Avotakka

Keräilijöiden suosikki! Gunnel Nymanin tuottelias ura keskeytyi vain 39-vuotiaana – ”Lasitaiteilijana Gunnel Nyman oli runoilija”

Keräilijöiden suosikki! Gunnel Nymanin tuottelias ura keskeytyi vain 39-vuotiaana – ”Lasitaiteilijana Gunnel Nyman oli runoilija”
Gunnel Nyman loi perustan Suomen modernille lasimuotoilulle. Mutta kuka hän oikeastaan oli ja millaisen elämän ehti elää?
Julkaistu: 16.11.2020

Suomen ensimmäinen moderni lasitaiteilija oli Gunnel Nyman. Juuri hän kiteytti lasiin oman aikansa eli 1940-luvun jälleenrakennuksen hengen ja näytti suunnan seuraavan vuosikymmenen wirkkaloille ja sarpanevoille.

Useimmat tuntevat Nymanin joko nimeltä tai hänen klassikkoteoksistaan, kuten Serpentiini, Calla, Helminauha tai suositut piikkimuottimaljakot ja -lasit.

Usein jää huomaamatta, että vuonna 1909 Turussa syntynyt Gunnel Anita Gustafsson kouluttautui alun perin Taideteollisuuskoulussa huonekalusuunnittelijaksi. Vuosina 1928–1932 suoritettujen opintojen jälkeen hän suunnitteli huonekaluja Bomanille, valaisimia Taidolle ja Idmanille, jo aika varhain myös lasia Riihimäen, Karhulan, Iittalan ja Nuutajärven tehtaille. Tuona aikana Suomessa ei vielä voinut valmistua lasitaiteilijaksi, ja oli tavallista, että taiteilijat suunnittelivat tuotteita eri tehtaille ja eri materiaaleista.

Vielä useammin koko Gunnel Nyman tuntuu katoavan utuiseksi hahmoksi teostensa ja niiden luoman loistokkaan jälkimaineen taakse. Myös hänen ajatuksensa teostensa synnystä ja valmistamisesta on miltei unohdettu. Keräilijöiden ja huutokauppojen suosikki tunnetaan tästä näkökulmasta huonosti.

Tuoli ja kirjoituslipasto on valmistettu Bomanin tehtaassa.
Viisihaarainen messinkirunkoinen valaisin on Idmanin tuotantoa. Kuvut ovat verholasia.
Pöytävalaisin vuodelta 1948 on Nuutajärven ja Idmanin yhteistuotantoa.
Vuonna 1946 suunniteltu Calla kuului Riihimäen lasin mallistoon.
Serpentiini-maljakon erikoisuus on valkoinen filigraaninauha.
Kirkkaasta lasista puhalletun Helminauha-maljakon sisällä kuplii.

Gunnel Nymanin poikkeukselliset suunnittelijantaidot huomattiin jo varhain, ja hän sai palkintoja jo vuodesta 1930 alkaen. Pariisin maailmannäyttelyssä 1937 Nyman sai kultamitalin Riihimäen lasista ja kaksi hopeamitalia Bomanin ja Taidon huonekaluista ja valaisimista. Milanon triennaalissa tuli pronssimitali vuonna 1933 ja postuumisti kultamitali vuonna 1951.

Valtaosa tuotannosta on käyttölasia, sillä veistoksellinen taidelasi päätyi lähinnä ulkomaisiin näyttelyihin sekä yksityiskokoelmiin.

Sarjatuotantona valmistettua taidelasia alkoi syntyä 1940-luvun lopulla Nuutajärvellä.

Gunnel Nyman oli siis erittäin tuottelias. Silti hänellä riitti aikaa perhe-elämään, joka oli hänelle hyvin tärkeätä, ellei jopa kaikki kaikessa.

Nyman avioitui vuonna 1936 varatuomari Gunnar Nymanin kanssa, ja pariskunta sai kolme tytärtä: Annelin, Ingen ja Lenan. Perhe asui Helsingin keskustassa, ja Gunnel hoiti lapsiaan kotona, missä hän myös työskenteli lasten mentyä nukkumaan.

