
Kupposellinen kevättä
Helmililja (Muscari) valloittaa keväisin ruukuissa ja astioissa, kahvikupeissakin. Myös helmihyasinttina tunnetusta kasvista on risteytetty paljon uusia lajikkeita, joita myydään keväällä kukkivina ruukkukasveina ja syksyllä maahan istutettavina kukkasipuleina. Tummahelmililja ’Pink Sunrise’ kasvattaa sirot ja herkät kukkatertut. Sinikukkainen lajike on ’Big Smile’.
Helmililjan istutus: valitse hyvä paikka
Istuta helmililjat kukkapenkkiin, puiden ja pensaiden alustoille, luonnonmukaisesti hoidetuille alueille tai harvaan nurmikkoon.
Meillä yleisimmät lajit tumma- ja hentohelmililja ovat luonnossa kosteahkojen niittyjen kasveja, jotka viihtyvät auringon ja puolivarjon kukkapenkissä. Ihanteellinen kasvualusta on läpäisevä mutta ei kuiva kesällä koppuraiseksi. Tumma- ja hentohelmililja pärjäävät myös savisessa maassa, kunhan sipulit välttyvät syksyn ja talven märkyydeltä.
Myski-, töyhtö- ja keltahelmililja nauttivat kuivasta kesästä ja sopivat aurinkoiseen kivikkoon.
Lemmikin seuralainen
Vaaleansininen väri lumoaa herkässä kevätvalossa. ’Valerie Finnis’ avaa kukkansa lemmikkien aikaan. Rotevanpuoleinen ja parinkymmenen sentin korkuinen lajike on yksi lukuisista tummahelmililjan (Muscari armeniacum) risteymistä.
Samantyyppinen vaaleansininen lajike on esimerkiksi ’Peppermint’.
Hyvä mesiapaja
Helmililjojen kukat sisältävät hyönteisille elintärkeää mettä. Apaja on yleensä syvällä kukassa, joten meden pariin pääsevät parhaiten pitkäkieliset hyönteiset, kuten erakkomehiläiset, perhoset ja osa kimalaisista. Isohelmililjan (Muscari latifolium) kukinto on hauskasti kaksivärinen: alaosa on indigonsininen, yläosa taittuu taivaansiniseen.
Nuppu kuin rumpukapula
Tummahelmililja on nykyisin tavallisin myynnissä oleva helmililja, mutta siitä on jalostettu useita erikoisia lajikkeita. ’Fantasy Creation’ -lajikkeen pallomaisesta nupusta avautuu syreeniä muistuttava voimakkaanvärinen kukinto. Lajike avaa nuppunsa hitaasti ja kukkii pitkään, mutta on päälajia vaateliaampi ja lisääntyy hitaammin.
Näin hoidat helmililjaa
Helmililjat lisääntyvät sivusipuleista, osa myös siemenistä. Kun kasvusto tihenee ja kukinta heikkenee, nosta lehtensä kuihduttaneet sipulit maasta ja istuta entistä harvempaan, noin 10 sentin syvyyteen. Moni laji kasvattaa syksyisin kapeat lehdet. Jätä ne paikoilleen, keväällä ilmestyvät uudet lehdet.
Helmililja pitää keskiravinteisesta maasta. Anna keväällä nopeasti vaikuttavaa kastelulannoitetta. Sekoita maahan sipulien istutusvaiheessa syksyllä kompostimultaa, luujauhoa tai kukkasipuliravinnetta.
Herkistä herkin
’Pink Sunrise’ -tummahelmililja hurmaa hennon vaaleanpunaisella värillään. Söpöliini tulee edukseen, kun sen sipulit istuttaa tuppaiksi. Sipulien väliin kannattaa kuitenkin jättää ainakin pieni rako, jotta kasville jää tilaa kasvattaa sivusipuleita. Yleensä istutusväliksi suositellaan viittä senttiä.
Häivähdys myskiä
’Golden Fragrans’ -keltahelmililjan (Muscari macrocarpum) voimakastuoksuisia kukkia kannattaa kumartua nuuhkimaan, vaikka kasvi on vain 10–15 sentin korkuinen. Lajin ruotsinkielinen nimi on osuvasti gul myskhyacint, kultainen myskihyasintti. Luonnonlaji kasvaa muun muassa Kreetan kalkkikivikallioilla. ’Golden Fragrance’ viihtyykin puutarhassa vettä läpäisevässä maassa, joka on kesällä kuivaa.
Tumma lähisukulainen
Kyynelhyasintin (Bellevalia pycnantha) musteensiniset ja vankkavartiset kukinnot kohoavat 15–25 sentin korkeuteen. Etelä-Euroopassa ja Lähi-idässä kasvava laji pitää multavasta ja vettä läpäisevästä maasta. Kasvin sipuleita myydään monesti nimellä Muscari parodoxum.
Pieni mutta sitkeä
Valkoiset ja siniset hentohelmililjat (Muscari botryoides) ovat vähään tyytyviä sipulikukkia, jotka kasvavat 8–20 sentin korkuisiksi. Meillä kasvaa vanhoissa pihoissa kasvista toisistaan poikkeavan näköisiä kantoja.
Muutto edessä?
Tavallinen tummahelmililja on sinnikäs laji, joka kasvattaa yleensä runsaasti sivusipuleita. Se sietää jakamisen ja istuttamisen uuteen kasvupaikkaan jopa kukkivana. Jos kukkapenkkiä joutuu mylläämään keväällä, helmililja kannattaa siirtää uuteen paikkaan heti kasvun alkaessa, mahdollisimman suuren juuripaakun kera.
Kupista multaan
Viileässä helmililjat pysyvät matalan topakoina, sisällä kukkavarret venyvät pitkiksi. Viileys myös pidentää kukinta-aikaa, samoin kuin kostea maa. Kukkivana ostetun helmililjan voi istuttaa maahan keväällä kukintojen lakastuttua. Tuuheat tuppaat kannattaa jakaa ennen istuttamista, jotta sipuleille riittää kasvutilaa.
Tuliko lunta?
Helmililjan kukat sijaitsevat tiheissä latvatertuissa, jotka avautuvat yleensä toukokuussa. Lehdet säilyvät pitkään vihreinä, joten helmililjat sopivat huonosti leikattavaan nurmikkoon. ’Siperian Tiger’ -tummahelmililjan lumenvalkoisia kukkia somistaa vieno säväys sinistä.
Mustikan sävyissä
Helmililjojen ylimmät kukat ovat neuvottomia eli niissä ei ole toimivia heteitä tai emejä. Vain alimmat kukat pystyvät muodostamaan siemeniä. Terttuhelmililjan (Muscari negleteum) alimmat kukat taittuvat mustikansinisestä purppuranmustaan, ylimmät kukat ovat hennon sinisiä. Laji kasvaa noin 20 sentin mittaiseksi.