Erakkomehiläiset ovat korvaamattoman tärkeitä pölyttäjiä, mutta niiden elintila hupenee – näin voit auttaa
Erakkomehiläinen hyötyy melko pienestäkin kukka-apajasta, kunhan kukat ovat sellaisia, että niissä riittää mettä ja siitepölyä. Tarjoa myös sopivia pesäpaikkoja ja pesänrakennustarvikkeita.
Erakkomehiläinen asuu yksin
Erakko- eli villimehiläisiin lukeutuvat kaikki muut mesipistiäiset paitsi tarhamehiläinen ja kimalaiset. Suomessa elää parisataa villimehiläislajia, joista osa näyttää erehdyttävästi tarhamehiläiseltä. Ne asuvat yksin tai pienissä yhdyskunnissa eivätkä tuota hunajaa.
Kaikki erakkomehiläiset ovat korvaamattoman tärkeitä pölyttäjiä. Niille riittää melko pienikin kukka-apaja toisin kuin isoissa yhteiskunnissa eläville tarhamehiläisille. Moni laji yltää myös syvällä kukassa olevalle mesilähteelle joko pienen kokonsa tai pitkän kielensä ansiosta.
Erakkomehiläinen tuikkaa äärimmäisen harvoin pistimellään.
Tarjoa pesäpaikkoja ja ravintoa
Vaali monimuotoista ja luonnonmukaista ympäristöä, sillä villimehiläiset hyötyvät siitä. Ne pesivät niin ontoissa kasvien varsissa, maassa, kivenkoloissa kuin pystyynkuivuneissa puissa.
Sopivien pesäpaikkojen lisäksi ne tarvitsevat pesänrakennustarvikkeita, kuten savea, hiekkaa, lahoa puuainesta, kasvien lehtiä sekä höytyväisiä ja nukkaisia kasveja, kuten nukkapähkämöä.
Jotta erakkomehiläisille riittää ravintoa, suosi kukkivaa kasvillisuutta keväästä syksyyn ja vältä torjunta-aineiden käyttöä. Siitepölyn ja meden tarjoajina luonnonkasvit ja maatiaisperennat päihittävät monet pitkälle jalostetut puutarhakasvit. Tarkempaa tietoa kasveista löydät tästä jutusta.
Perusta hyönteishotelli tai kaksi
Erakkomehiläinen pesii mieluusti hyönteishotellissa, joka sijaitsee aurinkoisessa ja kuivassa paikassa, esimerkiksi seinustalla, parvekkeella tai puunrungossa.
Valmista hotelli käsittelemättömästä lehtipuusta, kuten laudasta tai pölkystä, johon poraat vaakasuoria ja halkaisijaltaan 3–9 millimetrin reikiä. Huolehdi, että pesäkäytävästä tulee vähintään 10 kertaa pitempi kuin sen halkaisija ja että se on tyhjä purusta ja suuaukoltaan sileä.
Voit myös koota hyönteishotellin pätkityistä kasvien varsista, kuten ruo’oista ja ontoista perennojen varsista. Katkaise varret niin, että suuaukot jäävät ammolleen. Käytävän on oltava suljettu toisesta päästä, joten hotelli kannattaa perustaa vaikkapa puulaatikkoon.
Seuraa hotellin elämää
Hyönteishotelli tarjoaa kiehtovaa seurattavaa: Naaras varustaa käytävän pesäkammiot siitepölyllä ja medellä, munii niihin munat ja lopuksi muuraa suuaukon tukkoon. Seuraavana keväänä käytävästä kömpii yksi tai useampi aikuinen erakkomehiläinen.
Lähteet: Museomestari Juho Paukkunen / Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Hyönteishotelli – rakenna koti pölyttäjille (Minerva, 2014).
