Tervetuloa meille, ötökät! Biologisessa torjunnassa huonekasvien tuholaisia vastaan taistelevat niiden luontaiset viholliset – selvitimme, miten torjunta käytännössä sujuu
Mistä tietää, mitä torjuntaeliöitä tarvitaan, voiko torjunnassa mokata ja voivatko hankitut ötökät jäädä asuntoon? Kysyimme 16 käytännönläheistä kysymystä viherkasvien tuholaisten biologisesta torjunnasta. Vastaajana jutussa on puutarhatalouden hortonomi Katrianna Leino Biotukselta, joka kasvattaa ja myy torjuntaeliöitä Suomessa.
Mistä syistä kannattaisi valita biologinen torjunta kemiallisten torjunta-aineiden sijaan?
Biologisessa torjunnassa käytetään luonnosta löytyviä eliöitä. Se on turvallista ihmisille ja lemmikeille. Kasvien käsittelyn tai syömisen – jos kasvit ovat syötäviä – suhteen ei ole varoaikoja, kuten joidenkin kasvinsuojeluaineiden kohdalla. Hyötyeliöitä kohtaan ei muodostu vastustuskykyä, kun taas kasvinsuojeluaineiden toistuvassa käytössä vaikkapa ripsiäinen voi tulla niille resistentiksi. Eliöt myös pääsevät pienimpiinkin kasvin koloihin, joihin voi olla vaikea levittää torjunta-ainetta.
Voiko kaikkia huonekasvien tuholaisia torjua biologisesti?
Kaikille viherkasvien yleisimmille kasvintuhoojille löytyy luontainen peto, jota voidaan tuottaa ja myydä. Jos tuontikasvien mukana tulee hyönteisiä, joita Suomen luonnosta ei löydy, niille ei välttämättä löydy myöskään petoa. Torjuntaeliöt pitää rekisteröidä ja hyväksyä Eviralla. Meillä ei siis ole kaikkia samoja torjuntaeliöitä myynnissä kuin vaikka Amerikassa.
Vaikuttaako tila, jossa kasvit ovat, torjunnan onnistumiseen?
Ympäristö vaikuttaa torjunnan onnistumiseen, mutta lähtökohtaisesti kannattaa aina kokeilla. Lentävien torjuntaeliöiden kohdalla haasteita voi olla avarassa tilassa. Esimerkiksi amerikanleppäpirkot eivät välttämättä pysy kasvilla, vaan saattavat lentää kattoon. Avuksi voi ottaa harsohupun tai rei’itetyn muovipussin. Kasvin voi siirtää myös pienempään suljettuun tilaan. Avaruus ei haittaa eliöiden kohdalla, jotka eivät lennä. Sellaisia ovat erimerkiksi petopunkit. Tarhurin apu -sivustoltamme löytyy tarkemmin tietoa siitä, mikä voi eri eliöiden kohdalla vaikuttaa torjunnan onnistumiseen.
Mistä tietää, että tilaa oikeita torjuntaeliöitä?
Tuholainen pitää aina ensin tunnistaa, koska jokaiselle tuholaiselle löytyvät omat torjuntaeliönsä. Ei ole yhtä yleispetoa, joka söisi kaiken. Tunnistuksessa hyvänä apuna ovat liima-ansat, jos tuholaiset ovat lentäviä. Lehtiä ja erityisesti niiden alapintoja kannattaa myös tarkastella luupin tai suurennuslasin avulla. Myös kasvin oireet voivat auttaa tuholaisen tunnistamisessa: millaista vioitusta kasvilla on, näkyykö seittiä tai mesikastetta? Meidän neuvontaamme neuvonta@tarhurinapu.fi voi lähettää kuvia ja kysyä apua tunnistamiseen.
Millainen määrä niitä tarvitaan?
Levitysmäärät ovat kotikasvatuksessa suuntaa antavia, koska olosuhteet vaihtelevat, toisin kuin ammattikasvihuoneissa. Myös se vaikuttaa, onko tuholaisia kasveissa paljon vai ovatko ne yksittäisiä. Esimerkiksi petopunkkeja käytettäessä jokaiselle isommalle kasville kannattaa varata oma pussi. Pienemmillä kasveilla yksi pussi riittää 2–10 kasville, kunhan kasvit ovat lehtikosketuksessa toisiinsa. Silloin punkit pääsevät siirtymään kaikille kasveille. Pussit myydään 10 pussin erissä. Se on meillä pienin pakkauskoko ja usein riittävä kotiolosuhteissa. Joskus eliöitä levitetään kerran, joskus pitää tehdä uusintalevitys.
Mikä on eliöiden hintahaitari?
Halvimmat tuotteemme maksavat kymmenen euroa ja kalleimmat yli satakin euroa. Edullisempia ovat eliöt, joita tuotamme itse Forssassa, osa eliöistä tulee muualta Euroopasta, esimerkiksi petoripsiäiset. Päälle tulevat toimituskulut, jotka vaihtelevat kymmenestä eurosta ylöspäin.
Voiko eliöitä tilata pakkasella tai paahteella?
Kyllä voi, sillä pakkaamme torjuntaeliöt aina vallitsevien sääolosuhteiden mukaan. Talvella lisäämme styrox-laatikkoon enemmän eristystä ja kesällä kylmäkallea. Vuodenajasta ja säästä riippumatta on tärkeää, että asiakas noutaa paketin postista samana päivänä, kun se saapuu, ja levittää eliöt kasveille mahdollisimman pian.
