Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia
Suosittelemme
Remonttitarinat

Kannatti uskaltaa! Neljä ensikertalaista tarttui mökin remonttiin ja rakennustöihin: ”On hieno tunne, kun tekee hommia ihan itselleen”

Miten ensikertalainen pärjää mökin remontoijana tai rakentajana? Pihla tarttui pensseliin ja Joni paneelien purkuun, Ulla löysi pätevät remonttimiehet, ja Jyrki rakentaa mökin itse.

22.8.2024

”Emme pelkää tarttua toimeen”

Pihla Liukkonen ja Joni Maaranen ostivat purkukuntoisena myydyn mökin Saimaan rannalta. Pihla kertoo, kuinka he remontoivat sen kuukaudessa asumiskuntoon.

Pihla Liukkonen ja Joni Maaranen mökkinsä laiturilla
”Meistä on kasvanut vuodessa todellisia mökki-ihmisiä”, Pihla ja Joni sanovat. Kuvat: haastateltavien kotialbumit.

Totesimme Jonin kanssa painokkaasti jo vuosia sitten, että mökkiä emme hanki koskaan, koska omakotitalossa riittää puuhaa. Heitimme silloin leikillä ilmaan ajatuksen, että vain Mikkelin Siikasalmi kiinnostaa, mutta sieltä ei koskaan vapaudu mitään. Siellä on vanhoja mökkejä ja vakituista asutusta vieri vieressä Saimaan rannalla.

Jonin työkaveri rakentaa taloa Siikasalmessa, ja opettajien aamulenkkisaunassa hän mainitsi Jonille, että naapurista saattaisi tulla mökki myyntiin. Meillä alkoi mökkikuume nousta. Siikasalmeen on kotoamme vain kymmenen kilometriä, ja se olisi aivan mahtava mökkimatka. Päätimme, että jos saamme lainan, ostamme mökin.

Joni Maaranen kävelee punaiselta rantasaunalta laituria kohti
Myös rantasaunassa remontoitiin monenlaista.

Menimme Jonin kanssa katsomaan rakennusta. Se oli ollut lähes kymmenen vuotta käyttämättä. Rikkinäinen ikkuna oli peitetty pahvilla ja terassilla piti varoa, ettei jalka mene läpi reiästä. Mutta upeat maisemat Saimaalle herättivät heti tunteen, että tämä on meidän paikkamme.

Mökin myyjien vanhemmat olivat rakentaneet mökin kesällä 1939. Tiesimme, että työmaata riittäisi, mutta talossa oli terve tuoksu. Olemme mieheni kanssa tottuneita remppaajia. Emme pelkää tarttua toimeen, ja meillä on halua opetella uuttakin.

Vuosi sitten helatorstaina saimme avaimet ja ryhdyimme hommiin. Jaoimme työt niin, että minun vastuullani olivat sisätyöt. Ensin purin pinkopahvit seinistä ja Joni rakensi isänsä kanssa huussin. Sen jälkeen he poistivat saunan seinistä paneelit, jotta vanhat hirret saatiin esille. Lattia, lauteet ja kiuaskin uusittiin.

Joni vihaa maalaamista, joten minä hoidin kaiken maalaamisen. Kuulun yrittäjäporukkaan, jolta sain 40-vuotislahjaksi talkoopäiviä. Talo tuli maalattua kolmen naisen voimin parissa viikossa. Se oli aivan huippulahja.

rakennustelineet Pihla Liukkosen ja Joni Maarasen perheen vanhan mökin ympärillä ja juokseva lapsi
Talo sai talkoilla kauniin punajuurenvärisen julkisivun.
Joni Maaranen katsoo huonokuntoisen talon ikkunasta ulos
Ennestään mökki oli hilseilevä ja kummitustalon näköinen.
"Elokuussa oli vähän sellainen olo, että onko tässä ollut lomaa ollenkaan."

Olemme remontoineet vanhaa kunnioittaen, ja lähes kaikki on kierrätettyä. Vanhat keittiökaappimme pääsivät uuteen käyttöön, ja pesuallas on säästetty vanhempieni remontista. Tapeteissa käytimme näytepaloja ja vanhoja vajaita rullia. Vain pakolliset tekniset asiat ostimme uusina.

Elokuussa oli vähän sellainen olo, että onko tässä ollut lomaa ollenkaan. Mutta toisaalta keskeneräisyys rassaisi meitä enemmän.

Ensi kesänä Joni aikoo laittaa mökille tekonurmialueen ja lapsille pelikentän. Tyttäremme Pipsa ja Sanni harrastavat akrobatiaa, ja nurmikko on hyvä temppujen tekemiseen. Joni aikoo myös rakentaa saunalle ison terassin.