Hän piirsi luonnoksiaan vielä illan myöhäisinä tunteina. Tyypillistä naistaiteilijalle ja niukan elämänmenon sävyttämälle aikakaudelle on, että Nymanin luonnoslehtiöt ovat täyteen piirrettyjä. Eri esineitä on usein rinta rinnan ja samalla sivulla – ja välillä myös kaupan ostoslistoja ja muistutuksia puistotädeille.

Gunnel Nyman valitsi työskentelyn kotona lasten parissa pienissä tiloissa avaran ateljeen sijasta. Iltaisin aviomieskin saattoi työskennellä kotona, ja näin perhe saattoi elää tiiviisti yhdessä.

Gunnel Nyman viihtyi kotioloissa Helsingissä puolisonsa ja kolmen tyttärensä seurassa.
Gunnel Nymanin viimeinen kesä kului perheen seurassa Sipoon ulkosaaristossa.

Kaikkien muistikuvien mukaan Gunnel Nyman oli elämäniloinen, utelias, sivistynyt, viisas, inspiroiva ja kovaa työtä tekevä ihminen, joka oli myös aidosti nöyrä. Hän ei ollut ylpeä itsestään, mutta iloitsi estoitta lasiteoksistaan ja niihin kiteytyneestä kauneudesta. Nymanista pitivät kaikki, niin lapset, kollegat kuin lasinpuhaltajat.

Nuutajärvellä odotettiin aina innolla taiteilijan saapumista, ja yhtä innoissaan oli Nyman itse päästessään hyttiin pukeutuneena haalariin ja kumisaappaisiin, huivi pään ympäri sidottuna.

Kerran hän myös otti piirtämiseen mukaan tehtaanjohtajan pienen tyttären. Silloin luonnoksen muodossa oli tuleva Helminauha-maljakko. Gunnel selitti luomustaan lapselle: ”Katso, miten kauniisti helminauha lepää lasissa aivan kuten naisen kaulassa”. Lapsesta kasvoi sittemmin taidehistorioitsija.

Erikokoiset piikkimuottimaljakot ovat Gunnel Nymanin tunnetuinta muotoilua.
Kaadin on mallia G48 ja lasit mallia G41.

Gunnel Nymanilla oli erikoinen yhteys suosikkimateriaaliinsa. Hänen mielestään kauneudessa oli kysymys harmonisesti harkitusta aineen, muodon ja suhteiden sekä koristeiden yhdistelmistä, joissa aine on selvästi ylivoimainen tekijä. Materiaalin tuli olla niin hallitseva, ettei esinettä voisi ajatella tehtävän mistään muusta aineesta.

Näkemyksen salaisuus piilee piirtämisestä muodostuvassa linjassa. Nymania kiinnosti lasinteossa hetki, jona sula lasimassa kiinteytyy ja valo muodostaa lasiin erilaisia tiloja ja heijastumia, ja ennen kaikkea esineen ääriviiva.

Työskennellessään hytissä puhaltajien kanssa hän innostui myös virheistä. Taidelasiesineissä käytetty savutekniikka syntyi, kun erään puhalluksen aikana savua pääsi esineeseen ja väritti sen.

Nyman pitelee Calla-maljakkoaan, joka on opaalia ja vihreää lasia. Mallista on puhallettu useita eri kokoja.
Ystävä Dora Jung sanoi: ”Lasitaiteilijana Gunnel Nyman oli runoilija”.

Luonto oli ehkä sittenkin Gunnel Nymanin tärkein opettaja, ja luonnon muodot olivatkin hänestä täydellisiä. Nymanin oma lempiesine oli vuonna 1941 syntynyt Fasetti I. Se on hyvin yksinkertainen taide-esine, ovaali pala vapaasti puhallettua kirkasta kristallia, jonka reuna on hiottu. Nymanin arkistosta löytyy hieno luonnos, josta ilmenee, miten lehti yksinkertaistuu ja muuntuu yhä abstraktimmaksi. Jäljelle jää vain luonnon olemus. Fasetti I näyttää siltä kuin se olisi lentänyt ikkunasta sisään ja laskeutunut pöydälle.

