Tietty äänimaisema televisiosta heittää minut hetkessä lapsuudenkotiin – ja luulen, että moni suomalainen kokee saman
Tuleeko sinullekin hiihtokisojen äänimaisemasta kotoisa olo? Suihke ja kalkatus kertovat, että kotona ollaan, kaikki on hyvin, Kotivinkin toimituspäällikkö Hanna-Mari Arosilta kirjoittaa.
Selostajan aaltoileva puheensorina, suihkivat ja narskuvat sukset pakkaslumella, lehmänkellon kalkatus. Tapahtumapaikkana ainakin Lahti tai Holmenkollen.
Hiihtokilpailun äänimaisema heittää minut salamannopeasti lapsuudenkotiin, ja olen aika varma, että moni suomalainen kokee saman. On taas 1990-luvun alku. Löhöilen teinihuoneeni sängyllä, alla on mummin kalastajanlangasta virkkaama päiväpeitto, kotona vielä vähän viileää, koska ulkona tampatut matot on juuri kannettu sisälle. Keittiöstä leijailee tuoreen leipäkoneleivän tai valkosipuliperunoiden tuoksu. Koska on viikonloppu, televisio napsahtaa päälle heti, kun lähetys mistä tahansa urheilukisoista alkaa.
Alla on mummin kalastajanlangasta virkkaama päiväpeitto, keittiöstä leijailee tuoreen leipäkoneleivän tuoksu.
Joitain ääniä kuulee enää harvoin, mutta niillä on oma kotoisa merkityksensä. Ilahdun joka kerta, jos satun kuulemaan väestöhälyttimen testausulinan. Se kailotti kirkkaasti koulumatkan varrella. Ihan kuin olisi 1980-luku ja kuukauden ensimmäinen maanantai kello 12!
Lapsuudenkodissa oli harvoin ihan hiljaista, ja siksi elämän äänet tuntuvat edelleen kotoisilta. En pane merkille, jos kaapinovi pamahtaa tai astiat kilisevät, mutta kylppärissä rymistelevä teini kyllä kieltämättä kiinnittää huomion. Nautin, kun kuulen sunnuntaiaamun radion, vedenkeittimen piippaukset ja läpi kesän mustarastaan, joka asettuu parvekkeen kaiteelle laulamaan.
Lapsuudenkodissa oli harvoin hiljaista, ja siksi elämän äänet tuntuvat edelleen kotoisilta.
Meillä hiihtokisoja katsotaan harvemmin kuin lapsuudenkodissa, mutta saatan avata telkkarin ihan vain kuullakseni tutut äänet. Aika nopeasti alkaa ihanasti nukuttaa. Suihke ja kalkatus toimivat mantrana, joka kertoo, että kaikki on hyvin. Kotona ollaan, rennosti vain.
