3 asiaa, jotka yhdistävät suomalaisten unelmakotia – tuore tutkimus kertoo

Suomalaisten ikiaikainen rakkaus luontoon, rauhan kaipuu ja oman tilan arvostus näkyvät vahvasti myös uunituoreessa Asumisen ihanteet -tutkimuksessa. Kotiunelmiamme kuvaa osuvasti sanonta ”oma tupa, oma lupa”, sillä Suomen Asuntomessujen teettämän tutkimuksen mukaan selvä enemmistö haluaisi edelleen asua pien- tai omakotitalossa.

Myös kaupunkimaisessa asumisessa toivotaan omaa tilaa ja luonnon läheisyyttä: ikkunoista saa mieluusti näkyä vihreää ja on kiva, jos kodin lähellä on hyvät ulkoilumahdollisuudet luonnossa. Tutkimuksen mukaan luonnon merkitys on suurempi naisille kuin miehille ja se kasvaa iän myötä.

Asumisen ihanteet -tutkimukseen haastateltiin tuhatta suomalaista joulukuussa 2024 sekä yhdeksää perhettä, jotka rakentavat taloa kesän 2025 asuntomessualueelle Ouluun.

Poimimme Kotona-sivuston kotijutuista kolme esimerkkiä kodeista, joissa suomalaisten asumishaaveet näkyvät:

Luonnonläheisyys painoi vaakakupissa paljon, kun Lotta ja Arto hankkivat uusperheelleen 1960-luvulla rakennetun omakotitalon Espoosta. Pari kertoi kodistaan tässä jutussamme. Lotta pitää puutarhanhoidosta ja on panostanut sisätilojen lisäksi pihaan.

– Erityistä kodissamme on olohuoneen lattiasta kattoon ulottuva ikkuna, jonka näkymä lumosi meidät asuntoesittelyssä. Teimme mielessämme ostopäätöksen tuon näkymän perusteella, Lotta kertoo.

Näkymä olohuoneen suuresta ikkunasta teki vaikutuksen Lottaan ja Artoon asuntonäytöllä.

Suomalaisten lämmin suhde luontoon ulottuu tutkimuksen mukaan myös sisustukseen. Asumisihanteiden kärkeen kuuluu yhä vahvemmin luonnonmateriaalien käyttö.

Kotiunelmissa nousevia arvoja ovat lisäksi ekologisuus ja energiatehokkuus. Luonnonläheisyydestä ja ekologisesta asumisesta unelmoivat myös Laura ja Mika, jotka rakennuttivat perheelleen ekotalon Inkooseen. Pariskunnan talo seisoo kalliorinteessä keskellä maalaisidylliä, ja sen ikkunoista avautuu rauhaisa maisema yli peltojen.

– Halusimme mahdollisimman ekologisen talon. Rakentaminen kuluttaa aina luonnonvaroja, mutta pyrimme omassa taloprojektissamme minimoimaan rasituksen luonnolle, Laura kertoo perheen kodista kertovassa jutussa.

Talon puuraamirungoilla vahvistetut olkielementit savirapattiin sisäpuolelta ja lattiassa on luonnonbetonia, jossa siinäkin on savea.

– Jos tämän talon jättäisi tähän rapistumaan, lopulta tontilla ei olisi talosta paljoa jäljellä. Ehkä betoniperustus, peltikatto ja ikkunat. Minusta se on hieno ajatus, Laura sanoo.

Lauran ja Mikan kodin lattiassa, seinissä ja katossa on savea. Luonnonbetonilattiassa ei ole sementtiä vaan savea ja kiveä, joten hiilijalanjälki on betonilattiaan verrattuna pieni.

Ekologisen puutalon luonnon lähelle halusivat myös Hanna ja Sami, CLT-talo nousi Espooseen lähelle Laajalahden luonnonsuojelualuetta. Hanna ja Sami kertoivat kodistaan tässä jutussamme. Puu on vahvasti esillä kodin tiloissa, sillä asukkaiden mielestä se on materiaalina lämmin, kodikas, rauhoittava ja hyväntuoksuinen.

Olohuoneen pienestä ikkunasta avautuu taulumainen näkymä, joka muuttuu vuodenaikojen mukana. Kesällä parvekkeelle johtavat ovet saavat olla auki, jolloin sisä- ja ulkotilan raja hämärtyy.

– Lehtikuusipaneloitu talo harmaantuu vuosien saatossa, ja oikeastaan silloin talo on vasta valmis, Hanna sanoo.

Isot ikkunat ja erityisesti kattoikkunat tuovat paljon valoa Hannan ja Samin CLT-talossa.