Claus Dalby on Tanskan puutarhaguru numero yksi, jonka tyyli on tullut tutuksi hänen monista televisio-ohjelmistaan, kirjoistaan ja nykyään yhä enemmän myös sosiaalisen median kanavistaan. Esimerkiksi Instagramissa hänellä on likimain puoli miljoonaa seuraajaa.

Clausin puutarharakkaus syttyi ensivierailulla tanskalaisen taiteilijan Anne Justin kuuluisaan Haven i Hune -puutarhaan 1996.

– Olen aina ollut kiinnostunut kauniista asioista ja kodin sisustamisesta, mutta puutarha ei tuolloin merkinnyt minulle juuri mitään. Tarkoituksenani oli vain sopia Annen kanssa hänen kirjansa kustantamisesta kustantamossani, mutta puutarhan rehevyys, kukkaisuus ja taiteellisuus tekivät minuun valtavan vaikutuksen. Palasin kotiin uuden puutarhainnostuksen vallassa, Claus kertoo.

Ystävyys Anne Justin kanssa vei Clausin nopeasti yhä syvemmälle puutarhojen maailmaan. He tekivät yhdessä matkoja Englannin puutarhoihin ja pian myös puutarhaohjelmaa Tanskan televisioon.

– Taloani ympäröi aiemmin 4000 neliömetriä nurmikkoa. Se oli kuin paljas kangas, jota aloin maalata. Nyt 30 vuotta myöhemmin puutarhassa ei ole lainkaan nurmikkoa. Ruukkuasetelmissani on noin 2000 ruukkua, joiden kasveja vaihtelen kauden mukaan.

Värit ovat aina olleet Claus Dalbylle tärkeitä, ja hän käyttää mielellään niitä kaikkia ruukkuasetelmissaan. Helpoimpia hänestä ovat pastelliväriset kukat, koska niitä ei voi yhdistää väärin ja lopputulos on aina sievä.

– Monet muut värit kuitenkin miellyttävät minua nykyään vielä enemmän. Esimerkiksi säkenöivä oranssi, onko sen hienompaa! Oranssi on monelle syysväri, mutta mielestäni se sopii yhtä hyvin kevääseen.

Värien yhdistelyä varten Claus neuvoo pyörittelemään väriympyrää. Yhdistelmästä tulee harmoninen, kun valitsee yhden värin ja ottaa sen seuraksi jotain lähiväriä. Esimerkiksi punaisen värin valittuaan voi lähteä väriympyrästä joko sinistä tai keltaista kohti. Räväkämpiä väriyhdistelmiä syntyy sekoittamalla vastavärejä, siis värejä, jotka sijaitsevat väriympyrässä kauimpana toisistaan. Vastavärejä Claus ei kuitenkaan koskaan käytä samassa suhteessa, koska tällöin vaikutelmasta tulee liiankin räiskyvä ja levoton. Kauniimpaa jälkeä syntyy, kun yhtä väriä on esimerkiksi yksi kolmasosa ja toista kaksi kolmasosaa.

Clausin mielestä puutarhassa pitää olla myös yllätyksiä. Tämän takia hän on rajannut näkymiä rakenteilla ja muotoonleikatuilla pensasaidoilla. Ajatuksena on, että 1900-luvun alussa rakennetun komean kartanon puutarhaa kiertävä kulkija kohtaa vähän väliä jotakin uutta.

– Minusta on hauska huomata, kuinka puutarhavieraani ilahtuvat löytäessään kulman takaa vaikkapa iloisen oranssin kukkayllätyksen.

Intohimoinen suhde väreihin ei tarkoita sitä, etteikö valkoisella värillä olisi paikkaansa Clausin puutarhassa. Osa puutarhan kaikkiaan viidestätoista huoneesta on pyhitetty puhtaanvalkoisille kukille. Niiden inspiraationa Clausilla on ollut varsinkin Sissinghurstin kuuluisa valkoinen puutarha Englannin Kentissä, jonka Vita Sackville-West ja Harold Nicolson toteuttivat 1930-luvulla.

– Kiinnitän tietysti paljon huomiota lehtiväreihin muunkin väristen kukkien yhdistelmissä, mutta erityisen tärkeitä ne ovat valkoisten kukkien kanssa. Minusta valkokukkaisten asetelmasta ei tule ollenkaan niin tyylikäs ilman harmaalehtisiä ja metallisen hopeaisia lajeja, Claus huomauttaa.

Hänellä on liuta suosikkiharmaita lajeja, mutta yksi ylitse muiden on hopeasalvia. Sen suuret ja pehmeän karvan peittämät lehdet kasvavat kesän aikana komean kokoisiksi. Toinen Clausin luottoharmaa on tammenlehtinen hopeavillakko, jota meilläkin on perinteisesti käytetty kesäkukkien kumppanina. Sen uusi isolehtinen lajike ’Angel Wings’ on poikkeuksellisen näyttävä. Harmaiden ja hopeanhohtoisten kasvien lisäksi Claus yhdistää valkoisiin kukkiin mielellään myös valkokirjavia lehtiä. Niitä on paljon esimerkiksi kuunliljalajikkeissa.

– Kuunliljat ovat perennoista parhaita ruukkukasvatukseen. Istutamme ne muutaman vuoden välein isompiin ruukkuihin, kun vanhat alkavat käydä ahtaiksi.

Claus kirjaa hyväksi havaittuja kasviyhdistelmiä pitkin kesää pieneen vihkoseen, joka kulkee hänen mukanaan aina puutarhaessun taskussa.

– Taidan olla ensimmäinen, joka alkoi tehdä massaistutuksia ruukkuihin. Minulla on oma tyylini, joka on kehittynyt vuosien mittaan. Nautin tyylisuuntausten ja värien sekoittamisesta. Monet sanovatkin, että tunnistavat puutarhani kuvista heti. Toivon, että ne inspiroivat muitakin käyttämään kasveja ja värejä rohkeasti.

Vaikka ensivaikutelma Clausin ruukku­tarhasta on ylenpalttisen kukkaisa, hän korostaa, että lehtikasveilla ja pienikokoisilla kukilla on aivan yhtä merkittävät roolit kuin näyttävillä tähtikasveilla. Lehtikasvit kietovat kaiken yhdeksi kokonaisuudeksi, pikkukukat keventävät asetelmien ilmettä ja tuovat toisaalta näkymiin lisää nyansseja.

Vuodenaikojen vaihtelu on onni, jota hän haluaa korostaa ruukkuasetelmissa. Niissä ovat esillä kunkin kukkasesongin makeimmat herkut. Hänelle on tärkeää, että puutarhassa kukkii koko ajan aina kevättalven ensimmäisistä lumikelloista marraskuun pakkasten puremiin koristekaaleihin. Elokuun lopussa ruukuissa räiskyvät samettikukat, daaliat ja tsinniat kuin kesäkauden päättävä ilotulitus.

– Harmittelen usein, kuinka niin monet panostavat vain puutarhansa alkukesään, mutta myöhäisemmän kesän kasvit unohtuvat. Niin ei loppukesällä saati syksyllä puutarhassa ole jäljellä enää mitään, mitä odottaa.

Katso myös clausdalby.dk, Youtube @clausdalbyenglish, Instagram ja Facebook @clausdalby.