
Essi Hellénin perhe löysi unelmiensa mummonmökin, mutta sitten tuli valtava vesivahinko: ”Oli järkyttävä ajatus, että nytkö me jo menetämme tämän mökin”
Essi Hellén ja Mikko Virtanen löysivät perheelleen juuri sopivan kuivan maan mökin Asikkalasta, mutta vesivahinko oli viedä unelman jo alkumetreillä. Mittavien korjausten jälkeen he pääsivät aloittamaan kunnolla mökkielämän, josta on tullut tärkeä rentoutumistapa koko perheelle.
Koronakevät oli monille mökkikuumeilun aikaa, niin myös Helsingin Käpylässä asuvalle näyttelijäparille Essi Hellénille ja Mikko Virtaselle. Kumpikin oli viettänyt mökillä aikaa sekä lapsuudessaan että viime vuosina Essin suvun mökillä, joten ajatuksena mökkeily ei ollut uusi. Päinvastoin muistot mökkikesistä olivat niin mukavia, että omalle perheelle samojen kokemusten tarjoaminen kuulosti aina vain paremmalta idealta.
– Halusimme ihan oman paikan, jonne voisimme kutsua ystäviä ja perhettä viettämään yhteistä aikaa, Essi sanoo.

Essi ja Mikko kävivät katsomassa neljää mökkiä ennen sen oikean löytymistä. Muutama sijaitsi Kotkan seudulla, joka olisi ollut perheelle täysin tuntematon mutta kiehtova alue. Seuraavaksi vuorossa olikin Asikkalan mökki.
Oli heinäkuun aurinkoinen iltapäivä, kun Essi ja Mikko kääntyivät hiekkatieltä punaisen mökin pihaan. Nurmikko oli vasta leikattu, pionit kukkivat kauneimmillaan ja kaikki vain tuntui juuri oikealta. Aivan kuin tänne heidän olisi pitänytkin tulla.

Essi ja Mikko olivat alusta lähtien miettineet, että kuivan maan mökki olisi perheelle budjetin puolesta realistisin vaihtoehto. Essiä vieroksutti myös rannan välitön läheisyys pikkulasten kanssa. Perheeseen kuuluu kaksi lasta, kouluikäinen Siiri, ja 2-vuotias Vihtori, sekä Tora-koira.
Välittäjä näytti sadan metrin päässä olevan järven, joka vaikuttikin juuri täydelliseltä ja jota saisi naapurien luvalla käyttää. Uintimahdollisuus olisi aika lähellä mutta ei kuitenkaan niin lähellä, että pikkulapsiperheessä tarvitsisi olla huolissaan veden vaaroista.

Mökki oli ostohetkellä alkuperäisessä kunnossa puupintoineen ja muistutti suloista mummonmökkiä. Rakennuksessa oli kuitenkin kaksi kerrosta ja tilaa yli sadan neliön verran.
– Se tunne oli vahva. Jokin siinä vain kolahti, ja tiesimme, että tämä se on. Tästä tulee meidän perheemme mökkipaikka, Essi muistelee.

Kun mökkielämää oli takana puoli vuotta, tapahtui yllättävä takaisku. Essi, Mikko, lapset ja Tora-koira saapuivat mökille eräänä perjantaina ja huomasivat mökin ulkoseinän näyttävän aivan kuin jäätyneeltä.
– Katsoimme sitä vähän ihmeissämme, että mikäs sääilmiö tämä nyt on.
Ei ollut sääilmiö vaan vesivahinko. Ja suuri sellainen. Mökin yläkerrasta oli putken liitin revennyt, ja vesi oli valunut alakertaan kahden viikon ajan.
– Aivan kuin yläkerrasta olisi satanut vettä suoraan alakertaan, Essi ja Mikko muistelevat.