Kesäinen huippuhetkeni on rauhallinen aamu laiturilla. Viime kesänä vietimme koko heinäkuun enimmäkseen mökillä, ja nyt maltan tuskin odottaa mökkikauden alkamista.

punainen rantasauna tyynen järven rannassa, pitkä laituri ja metsää
kaksi lasta riippumatoissa järven rannalla, punaisen rakennuksen kulma ja puita

”Rakennutin pation ja kesäkeittiön”

Ulla Hyytiäinen hankki eläkkeelle jäämisen kynnyksellä siirtolapuutarhamökin Helsingissä. Tarvittavat remonttityöt hän sai yllätyksekseen ostettua mökkinaapureilta ja heidän tutuiltaan.

Ulla Hyytiäinen istuu puutarhakeinussa, vieressä koira
”Siirtolapuutarhamökki sopii kahdeksannen polven stadilaiselle”, Ulla sanoo.

Puheterapeutin työ oli iso ja mielekäs osa elämääni. Pohdin pitkään, mikä voisi tuoda eläkkeellä vastaavaa suunnittelun ja toteuttamisen iloa. Tyttäreni Roosa ehdotti siirtolapuutarhamökkiä.

Toissa keväänä kuulin tutuilta, että Pakilan siirtolapuutarhassa olisi mökki myynnissä. Se oli sekä sisältä että ulkoa surkeassa kunnossa, mutta paikka pellon laidalla oli hieno. Näen sieltä sekä aamu- että ilta-auringon. Näköala ja avaruuden tunne olivat minulle tärkeimmät ostokriteerit. Puutarhakin oli tärkeä. Tein kaupat.

siirtolapuutarhamökin pihalla lautoja
Roosa Ruokokoski polvillaan maalaamassa siirtolapuutarhamökin vintin lattiaa valkoiseksi
Roosa Ruokokoski maalasi äitinsä hankkiman siirtolapuutarhamökin vintin seinät ja lattian.

Halusin saada sisätilat pikaisesti asuttavaan kuntoon ennen mökkikautta, joten haastavimmat työt tilasin ammattilaiselta. Mökissä on matala vintti, jonka makuutilat tyttäreni maalasi. En ollut itse kovin remppahaluinen, koska viimeisestä remppaprojektistani oli toistakymmentä vuotta. Tarvittavia työkoneitakaan ei enää ollut jäljellä, ja taidot olivat ruostuneet.

Remonttimiehet uusivat ikkunat ja ison osan seinälaudoista. Lisäksi rakennutin pation ja kesäkeittiön, jota suunnittelin talven. Siitä tulikin todella kiva ja toimiva. Yllätys ja ilo oli, että sain ostettua kaikki tarvittavat remppatyöt mökkinaapureilta ja heidän ystäviltään.

kaksi rakennusmiestä, työkaluja ja lautaa siirtolapuutarhassa
kesäkeittiö ja puutarharyhmä
Kesäkeittiön katoksen tieltä piti poistaa syreenejä. Siitä syntynyt haikeus kaikkosi, kun katos alkoi valmistua.
mökin terassia, kesäkeittiö ja puutarharyhmä puiden katveessa
Kesäkeittiön yhteydessä on ulkosuihku.

Minun juttuni on vahva ja rönsyilevä ideointi, suunnittelu ja teknisten ratkaisujen löytäminen. Olin remppaajien apuna ja työmaan siivoojana. Kävin myös tarpeen tullen rautakaupassa.

Sain luvan rakennuttaa kesäkeittiön yhteyteen suihkun. Salaojayrittäjä kehitteli minulle pikkumökin tarpeisiin riittävän saostuskaivon.

Halusin mökin yhteisölliseltä alueelta. Sosiaaliset ihmiset löytävät hyvin seuraa siirtolapuutarhalla, mutta siellä saa halutessaan olla rauhassakin. Tykkään puuhata toisten kanssa.

Roosa Ruokokoski ja Ulla Hyytiäinen
Roosa ehdotti äidilleen siirtolapuutarhamökin hankkimista.

mökkeily siirtolapuutarhassa on ollut täynnä positiivisia haasteita. Ensi kesänä panostan puutarhaan. Ensimmäisenä kesänä en edes koskenut puutarhaan, koska halusin nähdä, mitä sieltä nousee.

Kasvatan laatikoissa jo monenlaista ja haluan lisää marjapensaita ja kukkia. Suunnittelen kasvisäleikköä, johon ruusupavut nousevat kauniisti. Työtä riittää kitkemisessä, ja nurmikkoa ja orapihlaja-aitaakin pitää leikata.

”On hieno tunne, kun tekee hommia ihan itselleen.”

Mökin hankinta oli minulle täydellinen valinta. Käyn mökillä päivittäin toukokuun alusta ja alan yöpyä siellä toukokuun lopussa. Pyykit pesen kotona, jonne on vain vartin matka.

