Avotakka

Astu sisään Lauttasaaren kartanoon! 10 miljoonalla kunnostettu upea rakennus on sisustettu huikeilla designkalusteilla



Astu sisään Lauttasaaren kartanoon! 10 miljoonalla kunnostettu upea rakennus on sisustettu huikeilla designkalusteilla

Koneen säätiö restauroi rapistuneen Lauttasaaren kartanon uuteen loistoon, joka on elegantti sekoitus historiaa, nykypäivää ja särmikästä taidetta. Jättiurakka kesti kolme vuotta.
Teksti Anu Karttunen
Kuvat Satu Nyström
Lauttasaaren kartano on keskellä saarta, aivan metron tuntumassa. Rakennuksessa sijaitsevat säätiön työntekijöiden työtilat. Helsingin keskustasta on Lauttasaareen noin viisi kilometriä.

Uudistetun Lauttasaaren kartanon avointen ovien päivänä tutustumiskierroksella kävi ihmisiä, jotka olivat osa rakennuksen elävää historiaa. Muuan mies kertoi leikkineensä lapsena suuren eteisaulan sinivalkoisen kaakeliuunin edessä. Se onkin kartanon ainoa aikojen saatossa muutoksilta säilynyt uuni.

Kartanon tarina on rikas ja monipolvinen: mies oli ollut potilaana kartanossa silloin, kun se toimi plastiikkasairaalana. Sairaala-ajoista muistuttaa yhä leikkaussalinvihreä maali alakertaan jätetyssä väriportaikossa, josta näkyvät konservaattorien seinistä löytämät maalikerrokset. Istumme alakerrassa tilassa, jossa aiemmin on sijainnut ruokasali ja sittemmin potilashuone.

Kartanon rakennusten historia ulottuu kuitenkin paljon kauemmas, jo 1700-luvulle, jolloin tiluksille rakennettiin Punainen huvila. Hirsitalo on Lauttasaaren vanhin pystyssä oleva rakennus. Empiretyylinen kartano kohosi kaiken keskipisteeksi vuonna 1837. Kartanoelämästä muistuttaa lehmuskuja, jota pitkin kartanon väki käyskenteli tenniskentälle ja puutarhaan. Nyt noilla paikoilla on asuintaloja ja parkkiruutuja.

Viimeiset vuotensa ennen päätymistään Koneen säätiölle vuonna 2015 kartano oli tyhjillään ja sitä ennen muistisairaiden vanhusten kotina. Kerrostumia rakennuksissa siis riittää.

Ala-aulassa sijaitsee talon ainoa säilynyt kaakeliuuni – tosin ei ole tietoa, miltä ajalta se on. Kalusteet ovat tanskalaista 1950-lukua ja Finn Juhlin suunnittelemat. Alakerta on entisöity 1920-luvun asuun. Talon alkuperäiset ovet kunnostettiin. Lattia on tammea. Ala-aulan ikkunasyvennyksien tyyli on peräisin 1920-luvulta. Pääportaikko on rakennettu 1920-luvulla, jolloin talo kunnostettiin perusteellisesti. Alakerta on entisöity tuon ajan mukaiseksi.

Kun arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli sai tehtäväkseen kunnostaa ja restauroida kartanon tilat, Koneen säätiön toiveena oli, että lopputulos olisi julkisen kodin oloinen, sillä tiloissa tavataan ihmisiä, ja että siinä olisi sekä eleganttiutta että särmää. Lopputulos on kaikkea tätä.

– Arkkitehdin työnä oli lähteä tekemään tyylien ja fragmenttien kokoelmasta toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus, kertoo kartanon restaurointia johtanut arkkitehti Minna Lukander.

– Vaikeuksia ei juuri ollut, vaan työ on ollut mitä ihanin!

Koneen säätiön väki on totutellut tiloihinsa kartanossa vasta hetken, mutta ajatus toiminnasta alkaa olla kirkas. Taiteen ja tieteen tekijöitä tukeva riippumaton säätiö työskentelee tiloissa itse ja tarjoaa alakerran muunneltavia tiloja apurahatutkijoidensa käyttöön esimerkiksi tilaisuuksia varten. Verkottamistyö tuo tutkijoita ja taiteilijoita yhteen.

