Astu sisään Lauttasaaren kartanoon! 10 miljoonalla kunnostettu upea rakennus on sisustettu huikeilla designkalusteilla

Uudistetun Lauttasaaren kartanon avointen ovien päivänä tutustumiskierroksella kävi ihmisiä, jotka olivat osa rakennuksen elävää historiaa. Muuan mies kertoi leikkineensä lapsena suuren eteisaulan sinivalkoisen kaakeliuunin edessä. Se onkin kartanon ainoa aikojen saatossa muutoksilta säilynyt uuni.

Kartanon tarina on rikas ja monipolvinen: mies oli ollut potilaana kartanossa silloin, kun se toimi plastiikkasairaalana. Sairaala-ajoista muistuttaa yhä leikkaussalinvihreä maali alakertaan jätetyssä väriportaikossa, josta näkyvät konservaattorien seinistä löytämät maalikerrokset. Istumme alakerrassa tilassa, jossa aiemmin on sijainnut ruokasali ja sittemmin potilashuone.

Kartanon rakennusten historia ulottuu kuitenkin paljon kauemmas, jo 1700-luvulle, jolloin tiluksille rakennettiin Punainen huvila. Hirsitalo on Lauttasaaren vanhin pystyssä oleva rakennus. Empiretyylinen kartano kohosi kaiken keskipisteeksi vuonna 1837. Kartanoelämästä muistuttaa lehmuskuja, jota pitkin kartanon väki käyskenteli tenniskentälle ja puutarhaan. Nyt noilla paikoilla on asuintaloja ja parkkiruutuja.

Viimeiset vuotensa ennen päätymistään Koneen säätiölle vuonna 2015 kartano oli tyhjillään ja sitä ennen muistisairaiden vanhusten kotina. Kerrostumia rakennuksissa siis riittää.

Kun arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli sai tehtäväkseen kunnostaa ja restauroida kartanon tilat, Koneen säätiön toiveena oli, että lopputulos olisi julkisen kodin oloinen, sillä tiloissa tavataan ihmisiä, ja että siinä olisi sekä eleganttiutta että särmää. Lopputulos on kaikkea tätä.

– Arkkitehdin työnä oli lähteä tekemään tyylien ja fragmenttien kokoelmasta toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus, kertoo kartanon restaurointia johtanut arkkitehti Minna Lukander.

– Vaikeuksia ei juuri ollut, vaan työ on ollut mitä ihanin!

Koneen säätiön väki on totutellut tiloihinsa kartanossa vasta hetken, mutta ajatus toiminnasta alkaa olla kirkas. Taiteen ja tieteen tekijöitä tukeva riippumaton säätiö työskentelee tiloissa itse ja tarjoaa alakerran muunneltavia tiloja apurahatutkijoidensa käyttöön esimerkiksi tilaisuuksia varten. Verkottamistyö tuo tutkijoita ja taiteilijoita yhteen.

Taide on esillä näyttävästi. Säätiöllä oli projektissa kolmen prosentin periaate: sen verran kymmenen miljoonan euron rakennusbudjetista käytettiin taide­hankintoihin. Kartanon puutarhassa on osittain valmiina Lahopuutarha-niminen taideteos, jonka on suunnitellut taiteilijapariskunta Janne Nabb ja Maria Teeri. Puutarha ja sen perällä sijaitseva piharakennus ovat säätiön johtajan Anna Talasniemen lempipaikkoja.

– Menen usein puhumaan puheluita muotopuutarhaan ja katselen samalla, kuinka linnut peseytyvät suihkulähteessä, Talasniemi kertoo.

Kartanon eri kerroksissa liikutaan monissa aikakausissa. Alakerta on palautettu 1920-luvulla tehdyn remontin tummiin väreihin ja tammipintoihin.

Valoisan keskikerroksen päätilasarja sen sijaan on 1800-lukulainen empireväreineen ja laseerattuine lautalattioineen. Tilojen väritys ja koristemaalaukset perustuvat konservaattori Tiina Sonnisen väri- ja pintatutkimuksien löytöihin.

Ylimpään kerrokseen siirryttäessä tunnelma muuttuu jälleen: työtiloiksi muutettu asumaton vintti on moderni valkoisine seinineen, suopakuurattuine kuusilautalattioineen ja lasipintoineen.

Samalla tontilla kartanon kanssa seisoo 1700-luvulta peräisin oleva Punainen huvila, jossa toimii nyt muun muassa tiede- ja taidekahvila Puhuri. Sen yläkertaan rakennettiin residenssi ulkomaisille tutkija- tai taiteilijavieraille.

– Molemmat rakennukset olivat huonommassa kunnossa kuin oletimme. Vaikka Punainen huvila oli remontoitu edellisen kerran 1980-luvulla, jouduimme silti purkamaan paljon pintarakenteita, jotta kantavia rakenteita päästiin korjaamaan, Minna Lukander kertoo.

Kartanon päärakennuksesta purettiin entinen sairaalahissi sekä potilashuoneiden väliseinät ja sisäkatot, joiden alta paljastuivat alkuperäiset kattolistoitukset. Alakerrassa jouduttiin jopa louhimaan kalliota. Alkuperäinen tilajako palautettiin pääpiirteissään ja koneellinen ilmanvaihto palautettiin painovoimaiseksi.

Keskikerrokseen toteutettiin myös niin sanottu Faradayn häkki Koneen säätiön hallituksen puheenjohtajan, Herlinin suvun jäsenen Hanna Nurmisen sähköherkkyyden vuoksi. Hallituksen käyttämät tilat on vuorattu erityisellä metallimateriaalilla, joka estää sähkömagneettisen säteilyn pääsyn tiloihin.

Sisustuksellisesti kartanosta ei haluttu museota. Kalusteet ovat muutamia vanhoja esineitä lukuun ottamatta lähinnä modernia skandinaavista designia, jolle taide antaa potkua. 1950-luvun tanskalaisen muotoilijan Finn Juhlin elegantit huonekalut istuvat huoneisiin luontevasti.

Kun lauttasaarelaiset ovat päässeet tutustumaan uudistuneeseen naapuriinsa tutustumispäivinä, he ovat olleet myönteisesti yllättyneitä.

– Ehkä yleisin kommentti on ollut, että no ei täällä todellakaan mitään antiikkia ole, hykertelee tutustumiskäyntejä luotsannut Minna Lukander tyytyväisenä.