Suomen lämpöpumppuyhdistyksen Sulpu ry:n mukaan ilmalämpöpumppu nappaa 40–60 prosenttia talon lämmitysenergiasta nettona ulkoilmasta. Kun otetaan huomioon käyttöveden lämmitys ja taloussähkö, joissa ilmalämmöstä ei ole apua, keskikokoisessa sähkölämmitteisessä omakotitalossa voidaan pumpun avulla päästä noin 30 prosentin sähkönsäästöön.
Lämmityskauden lämpökerroin tärkeä
Markkinoinnissa korostetaan lämpökerrointa eli COP-lukua (coefficient of performance). Se ilmaisee, kuinka paljon lämpöenergiaa saadaan suhteessa lämpöpumpun käyttämään sähköenergiaan. COP-luku mitataan 7 °C:n lämpötilassa laitteen ollessa täydellä teholla. Siten se ei kerro kaikkea laitteen tehosta todellisessa käytössä. – Parempi tunnusluku on koko lämmityskauden kattava hyötysuhdeluku eli SCOP (seasonal coefficient of performance), joka pitää liittää kaikkiin uusiin laitteisiin, erityisasiantuntija Mikko Nyman VTT Expert Services Oy:stä kertoo.
Lämpökerroin pienenee sitä mukaa kuin ulkoilma kylmenee. Ilmalämpöpumput ovat siten parhaimmillaan, kun ulkoilman ja lämmitettävän sisäilman lämpötilaero on pieni. Parhaimmatkin ilmalämpöpumput putoavat kokonaan pois pelistä, kun pakkanen laskee 30 °C:n tietämille.
Vielä –20 asteessa parhaiden laitteiden lämpökerroin on lähellä kahta. Ilmalämpöpumppu tarvitsee aina rinnalleen toisen lämmitysjärjestelmän, joka on mitoitettava riittämään pahimmillakin pakkasilla. Kannattaa selvittää laitteen toimittajalta, missä lämpötilassa lämpökerroin putoaa alle yhden, kun mukaan otetaan myös sulatusjaksot. Sulatus voi pakkasilla haukata ison osan käyntiajasta.
Mitoitus perustehon mukaan
Mitoituksen nyrkkisääntö on, että yksi kilowatti lämmitystehoa riittää 30 neliölle. 100 neliön lämmitykseen riittää nimellisteholtaan 3,5 kilowatin ilmalämpöpumppu.
Huonetilojen viilennyksessä kilowatti riittää vain 15–20 neliölle. Huipputeho on toki tärkeä, mutta mitoitus riippuu myös muun muassa siitä, kuinka ilma pääsee kiertämään ja kuinka tila on lämpöeristetty.
Luonnonlait asettavat rajat
Luonnonlait asettavat rajan lämpökertoimille, joten suurta parannusta niihin ei enää ole odotettavissa.
Mikko Nymanin mukaan yleisimmät ilmalämpöpumppujen ongelmat liittyvät ulkoyksikön jäätymiseen, kun sulatus ei ole toiminut kunnolla. Kylmäaineen vajaatäyttö tai vuodot kertovat heikosta asennustyön laadusta. Nyman neuvoo, että asennusliikkeen työn taso kannattaa selvittää etukäteen.
On ostajan vastuulla varmistaa, että ilmalämpöpumppua asentavalla yrityksellä on kylmä- ja sähköurakointioikeudet.
Lisätietoja: motiva.fi, lämpöpumppu.org, ilmalämpöpumput.fi
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes pitää kirjaa liikkeistä, joilla on lupa asentaa ilmalämpöpumppuja ja Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpu pitää listaa sertifioiduista asentajista.
