Viherpiha

Eläinopas: Muuttolinnut

Eläinopas: Muuttolinnut

Ensimmäiset muuttolinnut saapuvat Suomeen leutoina talvina jo helmikuussa, mutta valtaosa palaa myöhemmin. Yksilömäärissä eniten muuttolintuja saapuu vasta toukokuussa.
Teksti Antti Koli
Kuvat Tanja Pellikka, Antti Koli
Mainos

Maaliskuussa saapuvat muuttolinnut

Peippo

Tuntomerkit: Värikäs pikkulintu, naaras vaatimattomampi. Pituus 16 cm. Vahvahko nokka. Laulu reipas ja vahva. Varoitusääni kuuluva hyit.

Esiintyminen: Suomen yleisin lintu metsistä pihoille. Ei selviä aivan pohjoisessa, runsastuu etelässä. Pohjoisen laji on järripeippo.

Lisääntyminen: Kaunis pesä puussa tai pensaassa melko matalalla. Kaksi pesää vuodessa, molemmissa 4–7 poikasta.

Ravinto: Eniten siemeniä, pesimäaikaan pieniä selkärangattomia eläimiä. Osaa pyydystää lentävän hyönteisen.

Puutarhassa: Vältä puiden ja pensaiden raivaamista pesimäaikaan.

Peukaloinen

Tuntomerkit: Pieni, tasaisen ruskea lintu. Luonteeltaan vilkas, pyrstö melkein aina pystyssä. Pituus 9,5 cm, vain hippiäinen on pienempi. Kutsuääni kuuluva tserr.

Esiintyminen: Rytöisissä metsissä, puronvarsilla ja saarissa. Oulu–Kainuu-linjan pohjoispuolella vain yksittäisiä pareja. Muutama lintu talvehtii vuosittain.

Lisääntyminen: Pallomainen pesä risukossa. Koiraalla yksi tai useampia pesue ruokittavana. Poikasia 6–8, monen naaraan yhteispesässä jopa 17 poikasta.

Ravinto: Pieniä selkärangattomia eläimiä.

Puutarhassa: Keski-Euroopassa pihalintu, Suomessa ei vielä.

Kiuru

Tuntomerkit: Laulaa lentäessään kirkkaasti livertäen, maassa huomaamaton. Voi nostaa pienen töyhdön päälaelle. Toinen nimi leivonen. Pituus 18 cm.

Esiintyminen: Pesii koko maassa, pohjoisessa harvinainen, runsain lounaassa. Elää pelloilla ja laajoilla aukeilla.

Lisääntyminen: Pesä maassa heinän suojassa. Kaksi pesuetta vuodessa, neljä poikasta kerrallaan.

Ravinto: Hyönteiset ja pieneläimet sekä siemenet ja kasvinosat.

Puutarhassa: Harvoin puutarhassa, mutta saattaa syödä tuhoeläimiä.

Kottarainen

Tuntomerkit: Nuorilla ruskea höyhenpuku. Monipuolinen laulu sisältää matkintoja ja napsautuksia.

Esiintyminen: Koko maassa, harvinaisempi Pohjois-Lapissa. Elää kulttuuriympäristöissä, metsän reunoilla ja metsiköissä.

Lisääntyminen: Pesä pöntössä, kiviaidassa tai puun kolossa. 4–7 poikasta, kerääntyvät syksyllä kierteleviksi parviksi.

Ravinto: Pesimäaikana hyönteisiä, myös matoja, hedelmiä, marjoja ja siemeniä.

Puutarhassa: Ei yleensä aiheuta vahinkoa, mutta marjat voi silti suojata.

Sepelkyyhky

Tuntomerkit: Kaulassa vaalea sepel, siivissä valkeat juovat. Koko noin 42 cm. Ääni kumea dut-duhdut- duduh.

Esiintyminen: Tiheiden havumetsien laji Etelä-Lappiin asti. Liikkuu yhä enemmän pihoilla, vaikkapa esikaupunkialueilla.

Lisääntyminen: Risupesässä yleensä kaksi munaa, 3–4 poikuetta vuodessa. Näyttävät soidinmenot kuherteluineen.

Ravinto: Kasviksia, siemeniä, viljaa ja nuoria versoja.

Puutarhassa: Hauska seurattava pihassa. Ei yleensä ole haitaksi, syysparvet saattavat syödä liikaa viljaa.

Mustarastas

Tuntomerkit: Musta koiras ja ruskeahko naaras. Pituus 25 cm. Koiraalla on keltainen nokka. Huilumainen laulu. Kimakka tsak-varoitushuutosarja.

Esiintyminen: Yli puolessa Suomea rehevissä metsissä ja puutarhoissa. Osa talvehtii, suuri osa muuttaa. Kanta on runsastunut.

Lisääntyminen: Risuinen pesä, kerralla 3–6 poikasta. Emo ruokkii poikasia vielä pari viikkoa niiden lähdettyä pesästä.

Ravinto: Madot, etanat, marjat, jopa käärmeet.

Puutarhassa: Suojaa marjat verkolla.

Huhtikuussa saapuvat muuttolinnut

Haarapääsky

Tuntomerkit: Tummansininen selkä ja pitkät pyrstöjouhet. Pituus 20 cm. Ääni vitt tai tsiliip. Laulu pitkää visertelyä. Taitava lentäjä.

Esiintyminen: Melkein koko maassa, Pohjois-Lapissa harvinainen. Muuttaa Afrikkaan. Kanta pienenee Suomessa.

Pesintä: Pesii savikupissaan talojen seinillä, siltojen ja räystäiden alla, usein ulkorakennuksissa tai muualla talon sisällä. Kaksi pesintää vuodessa.

Ravinto: Saalistaa ilmasta hyönteisiä ja hämähäkkejä.

Puutarhassa: Pesästä lähteneiden poikasten ruokintaa kiva seurata.

Räystäspääsky

Tuntomerkit: Lyhyehkö pyrstö, jossa matala lovi. Valkea yläperä. Pituus 13 cm. Ääni prrit. Laulaa yksitotista visertelyä.

Esiintyminen: Koko maassa. Saalistaa peltojen, niittyjen ja muiden avointen alueiden yläpuolella.

Pesintä: Pesä esimerkiksi rakennusten seinillä ja kallioseinämillä. Usein monta pesää vierekkäin.

Ravinto: Saalistaa ilmassa, esimerkiksi kirvoja.

Puutarhassa: Pesintää voi auttaa sopiviin paikkoihin naulatuilla noin 20 sentin palikoilla.

Niittykirvinen

Tuntomerkit: Tasapaksuja juovia rinnassa, vaaleat jalat, silmien ohjasjuova erottuu huonosti. Pituus 14,5 cm. Ääni esim. istist tai tjitt. Laulaa lennossa noin 10 sekuntia kestävän laskevan äänisarjan.

Esiintyminen: Koko maassa. Vaatii avoimia niittyjä, saaristoa, suota, rantaa ja ruovikkoa. Oleskelee ennemmin maassa kuin puussa.

Pesintä: Pesä maassa piilossa. Voi löytää seuraamalla emoa. Pesii kahdesti.

Ravinto: Etsii maasta pieniä selkärangattomia, syksyllä syö siemeniäkin.

Puutarhassa: Saattaa vähentää tuholaisia.

Punarinta

Tuntomerkit: Oranssinpunainen rinta. Pituus 14 cm. Vilkas ja varovainen. Ääni tik. Laulu kirkas ja helisevä, välillä pulppuileva.

Esiintyminen: Pesii eniten kuusikoissa, myös pihoilla. Syksyllä ja keväällä vierailee puutarhoissa. Esiintyy lähes koko maassa, leviää pohjoiseen.

Pesintä: Kaksi pesintää vuodessa. Pesä maassa, kolossa, pensaassa tai jopa pöntössä.

Ravinto: Pöyhii muun muassa matoja, toukkia ja hyönteisiä maasta. Syksyllä marjoja. Talvehtii Suomessa harvoin, silloin syö mieluiten pudonnutta pähkinärouhetta.

Puutarhassa: Piriste. Voi kesyyntyä.

Kurki

Tuntomerkit: Iso harmaa lintu, pitkä kaula ja jalat, jotka lennossa suorina. Nenäsointista törähtelyä lennossa. Keväällä ja syksyllä komeita auroja. Pituus 120 cm, siipiväli yli 2 m.

Esiintyminen: Melkein koko maassa, eniten soilla, mutta oppinut myös ruovikoihin. Ei niin arka kuin aikaisemmin.

Pesintä: Pesä laajan suon tai ruovikon suojissa. Parisuhde elinikäinen.

Ravinto: Sammakot, linnunpoikaset, hyönteiset, siemenet, hedelmät, myyrät.

Puutarhassa: Keväällä muuttoaurat kaartelevat tummien peltojen yllä.

Leppälintu

Tuntomerkit: Koiras mustan punaruskea, naaras paljon haaleampi. Pituus 14 cm. Ääni tsektsek tai hyit. Kirkas ja vähän surullinen laulu.

Esiintyminen: Koko maassa, pesii pöntöissä Kilpisjärvelläkin. Avoimissa metsissä, pihoilla ja puutarhoissa.

Pesintä: Osa pesii kahdesti kesässä. Pönttöjen lisäksi käyttää luonnonkoloja.

Ravinto: Nappaa hyönteisensä ilmasta sieppojen tapaan.

Puutarhassa: Pöntön suuaukko noin 7 cm, sama kuin käellä.

