Parhailla paikoilla maailmassa auringolla tuotettu sähkö on jo kaikkein edullisinta uutta sähköntuotantoa, siis edullisempaa kuin vaikka ydinvoima. Siksi aurinkoenergiaan on ladattu suuria toiveita. Sama myönteinen trendi vallitsee myös Suomessa. Aurinkoenergiasta ovat kiinnostuneet niin pientuottajat, yritykset kuin julkinen sektori.

Aurinkoenergiaa siivittää se, että puhdas ja uusiutuva energia vähentää fossiilisten polttoaineiden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä. Tavallinen kuluttaja voi leikata aurinkosähköllä suoraan ostoenergian määrää. Tuntinetotus* ja esimerkiksi kiinteistöveron sitominen talon energiatehokkuuteen tekisivät aurinkosähkön vieläkin houkuttelevammaksi pientaloasukkaalle.

Aurinkosähkö yleistyy suomalaisissa pientaloissa myös siksi, että itse tuotettu puhdas ja uusiutuva energia lisää pientaloilta vaadittavaa energiatehokkuutta siinä missä erilaiset lämpöpumput, paksut eristeet, vähän energiaa kuluttavat ledit ja muut kodin laitteet.

Aiempaa älykkäämmät talot, ohjausjärjestelmät ja sähköverkot, talokohtaiset sähköä varastoivat akut ja sähköautot tekevät aurinkoenergian entistä houkuttelevammaksi. Näiden takia pientaloihin asennettavien aurinkosähköjärjestelmien koko todennäköisesti kasvaa nykyisestä.

Paneeleiden hinnat ovat romahtaneet viime vuosina. Jatkossa paneelien ja muiden osien halpeneminen on paljon maltillisempaa. Lopullinen hinta riippuu aina järjestelmän koosta, katemateriaalista, kattokulmasta ja muista komponenteista. Vuonna 2016 pientaloon sopiva verkkoon kytketty alle 10 kW:n järjestelmä maksoi 1300–2000 euroa kilowatilta avaimet käteen -asennuksena. Kilpailuta ja varmista, että sisältö on sama.

Pientaloasukas arvioi energiainvestointeja usein takaisinmaksuajan perusteella. 20 vuotta voi tuntua ikuisuudelta. Asiaa voi ajatella myös tuotantokustannuksina. Oletko valmis maksamaan aurinkosähköstä vaikka 7 snt/kWh järjestelmän elinkaaren eli 30 vuoden ajan? Se on halpaa sähköä.

Suomen etu on viileä sää, sillä lämpötilan nousu laskee paneelin tehoa noin 0,5 % asteelta. 1 kW:n aurinkosähköjärjestelmä tuottaa Etelä-Suomessa parhaimmillaan 900 kWh vuodessa. Pohjoisessa tuottoa kertyy 15–20 % vähemmän. Noin kolmannes talon vuotuisista sähköistä voidaan tuottaa auringolla. Käytännössä järjestelmä tuottaa helmikuun puolivälistä lokakuun puoliväliin.

Myynnissä on karkeasti kolmenlaisia paneeleja, vaikka tarjolla on myös kattotiiliin integroitavia tai läpinäkyviä versioita. Tulevaisuudessa paneelit voivat olla osa talon tai sähköauton muotoilua.

Monikidepiistä valmistetut paneelit ovat yleisimpiä: ne ovat edullisia ja koeteltua tekniikkaa. Hyötysuhde on yleensä 15–18 % .

Yksikidepiistä tehtyjä paneeleita myydään toiseksi eniten. Ne ovat kalliimpia, mutta niissä on parempi hyötysuhde, noin 16–24 %.

Ohutkalvopaneelit ovat taipuisia, joten ne voi kiinnittää huomaamattomasti suoraan vesikattoon ilman erillisiä telineitä. Paneelien hyötysuhde on tavallisesti hieman yli 10 %, mutta joillain valmistajilla se on lähempänä 15 prosenttia.

Aurinkoenergian ja muiden taloteknisten ratkaisujen avulla hirsitalo voi olla nollaenergiatasoinen ilman paksuja passiivirakenteita. Antti Kososen ja Anna Keskisaaren Imatralle rakennuttama uusi hirsitalo tuottaa energiaa jopa yli oman tarpeen. Talon E-luku on 51 ja ilmatiiveysluku 0,6, eli rakennus on parasta A-luokkaa.

Talo on sijoitettu etelärinteeseen auringon kannalta optimaalisesti. Aurinkopaneelit ovat kolmeen suuntaan (etelä 10,4 kWp, itä 5,355 kWp, länsi 5,355 kWp), vuosituotanto noin 17 MWh.

Lämmitys hoituu maalämpöpumpulla. Lisäksi talossa on vesikiertoinen takka, leivinuuni, puuhella sekä puu- ja sähkökiukaat.

Hirsiseinät ovat 275 mm, kellarikerroksessa on 400 mm:n eristeharkko, alapohjassa 200 mm:n XPS ja yläpohjassa 500 mm:n puukuitueriste.

Valmistajat antavat tuotantotakuun, joka takaa paneeleille vähintään 90 %:n tehon 10 vuoden päästä ja 80 %:n tehon 25 vuoden päästä. Siten 250 watin paneeli on 25 vuoden päästä ainakin 200 watin paneeli.

Paras suunta on kaakon ja lounaan välillä. Kun asennuskulma on vähintään 10 astetta, sade pitää paneelit puhtaina. Pinnan päälle lentänyt siitepöly voi heikentää tehoa jopa 20 prosenttia. Kevätaurinko sulattaa tehokkaasti lumen paneelin päältä. Varjot pudottavat tuotantoa, heijastumat taas lisäävät sitä.

Kaarinassa valmistuu kesällä pientalo, joka hyödyntää aurinkoenergiaa läpi vuoden lämmitys- ja käyttöveden tuotossa. Isojen ja edullisten keräimien tuottama lämpö varastoidaan savimaahan taloa tukevien paalujen avulla.

Energiaa hyödynnetään maalämpöpumpun kautta. Talon alla on 15 energiapaalua. Lämpöä varastoiva noin 600 kuution savipatja painaa yli 1 000 tonnia. Parin vuoden jälkeen savipatja voi saavuttaa noin 35 asteen lämmön ennen talven tuloa.

Sami Roihan rakennuttama koti saa Suomessa ensimmäisenä pientalotalona Joutsenmerkin. Talossa on myös sähköä tuottavia aurinkopaneeleita. Arvion mukaan ostoenergiaa kertyy vuodessa vain 4 000 kWh.

Asiantuntija: tutkijaopettaja Antti Kosonen, Lappeenranta University of Technology