Minusta elämässä täytyy olla projekteja, ja on hieno tunne, kun tekee hommia ihan itselleen. Virheet ovat omiani, enkä ole niistä tilivelvollinen kenellekään.

kesäkukkia maljakossa puutarhapöydällä
portti punaiselle siirtolapuutarhamökille ja puskia

”Peseydyimme nollakelissä pihalla”

Jyrki Hyytiäinen osti Puumalasta tontin, jonne hän rakentaa itse mökin ja muita rakennuksia. Naisystävä Cati Sundström tukee ja joskus myös toppuuttelee Jyrkin rönsyileviä ideoita.

Cati Sundström ja Jyrki Hyytiäinen istuvat hirsimökin terassilla juomassa kahvia munkit kädessä
Cati on varmistanut Jyrkiltä, että kesällä on aikaa myös veneillä ja nauttia valoisista kesäöistä.

Marraskuisena viikonloppuna neljä vuotta sitten kiersin katsomassa useita mökkitontteja. Yksi niistä oli Puumalan Niinisaaressa. Vaikka päivä oli harmaa, olin heti myyty. Totesin, että tontti oli suojaisa, ja sieltä voisi ihailla ilta-aurinkoa.

Olin jo pitkään etsinyt mökkiä tai tonttia tukikohdaksi eläkepäiville, jotka olivat koittamassa muutaman vuoden kuluttua. Tontilla seisoivat vuonna 1968 rakennetut hirsimökki ja sauna, jotka olivat tulleet tiensä päähän. Totesin, että niitä voisi hyödyntää rakentamisen aikana, ja ostin tontin.

Olen automaatioinsinööri, sähkösuunnittelija ja kirvesmies, joten osaan rakentaa paljon itse. Mökkiä en silti ollut koskaan ennen rakentanut.

Jyrki Hyytiäinen sahaa vanhaa hirsisaunaa paloiksi
Vanha sauna palveli rakennusaikana, mutta lopulta Jyrki sahasi sen polttopuiksi. Sama odottaa vanhaa mökkiä, kun vierasmaja valmistuu.

maltoin odottaa toukokuuhun, että pääsin kaivamaan huussin ja aggregaattikopin perustukset. Kaivoin ne lapiolla käsin ja vedin männyn juuret pois taljalla. Sitä en tekisi toista kertaa.

Vaikka olen rakentanut paljon, kauas taajamista rakentaminen oli uutta. Jo alkuun pääseminen vaati monia toimenpiteitä, jotka ovat kaupungissa itsestäänselvyyksiä. Kunnallistekniikan puuttuminen vaati perehtymistä harmaa- ja jätevesipuhdistuksen laitteisiin. Sähköttömyys oli haaste, kunnes hommasin aggregaatin. Eikä lossin takana olevasta saaresta noin vain piipahdeta rautakauppaan.

Ensin aloitin isomman vajan kaivuutyöt. Syksyllä sain seinät ja vesikaton valmiiksi.

Seuraava kesä meni valitettavasti poskelleen, koska loukkasin talvella olkapääni lasketellessa. Kesällä tontilla oli kyllä maanrakennusurakoitsijan miehiä.

Kolmantena kesänä viimeistelin varastoa, tein ponttonilaiturin ja purin vanhan saunan. Syyslomaviikko oli työntäyteinen kaivinkonetöissä, ja tein myös tulevan vierasmajan ja saunarakennuksen pohjatyöt.

Koska vanha sauna purettiin kesällä, syksyllä peseydyimme nollakelissä pihalla. Alkeellisuus ja vanhassa mökissä yöpyminen ovat olleet osa mahtavaa mökkitunnelmaa, myös Catin mielestä. Hän nauraa, että mökkitontti on aina kuin räjähdyksen kourissa.

Cati Sundström katsoo nauraen Jyrki Hyytiäistä talvella hirsimökin edessä
"Mökkini tulee muuttumaan kodiksi."

Ongelmiakin on ollut. Kiireen takia tasoitimme maata täryttimellä yölläkin, ja ne hajosivat yksi toisensa jälkeen. Yhtenä yönä Cati sulatti pakkasen kohmettamaa maata kaasutohottimella, jotta pystyin jatkamaan hommaa.

Mitään isompaa ei ole mennyt silti pieleen. Aina on jotain pikkujuttuja, mutta siinä vain istutaan alas ja mietitään mahdollisia ratkaisuja.

Mökkini tulee muuttumaan kodiksi. Olen myynyt omakotitaloni Keravalla ja muuttanut kerrostaloon. Tarkoitukseni on rakentaa energiaomavarainen, pitkäikäinen koti, mutta ensin rakennan saunan ja vierasmajan. Kun vierasmaja on valmis, sahaan vanhan mökin polttopuiksi ja voin vähän huilata. Olen luvannut Catille, että teen kesällä vain kymmenen tunnin päiviä.

Cati Sundström Jyrki Hyytiäisen kainalossa ison männyn edessä järvimaisemassa
Myös Catin mielestä alkeellisuus on osa aitoa mökkitunnelmaa.
Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt