Entä jos en jaksa hoitaa pitkää parisuhdetta? Pariterapeutti neuvoo, mikä tilannetta helpottaa
Mitä tehdä, jos parisuhde alkaa tuntua työläältä? Pariterapeutti Hanna Kinnunen vastaa. ”On helpottavaa ajatella, että suhteeseen panostaminen on arkista. Se tarkoittaa sitä, että pitää emotionaalisen yhteyden toiseen edes kerran viikossa.”
Parisuhteen alussa halu panostaa suhteeseen tulee hyvin luonnostaan. Intohimo on voinut roihahtaa nopeasti, suhdetta priorisoi ja sen voima tuntuu vetävältä.
Pitkässä parisuhteessa saatetaan ajatella, että suhde on jotain niin pysyvää, ettei siihen edes tarvitse kummemmin satsata. Elämän kiireissä moni asia menee parisuhteen edelle. Silloin saattaa tuntua, että suhteeseen panostaminen onkin vaivalloista, mikä kuulostaa aika kielteiseltä.
Pitkä parisuhde voi toki pyöriä omalla painollaan eikä vaadi sen kummempaa ylläpitoa. Olisi silti hyvä pysähtyä, jos parisuhde alkaakin tuntua ylimääräiseltä projektilta.
”Yhdessäolon välttelyn taustalla voi olla halu suojautua konflikteilta.”
Esimerkiksi ruuhkavuosina voi tuntua, että on illalla aivan takki tyhjä emotionaalisesti ja fyysisesti. Puolison kanssa ei silloin välttämättä jaksa keskustella parisuhteen tilasta kovin syvällisesti.
Voi myös olla, että parisuhteessa on jotakin selvitettävää, jolloin yhdessä oleminen voi tuntua hankalalta. Yhdessäolon välttelyn taustalla voi olla halu suojautua konflikteilta.
Onko totta, että parisuhteen eteen pitää tehdä töitä?
Ehdottomasti kyllä, mutta se ei tarkoita raskasta ponnistelua.
Parisuhteessa voisi ajatella ennemminkin niin, että kääntyy toisen puoleen ja pitää toista mielessä. On kiinnostunut toisen asioista, kuuntelee ja on läsnä. Vaivannäkö tarkoittaa siis sitä, että osoittaa toiselle, että rakastaa.
Parisuhteen eteen on viisasta jaksaa tehdä töitä, vaikkei kokisikaan olevansa tunneihminen. Emotionaalisen yhteyden ylläpitäminen eli toisen kuuleminen, näkeminen ja rakkauden osoittaminen parantavat suhdetta. Jos suhde tuntuu etäiseltä, voisi olla hyvä kysyä itseltään ja toiseltaan, mitä meille kuuluu. Tässä molempien kannattaa tulla toista vastaan.
Miten parisuhteeseen voisi alkaa panostaa?
Pariskunnat hoitavat suhdettaan eri tavoin. Tiedän pariskunnan, joka pitää salonkitreffit viikoittain. He keittävät teetä ja keskustelevat kaikesta elämässään. Jotkut taas eivät puhu tunteistaan juuri koskaan, koska ehkä ajattelevat olevansa rationaalisia eivätkä tunneihmisiä.
On helpottavaa ajatella, että suhteeseen panostaminen on arkista. Se tarkoittaa sitä, että pitää emotionaalisen yhteyden toiseen jollain tapaa edes kerran viikossa.
Jos suhteeseen satsaaminen tuntuu vaivalloiselta, muistele suhteen alkua. Miksi ja mihin toisessa rakastuit? Millaista on juuri teidän välinen kumppanuus? Sen mieleen palauttaminen auttaa satsaamaan suhteeseen edelleen.
Suhteeseen panostamisen uudelleen voi aloittaa pienestä: Kysy toiselta kiireettömässä hetkessä, mitä sinulle oikeasti kuuluu. Jo se, että toinen osoittaa kiinnostusta, on työntekoa.
Satsaamista voi tehdä myös konkreettisesti. Lähetä viesti tai kuva, hymyile ja kosketa, kun toinen tulee kotiin. Keitä kahvit valmiiksi tai tuo kaupasta lempijäätelöä ja osoita välittämistä pienillä arjen teoilla ja rutiineilla. Myös fyysinen kontakti ja rakastelu ovat huomionosoituksia.
Miksi minun pitäisi alkaa satsata suhteeseen, jos toinen ei tee mitään?
Jonkun on vain aloitettava. Toki tuntuu turhauttavalta, jos vain toinen tekee aina aloitteen. Mutta toisaalta: onko suorituksia pakko laskea?
Parisuhteen pohjana ovat hyvä tahto ja joustavuus. Toiselle voi kertoa tarpeistaan ilman syyttelyä. Se onnistuu sanavalinnoilla. Voit sanoa, että ”kaipaan yhteistä aikaamme” sen sijaan, että sanoisit ”miksi et koskaan tee kanssani mitään”.
Mieti myös, miten itse yleensä suhtaudut toisen ehdotuksiin. Tyrmäätkö ne, ja tuntuvatko omat ideat aina parhailta? Jos on itse yleensä oma-aloitteisempi ja aktiivisempi, voi toisesta tuntua siltä, ettei hänen aloitteellisuudelleen jää tilaa.
”Lopulta ei ole niinkään väliä, mitä yhteisellä ajalla tehdään, kunhan sitä on.”
Jos tasavertaisuus on edelleen kadoksissa, voi kokeilla sellaista, että kumpikin ehdottaa yhteistä olemista tai tekemistä vuoroviikoin. Ei ole niinkään väliä, mitä yhteiseltä ajalla tehdään, kunhan sitä on.
Ylipäätään toiveista ja odotuksista suhdetta kohtaan on hyvä puhua ääneen. Mitä odotan suhteeltamme? Mitä yhteinen aika tai suhteeseen panostaminen vaatisivat? Jos ja kun parisuhde on tärkeä, se tulee sanoa ääneen. Jos keskustelu kahdestaan ei onnistu ja se tuntuu yksipuoliselta, on hyödyllistä kysyä neuvoa ulkopuoliselta eli pariterapeutilta.
Jutun asiantuntija Hanna Kinnunen on työskennellyt yksilö- ja pariterapeuttina yli 20 vuotta.
