Vanhoja koristelautasia ei voi vastustaa! Esteri Tomulan somat seinälautaset ihastuttavat yhä uusia sukupolvia
Onko kesäpaikkaa, jonka seinille ei olisi ripustettu yhtään koristelautasta? Esteri Tomulan Arabialle tekemää taidetta sulostuttavat luonnonkukat, ruusut ja marjat.
Lautasten ripustaminen koristeeksi seinälle ja vieraiden ihastelun kohteeksi on vuosisatoja vanhaa perua, ja sitä on harrastettu niin säätyläiskodeissa kuin matalissa majoissa.
Varsinaiset seinälautaset nousevat aika ajoin suoranaiseksi keräilyilmiöksi, ja siksi esimerkiksi suomalainen Arabia on kunnostautunut vuosikymmenten varrella mitä erilaisimpien lautassarjojen valmistajana.
Tunnetuimmasta päästä on Raija Uosikkisen 1970- ja 80-luvuilla ihastuttanut ja vihastuttanutkin Kalevala-sarja.
Herkimpiä ja edelleen kesäisen raikkailta näyttäviä koristelautassarjoja ovat Esteri Tomulan sirot Botanica- ja Rosa-sarjat. Pienten seinälautasten ohella molempiin sarjoihin kuuluu kapeita, lieriömäisiä maljakoita.
Ilta Esteri Tomula eli ”Essu” (1920–1998) aloitti työt Arabian koristetaiteilijana vuonna 1947. Oppinsa hän sai Taideteollisuuskeskuskoulussa eli Ateneumissa, jossa hän taitavana piirtäjänä valitsi pääaineekseen posliininmaalauksen.
Monipuolisessa ja pitkäaikaisessa tuotannossa näkyvät peräti viiden vuosikymmenen muotivirtaukset, mutta Tomula tunnetaan varsinkin rehevästä kasvikuvastostaan. Inspiraation lähteenä toimi professori-isän perheelleen hankkima kesäpaikka Urjalan Hanhisuolla, ja nimenomaan sieltä on peräisin Tomulan kiintymys suomalaisen luonnon herkimpiinkin yksityiskohtiin.
Aikuisena Esteri Tomula vietti Hanhisuolla kaikki lomansa niin pitkään kuin fysiikka salli. Fysiikalla olikin poikkeuksellisen iso ja myös rankka merkitys hänen elämässään. Synnynnäinen lyhytkasvuisuus rajoitti liikkumista ja saneli elämänvalintoja.
Koristeet tuovat mieleen Eino Leinon Nocturne-runon.
Tomulan sommittelutaito sekä viiva ja värien käyttö ovat erinomaisen eteviä. 1950-luvulla hän yhdisti suunnittelemaansa painokuvaa ja käsin maalausta; kuvioiden ääriviivat painettiin, ja niihin lisättiin maalaamalla värejä ja yksityiskohtia. Arabia sai seripainon 1950–60-luvun taitteessa.
Keräilylautaset ovat Tomulan loppukauden tuotantoa. Esteri Tomula suunnitteli seinä- lautasiin uusia osia vielä senkin jälkeen, kun hän oli jäänyt eläkkeelle Arabian tehtaalta. Hän pysyi sen palveluksessa vuoteen 1984 saakka.
Botanica-sarjan 36 seinälautasta syntyivät vuosina 1978–89 ja saivat täydennyksekseen 17 Rosa-sarjan ruusuaiheista lautasta sekä 12 Metsämarjaa.
Sarjojen ahomansikoissa, kissankelloissa, nurmitädykkeissä, suopursuissa, vanamoissa ja puolukoissa on samaa syvästi suomalaiseen luontoon sitoutunutta tunnetta kuin Eino Leinon klassikkorunossa Nocturne: ”…Tuoksut vanamon ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen.”
Tomulan seinälautasissa kasvikuvan koko on jopa hallitsevan suuri. Kasvin alapuolella lukee sen latinankielinen nimi Esteri Tomulan omalla kaunokirjoituksella. Takana on Arabian leima, ripustusnaru ja teksti Design. Esteri Tomula.
Luontoaiheet päätyivät keramiikan lisäksi 1960-luvulla muotiin tulleisiin emalikattiloihin ja -kulhoihin. Tomula koristeli Finelin emalikattiloita ja kasareja muun muassa tyylitellyillä Vegeta-vihanneksilla (1963) sekä fantastisella kala-aiheisella Neptunilla (1965).
Esteri Tomulan aihemaailma oli monen Arabia-kollegan tuotantoon verrattuna ”vaatimaton”, mutta ehdottomasti lainausmerkeissä, sillä kauniisti koristellut astiat ja seinälautaset eivät häpeä tehtaan muiden esineiden rinnalla.
Kuva-aiheet ovat yhtä aikaa hentoja ja reheviä, hillittyjä, värikkäitä ja sykähdyttäviä, vaikka malleina olikin yleensä Suomen lyhyen suven kasvistoa pellonpientareiden pikkukukkasista metsien satoon.
Eläkevuosina Esteri Tomulaa ilahdutti ja auttoi arjen hankaluuksissa hänen tiivis ja uskollinen ystäväpiirinsä. Lisäksi hänet oppivat tuntemaan Helsingin taksikuskit, jotka kyyditsivät Damaskuksentieltä läheltä Arabiaa Kruununhakaan muuttanutta taiteilijaa Toimelan vapaaopistoon, jossa hän opetti posliininmaalausta yli 70-vuotiaaksi saakka.
