
Casper Carpelan osti 1960-luvulla rakennetun peruskuntoisen talokaunottaren alun perin itselleen. Myöhemmin hän myi puolet talosta avopuolisolleen Samera Johanssonille. Uuden omistussuhteen myötä remonttiin ja sisustamiseen käytetty budjetti kasvoi, ja samalla syveni hoiva-alalla työskentelevän parin rakkaus ja arvostus talovanhusta kohtaan.
Motto remonttiprojektissa on ollut: ”Pidä se, mikä ei vaadi vaihtamista, ja etsi kärsivällisesti sitä täydellistä, niin se kyllä löytää tien luoksesi.”
Nyt Casperin ja Sameran kanssa taloa asuttaa myös Casperin yläkouluikäinen pikkuveli Rasmus Vaskelainen.
– Äitini yllättävän kuoleman jälkeen minusta tuli meillä asuvan pikkuveljeni Rasmuksen huoltaja. Meistä tuli entistä tiiviimpi yksikkö ja kodista turvapaikka, jossa kaikki sen asukkaat saavat olla sellaisia kuin ovat, Casper kertoo.
Remonttia talossa on tehty projekti tai kerros kerrallaan niin, että kolmikko on kuitenkin pystynyt asumaan kodissaan myös remontin keskellä. Pääosin itse tehdyssä remontissa isona apuna on ollut Casperin toinen veli Niilo.
– Olemme veljesten kanssa hyvin läheisiä, ja on ollut hienoa viedä yhdessä tätäkin projektia eteenpäin, Casper sanoo.
Remonttiratkaisut on tehty harkiten. Kantavana ajatuksena on ollut vanhan säilyttäminen. Se, mikä ei vaadi vaihtamista, on pyritty kunnostamaan.
Alkuperäiset, kauniit väliovet ja ikkunat ovat pariskunnan suuri ylpeyden aihe ja asia, joka on määrittänyt myös kodin muuta sisustusta. Sekä remontissa että huonekaluvalinnoissa on haluttu vaalia ajattomia ja laadukkaita ratkaisuja.
Kun Casper osti talon, yläkertaan oli vielä oma sisäänkäynti. Siellä oli myös oma keittiö, mikä mahdollisti sen, että yläkerrassa asui alkuun vuokralainen. Kun kodista tuli pariskunnan yhteinen, oli remonttia vasta hieman aloiteltu. Sameran muutettua taloon ja vuokralaisen lähdettyä remontti lähti etenemään vauhdilla.
Yläkerta sai täydellisen muodonmuutoksen, kun sieltä purettiin vanha keittiö ja kerroksesta tuli aikuisten omaa aluetta. Yläkerran valmistuttua Casperin pikkuveli sai käyttöönsä Sameran ja Casperin entisen makuuhuoneen.
Kun tuli alakerran vuoro, osa seinistä levytettiin uudelleen ja keittiö uusittiin. Vanhasta keittiöstä muistoksi sinne jäi aiemmin hankittu taivaansininen Smegin jääkaappi, jonka väri valikoitui sinne aikoinaan vanhojen keittiönkaappien ovilehtien värin mukaan.
Myös alkuperäinen lattia jouduttiin vaihtamaan uuteen, kun mosaiikkiparketin säilyttäminen osoittautui putkiremontissa mahdottomaksi tehtäväksi. Talotekniikka päivitettiin samalla vastaamaan nykypäivän tarpeita.
Kodin sisustuksesta näkyy, että Samera ja Casper rakastavat 60–70-luvun vintagehuonekaluja ja luonnonmateriaaleja.
– Nahka ja puu ovat lemppareitamme, koska oikein hoidettuina ne ovat lähes ikuisia. Viimeisimpänä olemme innostuneet hankkimaan myös lasista ja kromista valmistettuja asioita, kertoo Samera.
Pariskunta näkee paljon vaivaa löytääkseen täydellisesti heidän makuunsa sopivia tavaroita. Lähes kaikki kodin huonekalut ja iso osa taideteoksista on ostettu Torista, Marketplacesta tai Pohjoismaisen designin kirpputorilta Facebookissa. Muutamia huonekaluja Casper on perinyt äidiltään.
Kodin sydän on ruokailutila, jonka värit ja ikkunanäkymä puutarhaan ovat erityisesti Sameran ja Casperin mieleen. Lempiväreikseen he nimeävät murretun oranssin, vihreän ja sinisen sävyt.
– Inspiroidumme kodeista, joissa on käytetty runsaastikin värejä, mutta värien käyttäjinä olemme vielä oppimisvaiheessa ja haluaisimme rohkaistua siinä lisää. Värit tuovat kuitenkin syvyyttä sisustukseen, ja niitä vasten taide ja huonekalujen muodot tulevat esiin entistä paremmin.
Kodin seinillä on useita suurikokoisia tammikehyksisiä peilejä, jotka ovat taidokkaan, jo edesmenneen turkulaisen kehystäjän tekemiä.
– Peilien kautta vanhan talomme kauniit näkymät korostuvat, vaikka myönnän, että saatoimme hiukan innostua niiden tilaamisessa, Samera sanoo ja naurahtaa.
– Sama kehystäjä on kehystänyt myös kaikki taulumme, ja niiden runsas määrä on meille ilon aihe. Aitoja taideteoksia tyylikkäillä kehyksillä näkyy kotien seinillä surullisen vähän, miettii Casper, joka ei voisi kuvitellakaan kotia ilman taidetta.
– Taide myös kertoo omistajastaan jotain, johon sanat eivät riitä, hän sanoo.
Tulevaisuudessa pariskunta haaveilee hankkivansa lisää taidetta.
– Muuten tuntuu, että koti on valmis, eikä ostoslistallamme ole mitään konkreettista. Vaihtelua huoneisiin saa helposti vaihtamalla huonekalujen paikkoja keskenään tai vaihtamalla taulujen paikkaa tai lisäämällä niitä.
Remontti jatkuu aikanaan kellarissa, kun on sopiva hetki.
– Vanha sauna on jo ihan aikansa elänyt ja kaipaa kipeästi kunnostamista. Haaveilemme tekevämme tilasta ylellisen spa-osaston, mutta kuitenkin talon henkeä kunnioittaen, pari suunnittelee.
– Mikä onkaan levottomalle sielulle ihanampaa kuin se, että pääsee taas tekemään materiaalivalintoja ja saa olla ihan täpinöissä niistä, Samera sanoo.