Hiekkaranta mökille – 13 vinkkiä, joiden avulla mutainenkin ranta muuttuu unelmien lekottelupaikaksi

1. Minne voi rakentaa hiekkarannan?

Hiekkarannan voi rakentaa käytännössä mihin tahansa suhteellisen loivasti laskeutuvaan rantaan. Kalliolle ja heti rantaviivan jälkeen jyrkästi syvenevään rantaan hiekkaa ei ymmärrettävästi kannata ruveta syytämään. Jos pohja on pehmeä, ensin asennetaan suodatinkangas. Tai jos on oikein pehmeä mutapohja, suodatinkankaan alle pannaan vielä muovinen geoverkko, jonka silmäkoko on esimerkiksi 50 × 50 milliä. Geoverkkoja käytettäessä painaumaerot pienenevät, kun maapohjan kantavuus paranee.

2. Vaaditaanko jotain lupia?

Pelkkään suodatinkankaan ja hiekan levittämiseen ei tarvita erityistä lupaa. Usein rantaa joudutaan kuitenkin ruoppaamaan, ja silloin tilanne on toinen. Alle 500 kuutiometrin ruoppauksesta pitää tehdä ilmoitus vesialueen omistajalle ja ELY-keskukselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista. ELY-keskus arvioi erityisen luvan tarpeen tapauskohtaisesti. Jos ”mahdolliset haitankärsijät” eli käytännössä mökkinaapurit eivät anna kirjallista suostumusta, ruoppaukseen voi tarvita luvan aluehallintovirastolta. Luvanvaraista on useimmiten myös rantaviivan muuttaminen ja puuston poistaminen rannan tuntumasta. Yli 500 kuution ruoppauksiin tarvitaan aina aluehallintoviraston lupa. Tuollainen vesitalouslupa on maksullinen, ja hakemuksen käsittely voi kestää jopa vuoden.

3. Milloin voi ruopata?

Ruoppaukset tehdään sulan veden aikaan joko rannalta käsin tai vedestä ponttonilautalta tai Vesimestari-tyyppisellä monitoimikoneella. Talvella voidaan ruopata jään päältä, jos jää kestää kaivurin painon. Mahdolliset läjitysaltaat pitää kaivaa ennen ruoppausta. Ruoppaus samentaa veden joksikin aikaa, joten hommaa ei kannata ajoittaa uintikaudelle. Keväällä taas ruoppaus voi häiritä lintujen pesintää ja kalojen kutemista.

4. Mitä ruoppausmassoille pitää tehdä?

Ruoppausmassoja ei saa läjittää toisen maa-alueelle eikä vesijätölle ilman omistajan suostumusta eikä vesialueelle ilman aluehallintoviraston lupaa. Asianmukainen läjitys tulee varmistaa, jotta ruoppausmassat eivät valu takaisin vesistöön. Läjitysalue ja työstä aiheutuneet jäljet on siistittävä ympäristöön sopivaksi. Irronnut kasvillisuus tulee kerätä pois vesistöstä ja sijoittaa asianmukaisesti. Jos lähistöllä on suonpohjia tai luonnollisia painanteita, muutaman sadan kuution ruoppausmassan voi siirtää sinne. Useimmiten joutuu kaivamaan läjitysaltaan, jonka pinta-ala on reilusti suurempi kuin ruopatun alueen.

5. Miksi hiekan alle tarvitaan suodatinkangas?

Suodatinkankaan tehtävä on pitää eri maalajit erossa toisistaan. Kangas päästää veden lävitseen eikä siis muodosta vesitaskuja. Suodatinkankaat on jaoteltu viiteen käyttöluokkaan. N1- ja N2-luokan kankaat ovat useimmissa tapauksissa riittävän vahvoja hiekkarannan rakentamiseksi mökkikäyttöön. Näitä vahvempien käyttöluokkien kankaita käytetään esimerkiksi tierakenteiden pohjustamisessa. Hiekkarannan pohjustamiseen sopivaa suodatinkangasta myydään yleensä sadan metrin rullassa, jonka leveys on viitisen metriä. Rulla N1-kangasta painaa 40 kiloa ja maksaa 300 euroa. Rulla järeintä N5-luokan kangasta painaa 150 kiloa ja maksaa 900–1 300 euroa.

6. Miten suodatinkangasta käytetään?

Useimmiten suodatinkangas ja hiekka levitetään talvella puhtaaksi kolatun jään päälle, jolloin sekä kangas että hiekka humahtavat keväällä pohjaan. Suodatinkankaan voi levittää myös syksyllä, jolloin kankaan paikoillaan pysyminen varmistetaan isoilla kivillä. Sen jälkeen hiekka ajetaan talvella jään päälle. Menetelmä voi olla hieman edellä kuvattua tarkempi, ja suodatinkangas säilyy todennäköisemmin ehjänä.

