Meidän Talo

Asuntomessut Valkeakosken Lintulassa

Mainos
Valkeakosken kylämäiseen Lintulaan on noussut vuosituhannen monipuolisin asuntomessualue.
Teksti Anne Alter
Kuvat Petri Kivinen / PIX
kuva


Kesä ei jätä kylmäksi. Ei ainakaan Valkeakosken kylämäisessä Lintulassa, jonne on noussut vuosituhannen monipuolisin asuntomessualue.

Jos olet viime vuosina tympääntynyt asuntomessujen liian runsaaseen superyksilöllisten suurien talojen tarjontaan tai alueen kaavoitukseen, tämänvuotiset messut tuskin synnyttävät samanlaisia tuntemuksia.

Valkeakosken Lintulaan luotu asemakaava on maassamme melko harvinainen, sillä kaavalla ei ole haluttu tiukasti kahlita rakentajien käsiä. Jokainen on saanut toteuttaa haaveitaan talomallin valinnassa ja myös sen sijoittelussa tontille. Luonnonläheiseen maisemaan ja kylämäisiin kortteleihin onkin noussut kattava kokonaisuus monenlaista arkkitehtuuria henkiviä pientaloja, joista valtaosa on rakentunut väljähköille tonteille ja lisäksi kohtuullisilla rahallisilla panoksilla.

Alueella voi tutustua niin perinteisiin kuin moderneihinkin talomalleihin. Puurakenteisia omakotitaloja on näytteillä 26. Ne on toteutettu esimerkiksi precut -järjestelmällä, pien-, suur- tai tilaelementteinä. Lisäksi Lintulassa on harkoista, tiilistä ja betonielementeistä rakennettuja taloja.

Valtaosa taloista on yksitasoisia, huoneistoalaltaan alle 150-neliömetrisiä ja lapsiperheille suunniteltuja pientaloja. Toki messuilla on myös muutama suurehko ja persoonallinen omakotitalo, kuten esimerkiksi ratamoottoripyöräilijä Mika Kallion lähes 400-neliöinen kartanomainen kivitalo.

Passiivi- ja matalaenergiataloja

Tänä kesänä asuntomessujen vahvimpia pääteemoja on energiatehokas rakentaminen. Taloissa on panostettu entistä enemmän hyvään eristykseen, ilmatiiveyteen ja ilmanvaihdon lämmön talteenottoon. Messuilla esitelläänkin runsaasti matalaenergiataloja ja myös kolme passiivienergiataloa, joissa lämmitysenergian tarve on vain 20–25 prosenttia tavanomaisen talon energiankulutuksesta.

Kymmenkunta taloa ottaa lämpönsä maasta, ja lähes 20 lämpenee kokonaan tai osittain ilma-, poistoilma- tai ilma-vesilämpöpumpun antamalla energialla. Lisälämmönantajiksi on muurattu varaavia tulisijoja ja asennettu aurinkopaneeleita.

Julkaistu: 8.6.2009
Katso myös nämä