Pari ei voinut muuta kuin soittaa vakuutusyhtiöön ja pakata perheensä takaisin autoon. Siitä alkoi hieman yli vuoden kestänyt korjausaika. Eniten aikaa kului rakennusluvan odotteluun.
Jossain vaiheessa vakuutusyhtiössä alettiin yhtäkkiä miettiä, olisiko järkevämpää purkaa koko mökki vai yrittää korjata. Tuoreet mökkiläiset olivat yllättäen aivan uuden tilanteen edessä. Vihtori oli vasta pieni vauva, eikä suuren vesivahingon jälkien hoitaminen kuulunut vauva-arjen suunnitelmiin.


Onneksi Essi ja Mikko saivat projektiin mukaan taitavan ja mukavan rakennusvalvojan, joka näki mökin kunnostuksessa mahdollisuuden.
– Oli järkyttävä ajatus, että nytkö me jo menetämme tämän mökin. Mutta kun vakuutusyhtiö lopulta lupasi korvata seitsemänkymmentä prosenttia vahingoista eikä mökkiä pitäisi kokonaan purkaa, huokaisimme hieman.
Taitava paikallinen rakennusporukka saapui remontoimaan mökkiä. Keittiön paikkaa vaihdettiin, rakennettiin uusi vierashuone ja yläkertaan aulatila. Alakerran lautalattia oli mennyt kosteudesta pilalle, joten se vaihdettiin kokonaan. Yksi mökin ulkoseinistä piti purkaa ja rakentaa tilalle uusi.


– Yritimme säästää kuluissa mahdollisimman paljon, joten Mikko teki itse purkutöitä isänsä ja minun isäpuoleni kanssa, Essi muistelee.
Pitkä selvittelyaika oli malttamattomalle Essille myös yhdenlainen oppimatka.
– Taisin saada rakennusvalvojan hermot kireälle loppumattomilla kysymyksilläni ja kärsimättömyydelläni.
Melkein vuosi lopulta meni ennen kuin Essi, Mikko, Siiri, Vihtori ja Tora pääsivät vihdoin aloittamaan mökkeilyn kunnolla. Korjauksia tehdessä selvisi, että mökin alkuperäisissä runkorakenteissa oli ollut puutteita, joten remonttia tehtiin lopulta hieman laajemmin.

”Joskus Mikkoa naurattaa, kun siirtelen jotakin esinettä tai huonekalua eestaas, mutta se on jotenkin ajatukset nollaavaa puuhaa.”Essi Hellén

Essi työskentelee kustannuspäällikkönä ja Mikko näyttelijänä, ja heidän työnsä keskittyvät useimmiten pääkaupunkiseudulle.
– Kun tulemme mökille, tykkäämme etenkin tehdä rauhassa ruokaa. Kun työ on sellaista abstraktia, on mielekästä tehdä käsillä jotakin ja nähdä tulos siinä heti.


Essi kertoo, kuinka mökillä ollessa on ihanaa nähdä lasten nauttivan siellä olostaan. Siiri sai juuri mökin pihalle trampoliinin, jossa hyppelystä on uimisen lisäksi tullut hänen lempipuuhiaan. Vihtori olisi mieluusti aina ulkona touhuamassa ja tutkailemassa luontoa.
– Torakin nauttii täällä vapaana olosta ja juoksentelusta. Sen verran se on arka kuitenkin, ettei lähde esimerkiksi metsästä tontin puolella piipahtelevien pupujen perään, Essi sanoo.


Mökille ajaa Helsingin Käpylästä vajaassa kahdessa tunnissa. Essi kuvailee, kuinka jo mökille saapuminen hiekkatietä pitkin saa kehon rauhalliseen tilaan. Se on omanlainen siirtymäriittinsä, joka karistaa kaupungin kiireet ja deadlinet taakse ja auttaa siirtymään Asikkalan aikaan.
– Kyllä tämä mökki on meille niin paljon enemmän kuin vain mökki, ennemminkin kakkoskoti, Essi pohtii.
