Filosofi Frank Martela: Suomalainen saa olla huonolla tuulella – ja on siksi onnellinen
Suomi nimettiin juuri kahdeksatta vuotta peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi – mitä suomalaiset itsekin toisinaan ihmettelevät. Filosofi Frank Martela kertoo viisi syytä, miksi Euroopan syrjäisen kulman asukit ovat onnellista kansaa.
Suomalainen viettää puolet vuodesta pimeässä, kun aurinko ei jaksa talvisin paistaa. Hän hiihtää metsässä mieluiten yksin, kavahtaa small talkia ja toteaa, että pessimisti ei pety. Ihanko oikeasti suomalaisilla on kaikki hyvin, joku voisi kysyä. Mutta niin vain Suomi nimettiin juuri kahdeksatta vuotta peräjälkeen maailman onnellisimmaksi maaksi.
YK:n Maailman onnellisuusraportti laittaa joka vuosi noin 150 maata onnellisuusjärjestykseen. Sitä varten ihmisiä pyydetään arvioimaan omaa elämänlaatuaan. Raportissa onnellisuutta tarkastellaan hyvinvointiin liittyvien tekijöiden, esimerkiksi terveyden, vapauden ja sosiaalisen tuen kautta.
Filosofi ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela tunnetaan Suomessa hyvää elämää koskevista ajatuksistaan. Tässä Martelan viisi väitettä siitä, miksi Suomi on maailman onnellisin maa.
1. Suomalainen on vähemmän onneton kuin muut
Suomalaisten onnellisuus liittyy ennen kaikkea institutionaalisiin seikkoihin, Martela näkee. Meillä on esimerkiksi hyvin toimiva demokratia, vapaat vaalit, vapaa lehdistö ja alhainen korruptio, hän listaa.
”Samaan aikaan Suomessa on aika hyvät hyvinvointipalvelut, kuten lähes ilmainen sairaanhoito, työttömyysturvaa, isyys- ja äitiysvapaata.”
”Suomalaisten onnellisuutta helpottaa se, kun ei ole ainaista vertailua siitä, kenellä menee paremmin kuin itsellä.”
Martelasta tämän kaltaisten asioiden ansiosta Suomessa pystytään elämään huolettomampaa elämää kuin monessa muussa maassa.
”Kyse ei ole siitä, että Suomessa olisi enemmän onnellisia ihmisiä kuin muualla – vaan siitä, että Suomessa on hyvin onnettomia ihmisiä vähemmän kuin muualla, koska yhteiskunta pitää heistä parempaa huolta kuin monissa muissa maissa.”
2. Suomalaista ei kiinnosta status, vertailu tai edustuskoti
Isompi maasturi, prameampi merkkilaukku, valkoisemmat hampaat, komeampi titteli!
Martela sanoo, että tämän kaltaiset asiat kiinnostavat suomalaisia vähän vähemmän kuin monia muita kansoja. Vertailemme itseämme muihin keskimääräistä vähemmän.
”Emme ole niin herkkiä statushierarkioille – sille, miltä kuuluu näyttää, miten kuuluu pukeutua ja kenellä on kallein auto. Suomalaisten onnellisuutta helpottaa se, kun ei ole ainaista vertailua siitä, kenellä menee paremmin kuin itsellä.”
Kotikin saa olla elämistä eikä edustamista varten. Suomalaisilla saattaa olla verrattain enemmän uskallusta tehdä omasta kodista itselle mukava paikka asua, Martela toteaa.
Hän arvelee, että status ei ole suomalaisille tärkeää siksi, että meillä on aina ollut aika tasa-arvoinen kulttuuri. Suomella ei ole samanlaista historiaa luokkayhteiskuntineen ja hierarkioineen kuin monella muulla maalla. Siksi meillä on totuttu ajatukseen, että olemme kaikki samassa veneessä.
3. Suomalainen on luonnossa kaupungissakin
Kun suomalaisilta kysytään heidän onnellisuuden lähteistään, he mainitsevat usein luonnon ja siellä liikkumisen, Martela kertoo. Tutkimuksistakin tiedetään, että onnellisuutta vahvistaa mahdollisuus viettää aikaa metsässä, puistossa tai veden äärellä.
Mutta onnen ammentaminen luonnosta ei ole vain maalla asuvien etuoikeus.
”Suomi on maa, jossa aika monella on mahdollisuus päästä helposti luontoon. Kaupunkimme ovat sen verran väljiä.”