Taide on esillä näyttävästi. Säätiöllä oli projektissa kolmen prosentin periaate: sen verran kymmenen miljoonan euron rakennusbudjetista käytettiin taide­hankintoihin. Kartanon puutarhassa on osittain valmiina Lahopuutarha-niminen taideteos, jonka on suunnitellut taiteilijapariskunta Janne Nabb ja Maria Teeri. Puutarha ja sen perällä sijaitseva piharakennus ovat säätiön johtajan Anna Talasniemen lempipaikkoja.

– Menen usein puhumaan puheluita muotopuutarhaan ja katselen samalla, kuinka linnut peseytyvät suihkulähteessä, Talasniemi kertoo.

Salissa hohtavat empiren värit. Neuvottelupöytä ja Thonet-tuolit lepäävät Mattogalleria Pazyrukista hankitulla bijar-matolla, jolla on ikää lähes sata vuotta. Hanna Nurminen löysi Anna Tuorin Hard, get on -maalauksen Galerie Anhavasta, ja Tuori maalasi taululle parin salin vastakkaiselle seinälle. Veninin kattokruunu on Muranon lasia. Koneen säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen, säätiön johtaja Anna Talasniemi sekä arkkitehti Minna Lukander (istumassa) ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Yläkerran salongin kalustukseen kuuluu irakilainen käsin kudottu matto ja Finn Juhlin klassiset 45-tuolit. Kristallikruunu on antiikkia. Työhuoneen virtaviivainen kalustus on Finn Juhlin käsialaa 1950-luvulta. Samalta vuosikymmeneltä on Serge Mouillen Tripod-valaisin. Maalaus on Silja Rantasen. Työhuoneen eli förmaakin kauniiseen vohveliuuniin on teetetty uusia kaakeleita Hattulan kaakelitehtaalla. Finn Juhlin pikkupöydällä on Tapio Wirkkalan Veninille suunnittelemia Bolle-pulloja.

Kartanon eri kerroksissa liikutaan monissa aikakausissa. Alakerta on palautettu 1920-luvulla tehdyn remontin tummiin väreihin ja tammipintoihin.

Valoisan keskikerroksen päätilasarja sen sijaan on 1800-lukulainen empireväreineen ja laseerattuine lautalattioineen. Tilojen väritys ja koristemaalaukset perustuvat konservaattori Tiina Sonnisen väri- ja pintatutkimuksien löytöihin.

Ylimpään kerrokseen siirryttäessä tunnelma muuttuu jälleen: työtiloiksi muutettu asumaton vintti on moderni valkoisine seinineen, suopakuurattuine kuusilautalattioineen ja lasipintoineen.

Nyt käyttöön otetussa vinttikerroksessa sijaitsevat työhuoneet ja työntekijöiden neuvottelutilat. Museovirasto antoi luvan puhkaista katolle ikkunat. Vintin lattia on suopakäsiteltyä kuusta. Vasemmalla näkyy vintin rakenteista löytynyt alkuperäinen ansas.

Samalla tontilla kartanon kanssa seisoo 1700-luvulta peräisin oleva Punainen huvila, jossa toimii nyt muun muassa tiede- ja taidekahvila Puhuri. Sen yläkertaan rakennettiin residenssi ulkomaisille tutkija- tai taiteilijavieraille.

– Molemmat rakennukset olivat huonommassa kunnossa kuin oletimme. Vaikka Punainen huvila oli remontoitu edellisen kerran 1980-luvulla, jouduimme silti purkamaan paljon pintarakenteita, jotta kantavia rakenteita päästiin korjaamaan, Minna Lukander kertoo.

Kartanon päärakennuksesta purettiin entinen sairaalahissi sekä potilashuoneiden väliseinät ja sisäkatot, joiden alta paljastuivat alkuperäiset kattolistoitukset. Alakerrassa jouduttiin jopa louhimaan kalliota. Alkuperäinen tilajako palautettiin pääpiirteissään ja koneellinen ilmanvaihto palautettiin painovoimaiseksi.

