Kolmesta kylästä on rakentunut luonteva kokonaisuus, jonka voi kuvitella olevan tulevaisuudessa tavallista viihtyisämpi omakotialue.

Yhdyskuntasuunnittelun ammattilaisen silmin Valkeakosken asuntomessualue on sovitettu onnistuneesti maastoon. 

– Alueella toteutuu kehyskunta-ajattelu, maaseudun ja kaupungin yhdistäminen hyvällä tavalla. Kaavaratkaisu on luonteva ja rauhallinen, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Staffan Lodenius kesäkuisella etukäteiskäynnillään Lintulassa.

"Yläkylä" muistuttaa Lodeniuksen mielestä ryhmäkylää, alhaalla oleva alue enemmän raittikylää. Keskuspuiston takana on vielä reunuskylä.

Lintulassa on suurehkot tontit, mutta niiden väljyys ei professorin mielestä toteudu. Kun talot on sijoitettu vapaasti, osa niistä on varsin lähellä toisiaan. Kaupunkikuvan ei tarvitse olla yhtenäinen, ja varsinkin asuntomessualueille on ominaista kirjavuus: erilaiset ja eri materiaaleista rakennetut talot ovat sallittuja. Se voi olla elävöittävä ja vireyttävä ratkaisu. Tämänvuotisilla messuilla kädet ovat olleet entistä vapaammat, jopa liian vapaat. Staffan Lodenius näkeekin Lintulassa turhan paljon vaihtelua talojen ulkomuodossa.

– Vierekkäin on monenlaisia taloja. Esimerkiksi terävien päätyjen kokoelma ja sen naapuri, pehmeitä muotoja korostava talo, ovat niin vastakohtaisia, ettei se tunnu hyvältä. Kolmantena joukossa on vielä perinteinen, mutta moderni puutalo. Yksittäisinä ne saattavat olla onnistuneita, mutta eivät istu keskenään.

Moninaisuus on silti hänestä kannatettavaa. Aikaisempiin messualueisiin verrattuna Lintula on Lodeniuksen mukaan selvästi väljempi ja pientalovaltaisempi. Perusilme on arkinen ja tyyppitalovoittoinen. Muutamat poikkeamat, kartanomaiset talot, eivät leimaa aluetta eliitin asuinsijaksi, jollaiset ovat saaneet viime vuosina kritiikin kuraa niskaansa. Ylilyöntejä tai hämmästyksellä lyöviä taloja Lintulasta ei voi nimetä.