Instasuosikki Emilia Fromholz löysi rauhan makramee-solmeilusta: ”Rentoudun tekemällä illalla viimeiseksi vielä yhden amppelin”
Ihmiset
Instasuosikki Emilia Fromholz löysi rauhan makramee-solmeilusta: ”Rentoudun tekemällä illalla viimeiseksi vielä yhden amppelin”
Emilia Fromholz, 23, antaa mielen levätä solmeilemalla amppeleita ja seinävaatteita. Makrameet ovat kasvattaneet hänen itseluottamustaan ja auttavat rauhoittumaan arjen keskellä.
15.11.2018
 |
Kotivinkki

"Rutiinini on yleensä sama. Kun tulen kotiin koulusta tai työharjoittelusta apteekissa, syön, juon kahvit ja käyn lenkillä. Sitten vedän oven kiinni, laitan musiikkia ja teen kaksi tuntia makrameetöitä. Rentoudun tekemällä illalla viimeiseksi vielä yhden amppelin. Aiemmin kärsin pahoista uniongelmista mutta en enää.

Emilia tykkää tehdä amppeleita varsinkin iltaisin juuri ennen nukkumaanmenoa. Tutun mallin tekemiseen häneltä menee puolisen tuntia, uutta luodessa aikaa kuluu hieman enemmän.

Minua kiusattiin koulussa. Itseluottamuk­seni oli tosi huono. Vietin paljon aikaa yksin. Olin yksinäinen, stressaantunut ja ahdistunut.

Olin myös levoton ja tein koko ajan jotain, mutta mikään ei oikeasti rauhoittanut minua. Viime talvena näin kuopiolaisen käsityöliikkeen seinällä makrameetyön, joka kiinnitti huomioni. Vaikka osaan monia käsityötekniikoita, makrameeta en ollut kokeillut. Päätin heti, että tuon haluan oppia.

Toukokuussa minulla oli jo toiminimi, ja nyt myyn töitäni nettikaupassa.

Vaaleanpunainen pieni seinävaate syntyi, kun Emilia siivosi naruvarastonsa ja keräsi kasaan narunpätkiä. ”Kun työ oli valmis, en ollut siihen ollenkaan tyytyväinen ja se lojui nurkassa kuukauden. Lopulta kaivoin sen esiin, ja siitä tulikin yksi tykätyimmistä töistäni.”
Suuri valkoinen ja malliltaan yksinkertainen seinävaate on yksi suosituimmista Emilian tilaustöistä. ”Malli on ihan omaa tyyliäni. Ihanaa, että muutkin ovat siihen ihastuneet.”

Huomasin heti, että löysin rauhan. Makrameet hoitavat minua ja pakottavat pysähtymään. Rakastan edelleen olla yksin, mutta makrameeta tehdessä oloni on vapautunut. Aivoni nollaantuvat, ja saatan uppoutua tunneiksi solmujen tekemiseen.

Olen ollut koko elämäni sivussa, mutta töideni avulla olen päässyt ihmisten lähelle. Minut halutaan nähdä. Enää en ole yksin.

Äiti on suurin kannustajani. On ihanaa, kun voimme jutella käsitöistä. Äiti ompelee, sisustaa, maalaa ja askartelee ja on opettanut minuakin. Makrameen olen opetellut ihan itse. Siksi äiti ei halua oppia sitä. Se on minun oma juttuni.

Makrameessa minua kiehtoo se, että voin käyttää luovuuttani. En halua seurata somessa muiden töitä vaan tehdä vain omaa.

Luonnonvalo on paras solmiessa. Emilia ripustaa työt vaaterekille ja solmii seisoen. Usein nappikuulokkeissa soi Celine Dion.

Ripustan kepin vaate­rekille, leikkaan narut ja alan miettiä. Tuijottelen työtä välillä kahden metrin päästä, mietin, puran ja solmin uudestaan.

Parhaan inspiraation saan asiak­kailta. Haluan tehdä töitä, jotka ovat arjessa käytännöllisiä.

Aiemmin en ollut koskaan tyytyväinen käsitöihini. Makrameeta tehdessä olen oppinut hyväksy­mään työni, ja se tuntuu mielettömän hyvältä. Nyt haluaisin isomman kodin, jotta kaikki ihanat työt mahtuisivat esille! Tärkeintä on kuitenkin se, että samalla olen oppinut hyväksymään itsenikin."

Emilian ensimmäinen makramee roikkuu nyt lapsuudenkodin eteisen seinällä kunniapaikalla.
Kun Emilia alkoi solmia makrameetöitä, yksinäisyys helpotti. Ensin hänestä tuli instasuosikki, ja nyt hän myy töitään netissä.
1 kommentti