Meidän Talo

Hyvä sisäilma on monen tekijän summa – 10 vinkkiä, joiden avulla saat parannettua kotisi huoneilmaa

Hyvä sisäilma on monen tekijän summa – 10 vinkkiä, joiden avulla saat parannettua kotisi huoneilmaa
Hyvä sisäilma tukee hyvinvointia monin tavoin. Ilmanlaatuun vaikuttavat esimerkiksi ilmanvaihto, kosteus, lämpötila ja asunnon yleinen siisteys.
Julkaistu: 9.9.2021

1. Vapaasti painovoimalla

Ilmanvaihtoon on käytettävissä kolme tapaa: painovoimainen poisto, koneellinen poisto tai koneellinen tulo ja poisto. Kahteen ensimmäiseen tarvitaan vapaasti virtaavaa korvausilmaa rakennuksen ulkopuolelta. Valitettavan usein vanhoihin taloihin rakennetut korvausilmaventtiilit on myöhempien remonttien yhteydessä tukittu. Tällöin korvausilma imeytyy sisätiloihin rakenteiden läpi ja tuo mukanaan erilaisia hajuja ja epäpuhtauksia. Vaikka asianmukaiset venttiilit olisikin asennettu, kylmän ulkoilman aiheuttaman vedon vuoksi niitä säädetään talvella pienemmälle, jolloin osa ilmasta voi jälleen tulla rakenteiden läpi.

2. Koneella tarkasti ja terveellisesti

Periaatteessa koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla on täydellinen ratkaisu hyvän sisäilman luomiseksi. Sopiva tuloilman lämpötila, puhtaaksi suodatettu hengitysilma, sopivaksi säädetty ilmanpaine… Ja koneellinen ilmanvaihto toimii juuri tuolla tavalla, kunhan laitteisto säädetään oikein, puhdistetaan säännöllisesti ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kun energiatehokkuuden vaatimukset lisäävät asuntojen tiiviyttä, esimerkiksi ilmamäärän mittaus on tärkeää, jotta sisä- ja ulkoilman väliset paine-erot pysyvät kurissa. Erityisen haastavaa on erillisten poistojen kompensointi. Kun poltetaan takkaa tai käytetään liesituuletinta, järjestelmän täytyy reagoida nopeasti ja tarkasti.

3. Muista riittävä korvausilma

Painovoimaisen ilmanvaihdon tehokkuus riippuu varsin paljon ulkoilman lämpötilasta ja tuuliolosuhteista. Koneellinen poisto toimii tasaisemmin. Riittävän yleisilmanvaihdon turvin esimerkiksi hiilidioksidin ja ilmankosteuden pitoisuudet voidaan pitää asukkaille ja rakennukselle terveellisellä tasolla. Rakentamismääräyskokoelman edellyttämä vähimmäistaso uusien asuntojen ulkoilmavirraksi on kuusi litraa tunnissa henkilöä kohti. Lisäksi ilmanvaihdon mitoituksessa tulee ottaa huomioon poistoilmavirrat, jotta ruoanlaiton epäpuhtaudet, wc:n hajut sekä pesutilojen ylimääräinen kosteus saadaan tuuletettua ulos.

4. Suunnittele siirtoilma

Ilman kulku rakennuksessa toimii oikeaoppisesti niin, että raitis ilma tulee ulkoa puhtaisiin tiloihin ja poistoilma päästetään taivaalle likaisista tiloista. Tässä ei tietenkään puhuta siivouksen puutteista vaan kosteutta tai epäpuhtauksia sisältävästä ilmasta. ”Likaisia tiloja” tässä mielessä ovat keittiö, wc, pesuhuone, sauna ja vaatehuone. ”Puhtaita tiloja” ovat varsinaiset asuinhuoneet. Tuota kulkeutumista kutsutaan siirtoilmaksi, ja sen toimivuus on otettava huomioon jo rakennusta suunniteltaessa.

Ilmankostutin voi tuoda helpostusta kuivaan sisäilmaan. Kuvassa Stadlerin Form Oskar.

5. Kosteaa muttei liian kosteaa

Kuiva sisäilma voi aiheuttaa hengitysteiden, limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Se myös heikentää liman poistumista, mikä lisää limakalvojen tulehdusriskiä. Liian kostea sisäilma heikentää raikkauden tunnetta ja voi lisätä allergisia oireita. Terveellinen ja miellyttävä suhteellinen kosteus on 30–45 prosenttia. Kylmä ilma sitoo kosteutta paljon vähemmän kuin lämmin ilma. Pakkasella korvausilmaventtiileistä tuleva ilma on varsin kuivaa.

