean hopeisena. Kiitollinen lajike kestää hyvin härmää. Avautuneet kukat ovat sinisiä.

4. Tarhaimikkä 'Sissinghurst White' (Pulmonaria-risteymä)

Hurmaava lajike on osoittautunut vaateliaaksi. Nuput ovat pinkit, kukat valkoiset.

5. Miekkaimikkä 'Bertram Anderson' (Pulmonaria longifolia)

Kestävä lajike sopii maanpeitteeksi laajalle alalle. Viehättävät, pitkät ja kapeat lehdet.

6. Valkotäpläimikkä 'Smokey Blue' (Pulmonaria saccharata)

Keskikokoinen ja hyvin menestyvä lajike. Nuput vaaleanpunaisia, kukat kauniin sinisiä.

7. Tarhaimikkä 'Opal' ('Ocupol') (Pulmonaria-risteymä)

Hennon vaaleanpunaisina avautuvat kukat muuttuvat vanhetessaan vaalean laventelinsinisiksi. Noin 35 sentin korkuinen.

8. Punaimikkä 'Red Star' (Pulmonaria rubra)

Kirkkaanpunaiset kukat avautuvat aikaisin. Korkeahko ja helppo lajike leviää hyvin.

9. Punaimikkä (Pulmonaria rubra var. albocorollata)

Valkokukkainen punaimikkä on kestävä ja rehevä. Kasvusto on säästynyt härmältä.

10. Tarhaimikkä 'Silver Samurai' (Pulmonaria-risteymä)

Hopeinen, 50-senttiseksi kasvava lehdistö on komea pitkälle syksyyn. Härmä vaivaa keskikesällä, mutta leikkaaminen uudistaa kasvin.

Julkaistu: 2.4.2020
Kommentoi »