Toukokuussa saapuvat muuttolinnut

Harmaasieppo

Tuntomerkit: Raitoja päässä ja rinnassa. Pituus 14 cm. Laulu hiljainen ja vaatimaton. Usein kohentaa asentoaan istuessaan.

Esiintyminen: Koko maassa. Yleisin mäntymetsissä ja maaseudulla. Paljon mökkien pihoilla.

Lisääntyminen: Pesä oksien ja pönttöjen päällä, lautakasassa ja erilaisilla alustoilla rakennuksissa ja puutarhoissa. 4–6 munaa, voi olla kaksi pesuetta vuodessa.

Ravinto: Sama kuin kirjosiepolla.

Puutarhassa: Sopii toivoa, ettei harmaasieppo tee pesää haravan päälle, ainoaan saapaspariin tai ikkunalaudalle.

Pikkulepinkäinen

Tuntomerkit: Koiraalla jyrkkä väritys, naamari ja koukkunokka. Naaras paljon hillitympi. Pitkähkö pyrstö. Pituus 17 cm. Laulaa harvoin, silloin jopa monipuolisesti ja taitavasti.

Esiintyminen: Eteläisessä Suomessa. Eniten avoimissa pensaikoissa, myös laajoissa puutarhoissa.

Lisääntyminen: Pesä pensaassa hyvässä suojassa. 3–7 munaa kesällä.

Ravinto: Lentävät isot hyönteiset, sisiliskot, pikkulinnut ja jyrsijät.

Puutarhassa: Voi pitää tuhoeläimet aisoissa.

Hernekerttu

Tuntomerkit: Harmaanruskea, usein vaaleahko. Päässä selvä väriraja. Pituus 13,5 cm. Laulu lyhyt säksätys. Varoitusääni tsek.

Esiintyminen: Suomessa Lappia lukuun ottamatta. Elää melko kuivilla ja avoimilla mailla. Usein puutarhoissa.

Lisääntyminen: Pesä matalalla pensaassa tai kuusessa. 1–2 pesuetta vuodessa, puolisen tusinaa poikasta kerralla.

Ravinto: Hyönteisiä, matoja ja toukkia, myös mm. seljan ja mustaseljan marjoja.

Puutarhassa: Kiva seurata linnun touhuja, saattaa syödä tuholaistoukkia.

Kirjosieppo

Tuntomerkit: Koiras mustavalkoinen, naaras ruskeavalkoinen. Koiraalla valkea otsalaukku. Pituus 13 cm. Laulu vaihteleva, kirkas ja rytmikäs.

Esiintyminen: Koko Suomessa, missä koloja tai pönttöjä. Valoisissa lehti- ja havumetsissä, myös pihoilla.

Lisääntyminen: Kesän alussa 4–6 poikasta. Koiras puolustaa pesäänsä.

Ravinto: Saalistaa ilmasta ja maasta hyönteisiä yms.

Puutarhassa: Istuu matalalla oksalla ja sieppaa ohilentäviä hyönteisiä komeasti. Pöntön suuaukko noin 32 mm.

Satakieli

Tuntomerkit: Ruskea selkä, rinta vaalea ja vähän täplikäs, pyrstössä punertavaa. Kapea nokka. Pituus 16,5 cm. Ääni kova ja kirkas, vihellyksiä ja huiluääniä, lopussa rätinää.

Esiintyminen: Eteläisessä Suomessa. Elää vesistöjen lähellä kosteissa ja tiheissä pensaikoissa, myös puistometsiköissä. Kanta on runsastunut.

Lisääntyminen: Pesä maassa, noin 5 munaa. Pesii kesän alussa.

Ravinto: Hyönteisiä, matoja ja toukkia, syksyllä myös marjoja ja hedelmiä.

Puutarhassa: Laulun voima hämmästyttää, mutta saattaa myös valvottaa.

Tervapääsky

Tuntomerkit: Aina ilmassa ja nopeassa liikkeessä. Tummanruskea, vaalea kaula. Pituus 17 cm. Ääni kirkuva srii srii.

Esiintyminen: Koko maassa, paitsi Lapin perukoilla. Alun perin suurissa metsissä, nyt yhä suurempi osa kannasta ihmisen lähettyvillä.

Lisääntyminen: Pesi metsissä tikankoloissa, nyt pöntöissä ja rakennusten aukoissa. 2–3 munaa. Elinikäinen parisuhde.

Ravinto: Ilmasta esimerkiksi hyönteisiä ja hämähäkkejä.

Puutarhassa: Sateen tullessa lentävät matalalla hyönteisten perässä.

Lue lisää:

Lintulaudan vierailijat

Tunnista pihapiirin eläimet jälkien perusteella

Eläinopas: pihan hyödylliset ötökät

Julkaistu: 13.3.2014
Katso myös nämä