Kannattaako kodin kasvit kerätä yhteen huoneeseen ennen kuin päästää eliöt hommiin?
Kannattaa miettiä tapauskohtaisesti. Jos vaikka isossa omakotitalossa on ripsiäisiä yläkerran kasveissa mutta ei alakerrassa, kasveja ei välttämättä kannata yhdistää, etteivät ripsiäiset leviä. Yhden huoneen kasvit voi olla järkevää sijoittaa lähekkäin.
Miten torjuntaeliöt levitetään kasveille?
Levitystapa riippuu eliöstä, ohjeet ovat pakkauksessa. Pääsääntöisesti eliöt levitetään sinne, missä tuholaiset ovat. Esimerkiksi harsosääskipetopunkit levitetään kasvualustaan, koska siellä harsosääsken toukat ovat. Ripsiäis- ja kalifornianpetopunkit taas voi ripustaa pussissa kasvustoon, koska ripsiäiset ovat siellä. Punkkeja voi myös levittää suoraan lehdille paketissa tulevan kantoaineen, esimerkiksi sahanpurun, joukossa. Muun muassa harsosääskiä torjuvat sukkulamadot lisätään kasteluveteen.
Täytyykö huone pitää suljettuna, etteivät eliöt karkaa?
Se voi olla järkevää silloin, kun käyttää lentäviä torjuntaeliöitä, vaikkapa ripsiäisiä torjuvia ripsiäisrikkaluteita tai kirvoja torjuvia kaksipistepirkkoja. Jotkut vievät kasvit kylpyammeeseen muutamaksi päiväksi. Ei kuitenkaan kannata siirtää kasveja sellaiseen huoneeseen, missä ei ole lainkaan valoa. Monet eliöt tarvitsevat päivänvaloa toimiakseen.
Mistä tietää, että torjunta on onnistunut?
Biologisen torjunnan teho alkaa näkyä vasta noin kahden viikon kuluttua levityksestä. Sitä ennen tuholaisten määrä saattaa jopa lisääntyä. Kasvustoa kannattaa seurata ja kahden viikon jälkeen tehdä huolellinen tarkistus: näkyykö tuholaisia ja onko kasviin tullut tervettä uutta kasvua?
Kastellaanko kasveja normaalisti silloin, kun torjunta on käynnissä?
Periaatteessa voi kastella ihan normaalisti, mutta jos käyttää kasvualustan pinnalle levitettäviä eliöitä, esimerkiksi harsosääskipetopunkkeja, kannattaa kastella ennen levitystä ja pitää sitten muutama päivä väliä, ettei hukuta petopunkkeja. Suosittelemme kasvuston kevyttä sumuttelua vedellä. Se lisää ilmankosteutta kasvin läheisyydessä ja parantaa eliöiden viihtyvyyttä.
Voiko torjunnassa jotenkin mokata?
Torjunnassa voi epäonnistua. Jos tuholainen on tunnistettu väärin, kasveille levitetään väärät torjuntaeliöt eikä torjunta tehoa. Samoin, jos tuholainen havaitaan liian myöhään, kasvi voi olla jo liian huonovointinen eivätkä torjuntaeliöt enää pääse tuholaiskannan päälle. Yksi tärkeä asia on torjunta-ainejäämät kasvustossa: jos on käyttänyt torjunta-ainetta, niin niille kaikille on varoajat. Pääsääntöisesti Suomessa myytävissä valmisteissa varoaika on noin viikko, ja sinä aikana hyötyeliöitä ei pidä levittää. Varoaika voi olla jopa 4-8 viikkoa valmisteen vaikuttavasta aineesta riippuen. Muutenkin kodissa käytettävät vahvat kemikaalit, vaikkapa hiuslakka, voivat vaikuttaa eliöihin.
Voivatko eliöt jotenkin jäädä asuntoon torjunnan päätyttyä?
Ne eivät muodosta pysyvää kantaa vaan kuolevat, kun niiltä loppuu ravinto eli tuholaiset.
Jos huonekasveja hankkii usein lisää, kannattaako biologista torjuntaa tehdä ennaltaehkäisevästi vaikka kerran vuodessa?
Suosittelemme uusien kasvien osalta aina eristystä niin, että uusi kasvi on karanteenissa eri huoneessa erossa muista kasveista useita viikkoja. Jos tuholaisia ilmenee, ne voi hoitaa silloin vain uuden kasvin osalta. Ennakkotorjunta voi olla järkevää, jos kasveja on todella paljon ja säännöllisesti ostaa uusia, mutta lähtökohtaisesti kasvien tarkkailulla pärjää pitkälle. Parasta on liittää tarkkailu hoitorutiineihin: samalla kun kastelee, kurkkaa lehtien alapinnoille luupilla.
Oletko törmännyt ennakkoluuloihin biologisesta torjunnasta?
Ehkä monille sana punkki on hankala, kun se yhdistetään samaan punkkiin, joka iskee ihmisiin. Silloin selitämme, että kyse on aivan eri punkista, että ne ovat mikroskooppisen pieniä ja niitä on kaikkialla luonnossa. On myös vannoutuneita myrkkyjen käyttäjiä, jotka epäilevät biologisen torjunnan tehoa, mutta he ovat vähenemään päin. Suuri osa, joka on asiaan jollain tavalla perehtynyt, käyttää mieluummin biologisia keinoja.