Martela itse asuu melko lähellä Helsingin keskustaa. Silti vain viiden minuutin kävelyn jälkeen hän on pääkaupunkia halkovassa lähes kymmenen kilometrin pituisessa Keskuspuistossa.
”Siellä on mukava käydä talvella hiihtämässä ja kesällä kävelemässä tai juoksulenkillä. Metsän keskellä arjen kiireet unohtuvat ja voi vain kuunnella tuulen suhinaa puissa.”
Suomi on usein ollut maailman kärkeä, kun vertaillaan sitä, kuinka paljon ihmiset luottavat tuntemattomiin.
4. Suomalainen uskoo saavansa lompakkonsa takaisin
Tämä on tapahtunut niin Martelalle itselleen kuin monelle hänen tutulleenkin: lompakko jää ravintolan pöytään tai kannettava tietokone lähijunaan – mutta lähes aina tarina päättyy siihen, että omistaja saa arvoesineensä takaisin.
Eikä vain saa, vaan myös uskoo saavansa sen takaisin.
Suomi on usein ollut maailman kärkeä, kun vertaillaan sitä, kuinka paljon ihmiset luottavat tuntemattomiin, Martela kertoo.
”Se, että suomalaiset kokevat olevansa samassa veneessä, näkyy yhteiskunnassa siten, että meillä on kova luottamus vieraisiin kanssaihmisiin. Sekin vaikuttaa ihmisten onnellisuuteen.”
Tietty luottamus nousee esiin myös, kun Martela kertoo mikä hänet itsensä tekee kotimaassaan onnelliseksi. Suomi on aika turvallinen maa, jossa lapset voivat vapaasti liikkua ulkona, Martela sanoo.
”Jenkkikollegoilleni on ihan mahdoton ajatus, että 7- tai 8-vuotias lapsi voisi kulkea itsekseen kouluun tai harrastuksiin. Suomessa se on täysin normaalia, täällä lapsille uskalletaan antaa enemmän vapauksia.”
5. Suomessa saa olla huonolla tuulella
Jos maanantaiaamuna auto ei starttaa ja lapsi on sairaana, ei Suomessa tarvitse ilmestyä työpaikalle leveästi hymyillen.
Martela on asunut puolitoista vuotta Yhdysvalloissa. Jos siellä joku kysyy, että miten menee, how are you doing, kuuluu siihen vastata, että hyvin menee, I’m doing great – riippumatta siitä, miltä oikeasti tuntuu. Olisi väärin kertoa rehellisesti, jos vähän masentaa tai ahdistaa, Martela sanoo.
”Suomessa on monia muita maita hyväksyttävämpää olla huonolla tuulella. Meillä on enemmän tilaa sanoa ääneen, että nyt on vähän huono hetki.”
Se on onnellisuuden kannalta loppujen lopuksi hyvä asia, Martela toteaa.
”Tukahdutetut negatiiviset tunteet patoutuvat ja siten vain kasvavat. Se, että niitä pystyy jakamaan, auttaa käsittelemään niitä ja pääsemään niistä yli.”
Mutta onko onnellisuus pysyvää?
Martela veikkaa, että kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua Suomessa ollaan kutakuinkin yhtä onnellisia kuin nytkin. Onnellisuusraportin mukaan suomalaisten onnellisuus ei ole pahemmin muuttunut kymmenen viime vuoden aikana. Sen verran vakaa yhteiskunta on.
Tämä ei silti ole lupaus, että suomalaisten onni olisi pysyvää. Esimerkiksi isot globaalit muutokset voivat vaikuttaa asiaan. Jos Euroopassa ei tulevaisuudessa pystytä ylläpitämään rauhaa, vaikuttaa se aika radikaalisti ihmisten hyvinvointiin, Martela sanoo. Suomessa taas sosiaalipalveluita on ajettu alas.
”Kun peruspalveluista tarpeeksi leikataan, se varmasti näkyy ennemmin tai myöhemmin ihmisten onnellisuudessa.”
Martela on huolissaan etenkin suomalaisten nuorten hyvinvoinnista: he kokevat aiempaa enemmän yksinäisyyttä. Se johtuu älypuhelimista ja sosiaalisesta mediasta. Netissä näpyttely ei korvaa sitä, että tavataan kasvokkain.
”Koen, että aika paljon hyvinvointia ja onnellisuutta syntyy oikeista kohtaamisista; siitä, että ollaan samassa paikassa ja tehdään asioita yhdessä.”