Keskikerrokseen toteutettiin myös niin sanottu Faradayn häkki Koneen säätiön hallituksen puheenjohtajan, Herlinin suvun jäsenen Hanna Nurmisen sähköherkkyyden vuoksi. Hallituksen käyttämät tilat on vuorattu erityisellä metallimateriaalilla, joka estää sähkömagneettisen säteilyn pääsyn tiloihin.

Asplundin modernit sivupöydät marmoritasoineen istuvat kokonaisuuteen. Aikaikkuna: Konservaattori Tiina Sonninen työntekijöineen jäljitti rakennuksesta 1800-luvun pintoja ja keräsi tietoa vanhoista materiaaleista ja väreistä. Yläkerrasta erilaisten kerrostumien alta löytynyt vanha sabluunamaalaus on jätetty näkyville. Uusi on maalattu sen mukaan. Kartanon kaakeliuunit olivat yhtä lukuun ottamatta purettu pois vuosien mittaan. Vanhoja uuneja myyvä Noona Hentilä löysi takana näkyvän kaunokaisen Kuopion seudulta.

Sisustuksellisesti kartanosta ei haluttu museota. Kalusteet ovat muutamia vanhoja esineitä lukuun ottamatta lähinnä modernia skandinaavista designia, jolle taide antaa potkua. 1950-luvun tanskalaisen muotoilijan Finn Juhlin elegantit huonekalut istuvat huoneisiin luontevasti.

Kun lauttasaarelaiset ovat päässeet tutustumaan uudistuneeseen naapuriinsa tutustumispäivinä, he ovat olleet myönteisesti yllättyneitä.

– Ehkä yleisin kommentti on ollut, että no ei täällä todellakaan mitään antiikkia ole, hykertelee tutustumiskäyntejä luotsannut Minna Lukander tyytyväisenä.

1700-luvulta peräisin olevassa Punaisessa huvilassa toimii nyt muun muassa tiede- ja taidekahvila Puhuri. Kartanon Punaisen huvilan toiseen kerrokseen remontoitiin residenssi vieraileville tutkijoille ja taiteilijoille. Sohva on Nikarin ja pöydät Asplundin. Residenssin makuuhuoneessa on kaunis ruotsalainen tapetti. Rakennuksesta löytyi erilaisia tapettikerrostumia 1700-luvulta saakka. Valaisin Arne Jacobsen, yöpöytä Asplund. Kartanon takana sijaitseva muotopuutarha odottelee vielä kasvun ihmettä. Keskellä Janne Nabbin ja Maria Teerin Lahopuutarha-taideteoksen suihkulähde.

Lauttasaaren kartano

  • Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva empiretyylinen kartano on rakennettu vuonna 1837. Päärakennuksen suunnittelijasta ei ole varmaa tietoa. Kartanoon kuuluva Punainen huvila on saaren vanhin pystyssä oleva rakennus, ja se on rakennettu 1791–1793.
  • Kartanon rakentamisen aloitti Claes Wilhelm Gyldén, mutta omistajuus vaihtui useasti. Vuonna 1871 kartanon ostanut venäläissyntyinen kauppias Ivan Wavulin kehitti kartanon tiluksia ja puutarhaa, kunnes omistajuus vuonna 1911 siirtyi kauppaneuvos Julius Tallbergille.
  • 1920-luvulla kartanoon tehtiin mittava uudistus, jonka suunnitteli arkkitehti Jarl Eklund.
  • Vuonna 1946 kartano myytiin Allergiatutkimussäätiölle, ja vuodesta 1954 siinä toimi SPR:n sairaala. Helsingille omistajuus päätyi 1980-luvulla.
  • Koneen säätiö osti kartanon kaupungilta vuonna 2015. Kunnostus kesti kolme vuotta.
  • Puutarhaa ennallistetaan puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin suunnitelman mukaiseen 1920-luvun asuun.
Julkaistu: 25.10.2018