Kotivinkki

Asuuko teillä nirso lapsi? Lue nämä vinkit.

Asuuko teillä nirso lapsi? Lue nämä vinkit.

Ruokapöytä voi olla pikkulapsiperheen vakituinen taistelutanner. Unohda lauseet ”Syö lautanen tyhjäksi” ja ”Pöydästä ei nousta ennen kuin kaikki on syöty". Suurennuslasi ja väripäivät voivat olla tie tyhjään lautaseen.
Teksti Anni Peltola
Mainos

1. Aloita helpoista

Syödäänkö teilläkin heviosastolta vain kurkkua ja tomaattia? Kasvikset ovat nirsoilun aihe numero ykkönen. Kokeilkaa myös kukkakaalia, bataattia, maissia, herneitä ja palsternakkaa. Niiden mieto, makeakin maku voi yllättää naperon.

2. Älä panikoi

On hyvä, että lapsi tottuu syömään monipuolisesti, mutta liikaa stressiä ei kannata ottaa.
– Yhdenkin tuoreannoksen lisääminen on jo terveyshyöty. Eikä lapsen ole koskaan liian myöhäistä aloittaa maistelua, sanoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen.

3. Hyödynnä lapsen uteliaisuus

Moni ei yksinkertaisesti tiedä, mitä lautaselle on pantu. Anna käteen suurennuslasi ja pyydä lasta tutkailemaan ruoka-aineita. Miltä ne näyttävät tai tuntuvat? Minkä väristä ruoka on? Varsinkin happamiin ja karvaisiin makuihin kannattaa tutustua ensin värien kautta. Tänään pidetään punaisten juttujen päivä!

4. Anna lapsen leikkiä ruoalla

Kalaa voi kokata ensin nallelle, ja muovailuvahasta on kiva tehdä vaikkapa banaaneja. Paprikasta saa leivälle kasvot ja kurkusta silmät.

5. Yhdistä tuttuun

Tarjoa uutta ruoka-ainetta mieleisen kanssa. Siispä makaronilaatikon kylkeen vieraampia vihanneksia! Voisiko ketsupinkin tehdä joskus itse, oikeista tomaateista?

6. Aloita ruokailu kasviksilla

Ennen ruokaa ne eivät täytä liikaa mutta kelpaavat isossa nälässä. Kasvikset maistuvat usein paremmilta reiluina paloina, jotka saa itse ottaa kulhosta.

7. Tarjoa sinnikkäästi

Lapsi syö parhaiten ruokia, joita on usein tarjolla. Uuteen makuun tottuminen voi vaatia viisitoistakin maistatuskertaa. Yleensä tulee se päivä, kun lapsi haluaakin maistaa.

8. Älä tuputa

Aikuinen päättää, mitä syödään, lapsi päättää, kuinka paljon hän syö. Se, että lapsi syö jonkin aikaa niukasti, on pienempi paha kuin jatkuva nahistelu. Pakottaminen tutkitusti vähentää intoa maistamiseen ja tekee ruoasta jopa epämiellyttävää.

9. Mieti tilannetta

Kun pohtii ihanaa ruokamuistoa omasta lapsuudesta, huomaa, että siihen liittyy yleensä sosiaalinen tilanne. Ruoka on meille muutakin kuin vatsan täytettä. Kun ruokailu on kiva, iloinen hetki, syöminenkin sujuu paremmin.

10. Vältä näitä lauseita

”Syö lautanen tyhjäksi”, ”Pöydästä ei nousta ennen kuin kaikki on syöty” tai ”Jälkkäriä saa vasta, kun ruoka on syöty”. Suosi sen sijaan lauseita: ”Hienoa, kun maistoit kaikkea” tai ”Ei haittaa, vaikka et halua maistaa, voit tutkia kurkkua muuten”.

11. Muista, että nirsoilu voi liittyä ikään

Moni karsastaa kaikkea uutta 2–3-vuotiaana. Taipumus on biologiassamme, sillä ennakkoluuloisuus uusia ruokia kohtaan on estänyt ihmistä syömästä myrkyllisiä kasveja ja pilaantunutta ruokaa.

12. Huomioi yksilöllisyys

Temperamentti vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme uusiin asioihin, mutta on myös fakta, ettei tomaatti maistu samalta kaikkien suussa.
– Käytän usein sanontaa: Maku on meissä. Jokainen meistä aistii ruoan eri tavalla, sillä arvioimme ruokaa kaikilla viidellä aistillamme, Lyytikäinen sanoo.
Oletko itse viljattomalla dieetillä tai jättänyt maitotuotteet pois? Aikuinen ei halua syödä kaikkea, eikä sitä voi vaatia lapseltakaan, mutta monista jutuista voi oppia tykkäämään. Tärkeintä on oppia riittävän monipuoliseksi syöjäksi, jotta pärjää päiväkodissa, koulussa ja juhlissa.

Lähteenä myös Maa- ja kotitalousnaisten Kasvisaarteen arvoitus -hankkeen materiaalit.

Julkaistu: 8.4.2016
Katso myös nämä