Fasetti on myös yksi taide-esineistä, jotka lopulta veivät Gunnel Nymanin suuren maailman tietoisuuteen. Tämä tapahtui Tukholman Liljevalchsin taidehallissa vuonna 1946, jossa järjestettiin suomalaisen taideteollisuuden näyttely. Suuren suosion ansiosta näyttely saapui seuraavana vuonna Suomeen, Artekiin.

Samaan näyttelyyn osallistui tekstiilitaiteilija Dora Jung. Hän ja Nyman olivat läheisiä ystäviä ja pitivät useita yhteisnäyttelyitä sekä Suomessa että maailmalla. Bonnierin kuukausilehti kirjoitti 1948 kaksikon Göteborgin-näyttelystä: ”Ainoastaan ruusuja haluaisin antaa taiteilijattarille, Dora Jungille ja Gunnel Nymanille, jotka ovat antaneet meille kaikkein parhainta, mitä Suomella on tarjottavana tekstiilin ja lasin alalla.”

Gunnel Nyman sairastui traagisesti syöpään ja menehtyi vain 39-vuotiaana vuonna 1948. Viimeisen kesänsä hän vietti perheensä kanssa Sipoon ulkosaaristossa. Äidin kuollessa perheen nuorin tytär oli vasta kolmen vuoden ikäinen.

Kesävieraana saaressa oli tuolloin Dora Jung, joka kirjoitti kauniin runon vierailustaan ja teki piirustuksen perheen kolmesta merenrannalla leikkivästä lapsesta. Gunnelin aviomies Gunnar Nyman puolestaan kirjoitti vaimostaan: ”Sairaus murskasi hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan, mutta hän kantoi sairautensa uskomattomalla hengenvoimalla ja ilman katkeruutta. Hän oli kiitollinen elämästä, jonka hän sai elää ja työstä, jota hän sai tehdä. Hän oli ihminen, joka loi elämänsä eri osista kokonaisuuden.”.

Sifonki-maljakko on valmistettu Nuutajärven tehtaalla 1940-luvun lopussa.
Viimeinen uusi työ Nuutajärvellä oli vapaasti puhallettu Ruusunlehti-malja.

Vaikka Gunnel Nymanin lähes 20 vuotta kestänyt ura oli ainutlaatuinen, hän puhkesi varsinaiseen kukkaan vasta kahtena viimeisenä elinvuotenaan. Jo vakavasti sairas taiteilija ylsi tuolloin jopa henkistyneisiin teoksiin.

Viimeiseksi uudeksi työksi Nuutajärvellä jäi Ruusunlehti. Se on vapaasti puhallettua lasia, jonka sisäosa on kirkas, alapuoli vaaleanpunainen ja reuna tasaiseksi hiottu.

Ruusunlehti näyttää jo enemmän leijuvalta kuin pinnan päälle laskeutuvalta vadilta.

Dora Jung kuvailee taiteilijaa näin: ”Gunnel Nymanin lasi kertoo hänestä ihmisenä, kertoo impulsiivisesta mielikuvituksesta ja lämpimästä inhimillisyydestä, kertoo innosta ja nöyryydestä materiaalia kohtaan, kertoo onnellisesta, harmonisesta ihmisestä, joka etsi kauneutta ja antautui täysin ilolle ja kiitollisuudelle missä tahansa niitä kohtasi, niin esineissä, luonnossa kuin elämässä. Ilo ja tarttuva innostuneisuus olivat hänen olemuksensa koko elämänsä ajan.”

Gunnel Nyman teki taiteestaan, itsestään ja kodistaan harmonisen ja uniikin kokonaistaideteoksen.

Kuvat Nymanin suvun arkisto ja Bukowskis

Kommentoi »