Sisätilojen lämpimään ilmaan sitoutunut kosteus ja asumisesta syntyvä kosteus tosin lieventävät kuivumisongelmaa. Silti erillisen ilmankostuttimen käyttäminen kovien pakkasten aikaan voi olla perusteltua. Allergia- ja astmaliitto suosittelee kuumahöyrystäviä ilmankostuttimia. Suurin osa mikrobeista kuolee kuumassa höyryssä, eivätkä laitteet levitä vedessä olevaa kalkkia huonetilan hunnuksi toisin kuin edullisemmat ultraäänikostuttimet.

6. Sopivan lämmintä

Lämpötila vaikuttaa varsin paljon siihen, miten miellyttävältä hengitysilma tuntuu. Talon eri toiminnot ovat parhaimmillaan eri lämpötiloissa. Oleskelutiloissa 21–22 astetta on sopiva lämpötila, makuuhuoneessa jopa vain 18 astetta. Tuota alhaisempaa lämpötilaa ei suositella, sillä ilman suhteellinen kosteus voi nousta liian korkeaksi. Märkätiloihin säädetään usein jopa 24 asteen lämpötila, joka helpottaa kosteuden poistumista.

7. Suodatettua sisäilmaa

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa paine-erot ovat niin pienet, että korvausilman suodatusta on vaikea saada toimivaksi. Venttiileihin asennettavat suodattimet estävät lähinnä karkean katupölyn ja siitepölyn tulon sisätiloihin. Koneellinen ilmanvaihto on tässä parempi, mutta edellyttää laitteiston säännöllistä huoltoa ja puhdistusta. Samalla tavalla toimii edullinen huonekohtainen ilmanvaihtokone. Myös ilmalämpöpumppu suodattaa sisäilmaa, mutta ilmanvaihtomielessä siitä ei ole hyötyä.

Pöly sitoo itseensä epäpuhtauksia, jopa kaasumaisia yhdisteitä.

8. Pölyt pois säännöllisesti

Jos tahtoo hengittää puhdasta ja raikasta sisäilmaa, asunnon säännöllinen siivoaminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Pöly sitoo itseensä epäpuhtauksia, jopa kaasumaisia yhdisteitä. Siivoustiheys, siivousmenetelmät ja siivouksen laatu vaikuttavat oleellisesti pölyn määrään ja siten sisäilman laatuun. Siivousaineita on syytä käyttää maltillisesti. Monet aineet sisältävät liuottimia ja hajusteita, jotka voivat huonontaa sisäilman laatua. Liiallinen vedenkäyttö kuivien tilojen siivouksessa voi johtaa rakenteiden kosteusvaurioihin.

9. Materiaaleissa muista M1

Rakennettaessa, remontoitaessa ja sisustettaessa käytettävät materiaalit vaikuttavat sisäilman laatuun. Suomalainen M1-luokitus takaa, että tuote on testatusti vähäpäästöinen. M1-merkin myöntää Rakennustietosäätiö. Merkkiä käytetään pinnoitteiden ja rakennusmateriaalien lisäksi joissakin kalusteissa. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti monet hankkivat käytettyjä kalusteita. Niiden kanssa on syytä olla tarkkana. Rakenteisiin pesiytyvä homevaurio edellyttää kosteuslähdettä, mutta saastunut irtaimisto voi aiheuttaa asukkaille hengitystieoireita.

10. Viimeinen rasti: homevaurio

Hyvän sisäilman tunnistaa vasta, kun sitä ei ole; hajut ja epäpuhtaudet haittaavat hengitystä. On toki myös epäpuhtauksia, joita ei aistinvaraisesti voi huomata, kuten maaperästä nouseva radonkaasu. Homevauriot sitä vastoin ovat yleensä tunnistettavissa. Näkyvää, liian kostean ilman aiheuttamaa pintahometta Suomessa esiintyy vain harvoin, mutta rakenteisiin pesiytynyt home on yleinen ongelma. Myös puutteellinen salaojitus ja märkätilojen huolimaton rakentaminen voivat olla syynä homevaurioiden syntymiseen.

Asiantuntija: toiminnanjohtaja Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys

Kommentoi »