1920-luvulla rakennettua mansardikattoista puutaloa on peruskorjattu pitkään perinteisiä korjaustapoja ja materiaaleja suosien. Historiansa aikana talo on ehtinyt toimia sekä kunnansihteerin asuntona että kaavoitustoimistona. Nykyiset asukkaan muuttivat taloon vuoden 2013 heinäkuussa.
Nyt remontti on jo loppusuoralla. Seinähirret on kengitetty, keittiössä ollut suihku purettu ja alapohjan vaurioituneet rakenteet korjattu. Lisäksi taloon on asennettu maalämpöpumppu ja tehty uusi kylpyhuone. Parhaillaan työn alla on alkuperäisten, paikalla muurattujen tiilipiippujen hormien korjaus vuotojen varalta. Menetelmäksi on valittu tiivistysvalu tulenkestävällä massalla. Vertailussa olivat mukana myös sukitus ja sisäputkitus.
Asukkaat perustelevat tiivistysvalun valintaa sillä, että massaus ei juuri pienennä hormiaukkoa. Näin painovoimaisen ilmanvaihdon veto hormeissa säilyisi hyvänä. Hormien kunnostuksen jälkeen vuorossa on vielä vesikattoremontti.
Massa hormiin paineilman avulla
Hormien massausurakan saanut Janne Lumme aloittaa työn oikeanpuoleisesta piipusta, joka yhdistyy keittiöön. Mies kytkee itsensä turvaköyteen, kiipeää ketterästi tikkaita talon harjalle ja irrottaa piipusta sadehatun. Hormeja on piipussa yhteensä kuusi. Mikä niistä kunnostetaan? Ei ainakaan tuuletushormia eikä liian lyhyttä. Yksi ulottuu alas kellariin asti, joten se soveltuu leivinuunille.
Esityöt sujuvat vauhdilla. Janne kaataa betonimyllyyn vajaan pussillisen tulenkestävää Mordax Plus -hormikorjausmassaa, vettä ja kytkee laitteen päälle. Samalla hän laittaa käyttövalmiiksi paineensäätimellä varustetun kompressorin. Vesiastiassa likoaa ja pehmenee Jannen salainen ase; kevlarista tehty massoitussäkki, jota voidaan ohuen letkun kautta täyttää paineilmalla. Vanhempi tapa olisi käyttää teräsharjaa ja sen päällä juuttikangasta, jotka laitettaisiin varta vasten avatusta aukosta hormin alapäähän.
Seuraavaksi mies kuljettaa katolle vinssin, massoitussäkin, paineensäädinlaitteen ja sangollisen betonimyllyssä valmistettua massaa. Vinssi tällätään piipun huipulle ja sen vaijerin päähän kiinnitetään massoitussäkki paineilmaletkuineen. Lopulta alkaa varsinainen työ. Janne laskee massoitussäkin hormin pohjalle. Seuraavaksi hän lisää paineensäätimellä säkin painetta ja kumoaa sen yläpinnalle sangosta massaa 20–30 sentin kerroksen. Kun mies nostaa säkkiä vinssillä hitaasti ylös hormissa, juokseva massa täyttää kaikki raot.
Linnunpesät savupiipussa
Olohuoneen puoleisen eli vasemman piipun kunnostus ei sujukaan kuin Strömsössä. Syynä ovat monet naakanpesät, jotka tukkivat aukkoa metrin välein.
Janne Lumme rusikoi piipun kautta risuluomuksia irti kuusimetrisellä harjateräksellä. Alin pesä on hankalin, siihen ei tahdo yltää. Iltapäivällä, monen yrityksen jälkeen, tanko lopulta sujahtaa läpi. Tämäkin hormi ulottuu kellariin asti, ja sinne kertyy kosolti pesätöhnää siivottavaksi.
– Kovat naakanpesät ovat nuohoojillekin tuskan paikka. Hyvä este pesille on piipunsuun verkottaminen, hän muistuttaa.
Työlään pesäsavotan jälkeen hormin massaus hoituu samalla lailla kuin ensimmäisen piipun hormin kanssa. Massausurakka saadaan päätökseen kahdessa päivässä. Siihen myötävaikutti se, että tikkaat ja katon kulkusilta ovat kunnossa, huonojakin tulee tässä työssä vastaan.
– Turvallisuuteni vuoksi voin kieltäytyä työstä, ja sama pätee nuohoojiin. Toisinaan olen sopinut asiakkaan kanssa kulkuteiden korjaamisesta tai uusien tekemisestä, jotta myös hormien kunnostaminen on voitu aloittaa.
Talon hormin yläosa on muurattu uudelleen ja pellitetty Jannen arvion mukaan 10–20 vuotta sitten. Tällä kertaa päästiin siis myös siltä osin helpolla.
– Vanhat muuratut savuhormit rapautuvat yläpäästään. Lisäksi juuripellitykset voivat syöpyä puhki. Olen välillä joutunut myös purku- ja muuraustöihin sekä peltisepäksi, Janne Lumme kertoo.
Kaikki työ on kallista, eikä massaus tee poikkeusta. Korjauksen hinta on tyypillisesti noin 150–200 euroa metriltä.
Talon isäntä on tyytyväinen lopputulokseen. Hänen mukaansa hormien lisääntyneestä käyttöajasta ja parantuneesta paloturvallisuudesta kannattaa aina maksaa.