7. Miten jää kantaa?

Jos ranta ruopataan jäältä käsin tai hiekka levitetään jään päälle, täytyy varmistua siitä, että jää kestää ajoneuvojen painon. Kevättalvella jää on paksuimmillaan. Jään tehollinen paksuus määrää ajoneuvoyhdistelmän suurimman sallitun massan. Tehollinen paksuus lasketaan siten, että teräsjään paksuuteen lisätään puolet kohvajään paksuudesta. Kohvajää on jääksi tiivistynyttä lunta. Jos jään tehollinen paksuus on 20 senttimetriä, ajoneuvon suurin sallittu massa on kaksi tuhatta kiloa. Puoli metriä jäätä puolestaan kantaa enintään 12 tonnia. Lisätietoa löydät Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta.

8. Pysyykö tuotu hiekka rannassa?

Eräs mökkiläinen kuvailee nettikeskustelussa omaa hankettaan näin: ”Nyt neljän vuoden jälkeen naapuri on saanut minun kustannuksellani itselleen oivan hiekkarannan”. Eli virtaukset ja isolta selältä ryskyttävä aallokko voivat hiljalleen viedä hiekan mennessään. Monilajitteinen hiekka, jossa on hienoa ja vähän karkeampaa hiekkaa sekaisin, asettuu paikoilleen paremmin kuin yksirakeinen. Varsinaisia kiviä hiekan sekaan ei tarvitse jättää. Ne seuloutuvat hiljalleen hiekan pintaan ja tuntuvat ikäviltä jalan alla.

9. Onko hiekoissa eroja?

Rantahiekaksi käy esimerkiksi luonnonhiekka, jonka raekoko on 0–8 millimetriä. Kasettikuorman eli noin 25 kuutiometriä hiekkaa saa paikallistoimituksella keskimäärin 800 eurolla. Päällimmäiseksi kerrokseksi sopii mainiosti niin sanottu leikkihiekka, raekooltaan 0–4 milliä. Se tiivistyy ajan mittaan napakammaksi kuin luonnonhiekka. Hinta on samaa luokkaa kuin rantahiekalla. Joustavarakenteinen turvahiekka on märkäseulottua luonnonhiekkaa, raekooltaan 1–8 milliä. Seulomisen jälkeen hiekasta on pesty pois hienojakoinen pöly. Kasettikuorman hinta sille on noin 1 500 euroa. Kuormat ilmoitetaan yleensä nuppikuormana (kippilavallinen kuorma-auto) tai kasettikuormana (nuppikuorma + erillinen perävaunu, jonka lava vedetään ”kasettina” tyhjäksi kipatun lavan sisään).

10. Voiko hiekkarannan saada saareen?

Jos ruoppaus tehdään Vesimestarilla tai ponttonilautalta kaivinkoneella, saaritontti ei sinänsä ole mikään ongelma, kunhan siirtymä vesiteitse on suhteellisen lyhyt. Sitä vastoin hiekan levittäminen talvella painavilla kuorma-autoilla tai traktorilla ja peräkärryllä edellyttää yleensä vahvennetun jäätien rakentamista. Jäätie tehdään pitämällä ajoura puhtaana lumesta ja kasvattamalla jään paksuutta laskemalla säännöllisesti vettä jään pinnalle. Kallista touhua. Jos tarmoa ja touhukkuutta riittää, hiekan voi toki kuskata saaritontille monessa – erittäin monessa – erässä moottorikelkan tai mönkijän perään kytketyllä kippaavalla vaunulla.

11. Vaatiiko hiekkaranta kunnossapitoa?

Hiekkarantaa pitää hoitaa joka kesä. Hiekkaa on hyvä harata kiviharavalla, ennen kuin ilmateitse kulkeutuneet siemenet alkavat itää kunnolla. Ja syksyn lehdet pitää haravoida pois, ennen kuin ne maatuvat. Uuden hiekkarannan puhtaanapidon kannalta voi houkutella kaataa rannalla olevat lehtipuut. Varsinkin rantakaava-alueella on syytä ensin selvittää, tarvitaanko kaatoihin lupa.

12. Paljonko oma hiekkaranta maksaa?

Kun lasketaan mukaan suodatinkangas rantaan ja jäälle sekä muutama kasettikuormallinen hiekkaa levitettynä traktorin etukuormaajalla, hiekkarannan voi saada jo parilla tonnilla. Mutta jos lisäksi pitää ruopata järviruokoa kasvava mutapohja Vesimestarilla, kaivaa läjitysallas ja asentaa geoverkko, hinta voi hyvinkin nousta 20 000 euroon.

13. Vielä yhteenveto pähkinänkuoressa

Asiantuntija: toimitusjohtaja Kari Lassinaro, Insinööritoimisto Lassinaro